Tekijä: Daniel Elkama
-
Likainen ydinvoimabisnes
Ensimmäinen atomipommi räjäytettiin New Mexicossa 16.7.1945, tämä oli maailman ensimmäinen ydinkoe. USA oli päättänyt voittaa II-maailmansodan ja kukistaa Japanin. Ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat sodassa käytetyt atomipommit tuhosivat samana vuonna Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit. Yhä edelleen kaupallinen ydinvoima liittyy ydinaseisiin: voimaloiden ydinjätteen plutoniumia käytetään pommeihin ja samat kaivokset myyvät uraania ydinasevaltioille, usein myös terroristeille ja diktatuureille.…
-
Sähköhammasharjasta sähkölentokoneisiin – sähkön vallankumous
Väitän, että meidän olisi järkevintä sähköistää kaikki liikenne ja tehtaat ja siirtyä täysin puhtaaseen luonnonvoimista saatavaan uusiutuvaan energiaan 20-vuodessa. Otan esimerkiksi toisen historian suuren vallankumouksen. Digitalisoituminen oli yksi ihmiskunnan suurimmista edistysaskelista. Digitaalinen vallankumous 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja 2000-luvulla johti tiedon vallankumoukseen, jota edes viime vuosisadan scifikirjailijat eivät kyenneet ennustamaan. Tieto oli nyt helposti kaikkien saatavilla…
-
Tukholmasta ja Pariisista Glasgow’hun
Pariisin ilmastokokous 2015 oli merkittävä merkkipaalu taistelussa globaalia ilmastonmuutosta vastaan. Siihen oli johtanut ilmasto- ja kestävän kehityksen kokousten sarja, joka alkoi Tukholmasta 70-luvulla. Tukholmassa tuotiin esille joukko ympäristöön liittyviä huolia. Rion ympäristökokous 90-luvulla oli erittäin merkittävä kestävän kehityksen periaatteiden lyödessä itsensä läpi. Durbanissa ja Kööpenhaminassa ei saatu juuri mitään aikaiseksi. Pariisissa 2015 saatiin vihdoin päätettyä…
-
Tsernobyl – Koiruoho (чернобыльника, chernobyl’nika) -tappava uraani ja atomienergia
Sana Tsernobyl on pahaenteinen. Se tarkoittaa venäjäksi koiruohoa, joka on myrkkykasvi (tämän voi tarkistaa vaikka netin yleisimmistä englanti-venäjä -sanakirjoista). Koiruoho esiintyy Raamatussa Johanneksen ilmestyksessä kuoleman tuojana ja vesien myrkyttäjänä. Vuonna 1986 tapahtui tuhoisin historian kolmesta pahimmasta ydinonettomuudesta, Tsernobylissa nykyisessä Ukrainassa, silloisessa Neuvostoliitossa. Onnettomuudessa syttyi tuhoisa tulipalo ja siinä tapahtunut räjähdys ei ollut pieni, vaan siitä…
-
Arvoista ja moraalista, hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta
Tässä kirjoituksessa pohdin etiikkaa. Mitä on oikea ja väärä? Miten hyvä yhteiskunta tulisi järjestää? Etiikan alkuperää ja ontologiaa tutkii meta-etiikka. Etiikka perustuu arvoteoriaan, siihen mitä pidetään arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena. Kun tiedämme, mikä on arvokasta, hyvää, kaunista, tärkeää ja vaalimisen arvoista, tiedämme miten meidän tulee toimia, jotta nämä arvot toteutuisivat käytännössä. Meta-etiikka on hyvin monimutkaista,…
-
Demokratia ja oikeusvaltio ovat maailmassa harvinaisuuksia, mutta ainoa oikea tie kohti parempaa maailmaa
Kongon demokraattinen tasavalta, näin kuvaa hallintomuotoaan yksi maailman raakalaismaisimmista diktatuureista, joka on syyllinen yhteen maailmanhistorian verisimmistä sisällissodista. Itse asiassa jokainen maailman valtio sanoo olevansa demokratia, silti vain 1/4 maailman maista täyttää demokratian ja oikeusvaltion ominaispiirteet ja 3/4 on enemmän tai vähemmän korruptoituneita diktatuureja, joissa ihmisarvoa ja -oikeuksia poljetaan. Entisaikaan tämän maailman kuninkaat hallitsivat yksinvaltaisesti ja…
-
Eko – Luonnon ja yhteiskunnan kestävyys ja suojelu
Miksi blogillani on nimi Ecoblogi? Ecosta tai ekosta tulee useimmilla heti ensimmäisenä mieleen luonto ja ekologia. Sana kuitenkin yhdistää luonnon ja yhteiskunnan, eco tulee muinaiskreikan sanasta oikos, οἶκος, joka tarkoittaa perhettä tai taloa. Näin oikos on myös yhteiskunnan perusyksikkö. Maapallon asutut alueet tunnetaan oikumeenina. Sanasta eko tulee mieleen sekä ekonomia että ekologia. Ekonomia, talous, tulee…
-
Muovi pilaa ekosysteemejä eikä sovi kiertotalouteen
Yksi ihmiskunnan suuria virheitä on öljypohjaisten muovien käyttöönotto. Muovi on haitallista ekosysteemeille niin maalla kuin merellä. Ihmisestäkin löytyy mikromuovia, mikä päätyy meihin juomaveden, ravinnon ja hengityksen kautta. Mikromuovia kertyy ennenkaikkea meriin ja niiden eliöihin. Öljy itsessään on myrkyllistä eliöille. Öljyonnettomuudet ovat tuhoisia. Öljy on bioperäistä, se on syntynyt liitukaudella entisillä matalan meren alueilla olleesta fotosynteesiin…
-
Ilmastonmuutos nyt
Palataanpa takaisin polttavan ajankohtaiseen aiheeseen, ilmastonmuutokseen, josta löytyy myös aiemmin kirjoittama blogikirjoitus: https://danielelkama.wordpress.com/2020/10/25/ilmastonmuutoksesta-ja-ratkaisuista/ Ilmastonmuutos uhkaa koko ihmiskunnan olemassaolon perusedellytyksiä. Meillä Suomessa on helpompaa sopeutua muuttuvaan ilmastoon rahan, limerenssin ja käytettävissämme olevien resurssien, tietotaidon ja teknologian avulla. Kehitysmailla ei tätä mahdollisuutta ole, vaan mahdollisesti sadat miljoonat tai miljardit ihmiset tulevat kuolemaan, jos mitään ei tehdä. Me…
-
Metsät turvaavat biodiversiteetin ja lukuisat ekosysteemipalvelut, mukaanlukien ilmaston stabiiliuden
Suomi elää metsästä, sanotaan. Tulee mieleen entisaikojen koskien varsien lukuisat entiset paperitehtaat, vanhat mustavalkoelokuvat ja valtavat tukkipuulautat järvillä. Vaikka väite on liioiteltu, onkin totta, että Suomen BKT:sta on metsäteollisuuden osuus noin 10% ja viennistä noin 20%. Sata vuotta sitten metsäteollisuuden osuus oli viennistä jopa yli 90%. Hyvinvointimme on siis suurelta osin rakennettu metsien, ”vihreän kullan”…
-
Alueellinen segregaatio kurjistaa lähiöitä
Tämä blogipostaus perustuu Vantaan sanomille kirjoittamaani mielipidekirjoitukseen toimiessani kunnallispolitiikassa kristillisdemokraateissa. Alueellinen segregaatio tarkoittaa sitä, että sosiaaliset ongelmat, kuten köyhyys, työttömyys, päihteiden käyttö, rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen kasaantuvat samoille alueille. Kotikaupungissani Vantaalla on monien suurten kaupunkien tapaan paha segregaatio-ongelma, jonka juuret ovat köyhyydessä ja maahanmuuttajien huonossa integroitumisessa yhteiskuntaamme. Lähiöt, kuten Koivukylä, Hakunila ja Korso kurjistavat ja varsinkin…
-
Puistokaupunki
Ympäristötieteilijänä olen päässyt käyttämään paikkatietojärjestelmiä, joilla käsitellään ilmanlaatuun liittyvää dataa. On selvästi havaittavissa, että puistoissa ja viheralueilla ilmanlaatu on kaupunkien keskustoissakin paljon parempi. Puut sitovat ilmakehän haitallisia hiukkasia ja partikkeleita. Puhtaan ilman tulisi olla ihmisoikeus, siltikin huonolla ilmanlaadulla on Suomessakin yhteys satoihin kuolemiin vuosittain. Lisäksi kasvillisuus säätelee tulvia ja se hyödyttää hulevesien hallinnassa. Esimerkiksi Vantaan…
-
Ilmansuojelun tärkeys – 7 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ilmansaasteisiin
Ilmansaasteet tappavat yli 7 miljoonaa ihmistä vuosittain globaalisti. Kiinassa ja Intiassa, joissa saasteongelma on erittäin vakava, kuolee molemmissa noin 2 miljoonaa ihmistä vuodessa ja Suomessakin yli 1000. Riskiryhmin kuuluvat, kuten diabeetikot, astmaatikot, verenpainetautiset ja vanhukset ovat suuressa vaarassa saada kohtalokas sairaskohtaus saasteiden takia. Meidän täytyy siirtyä nopeasti pois fossiilisista polttoaineista paitsi ilmaston myös ihmisten terveyden…
-
YK:n biodiversiteettikokous Kiinan Kunmingissa
Tänä vuonna maailman johtajat ja järjestöt kokoontuvat Kiinan Kunmingissa solmiakseen uuden kattavan biodiversiteettisopimuksen. Tällä hetkellä maailman maapinta-alasta on suojeltu 17 % ja meristä 10 %. Esimerkiksi WWF tavoittelee molemmista 30 % suojeluastetta. Jotkut ovat ehdottaneet, minä mukaanlukien, että puolet Maapallosta suojeltaisiin. Suojelualueiden perustaminen on tehokas keino suojella lajeja, ekosysteemejä ja biodiversiteettia. Kansallis- ja luonnonpuistot ovat…
-
Olennaiset asiat ympäristönsuojelussa
Mikä oikeasti vaikuttaa ympäristöön? Monesti lentoliikennettä kritisoidaan ympäristösyistä. Kuitenkin lentoliikenne on vain 2 % vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Autoliikenteen osuus on moninkertainen. Samoin tietotekniikan ja internetin käyttö. Ympäristönsuojelussa kannattaa puuttua niihin asioihin, joiden haitta on suurin ja hyöty pienin. Pienimuotoisiin asioihin keskittyminen ei hyödytä. Esimerkiksi Formula-kisojen kieltäminen ei vaikuttaisi maapallon hiilipäästöihin juuri lainkaan. Oma hiilijalanjälkeni on alle…
-
Kehitysapu – vauraiden maiden velvollisuus
Suomi maksaa tällä hetkellä bruttokansantuotteesta 0,45 % kehitysapua, noin 1 032 miljoonaa euroa. Apu on kohdennettu ensisijaisesti kaikkein köyhimpiin maihin, joista monissa myös soditaan tai yhteiskunnalliset olot ovat epävakaat. Eniten avustuksia annetaan Afganistaniin, Etiopiaan, Syyriaan, Mosambikiin, Myanmariin, Somaliaan, Tansaniaan, Sierra Leoneen ja Nepaliin. Afrikan mantereella ja Aasiassa sekä muualla globaalissa etelässä kärsitään nälästä, puhtaan juomaveden…
-
Perustulo poistaa köyhyyden
Thomas Paine oli yksi Yhdysvaltojen perustajaisistä. Hän esitti vuonna 1795 kirjassaan Agrarian Justice ensimmäisen mallin kaikille kansalaisille ehdoitta maksettavasta perustulosta. Yhdestä perustulomallista on käytetty nimitystä sosiaalinen osinko. Tämä perustuu siihen, että jokaisen kansalaisen voidaan katsoa omistavan oikeuden yhteiseen kansallisomaisuuteen, ikään kuin kansallisen osakkeen. Perustulon oikeutus lähtee siis siitä, että kaikki kansalaiset yhdessä omistavat maansa tasavallassa.…
-
Elinor Ostrom, yhteismaan dilemma ja paikallisdemokratia
Yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä Elinor Ostrom oli ensimmäinen nainen, joka sai taloustieteen Nobelin vuonna 2009. Hän tutki paljon yhteismaiden, kuten pienten yhteisöjen yhdessä omistamien laitumien, metsien ja pohjavesien hallintaa. Hän kyseenalaisti aiemmin vallalla olleen ajatuksen, että yhteisomistus johtaa luonnonresurssien ylikulutukseen. Ostromin havainto oli, että demokraattiset yhteisöt joilla oli selkeästi määritellyt rajat ja paikallisiin oloihin sopeutetut ja valvotut…
-
Poliittinen ääriajattelu nousee osattomuudesta
Natsien vainoja Amerikkaan paennut juutalainen filosofi Hannah Arendt kirjoittaa teoksessaan Totalitarismin synty vuodelta 1951, että totalitarismi syntyy kun ihmiset ovat erillään toisistaan. Kun ihmiset ovat erillään, heillä ei Arendtin mukaan ole valtaa asioihin, toisin kuin silloin, kun tehdään yhteistyötä. Tällöin kansankiihottajilla ja autoritaarisilla johtajilla on tilaisuus saada ihmisten myötämielisyys ja valta itselleen. Vahvat johtajat vetoavat…
-
Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastokriisiin
Ydinvoimaa alettiin käyttää ensin aseissa, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeissa 1945, ja sen jälkeen 50-luvulta lähtien energiantuotannossa atomivoimaloissa. Ydinvoimaa markkinoidaan usein huippumodernina hi-techina, joka ratkaisee ilmastonmuutoksen. Näin ei kuitenkaan ole. Kerron miksi… Ydinvoima ei ole hi-techia, vaan vaarallinen kylmän sodan aikakauden energiantuotantomuoto. Esimerkiksi Suomessa Loviisan voimalat ovat neuvostovalmisteisia. Neuvostoliitossa Tšernobylin onnettomuus osoitti, että ydinvoimaan liittyy suuria…
-
Luomuviljely turvaa ekosysteemipalvelut
Luonnonmukainen viljely on kestävää ja turvaa arvokkaat ekosysteemipalvelut, kuten suojelee maaperää ja vedenkiertoa sekä pölyttäjähyönteisten toimintaa. Luomuviljely synnyttää vähemmän CO2-päästöjä ja se ei rehevöitä vesistöjä. Se suojelee biodiversiteettia, sitoo hiiltä, säästää vettä ja suojelee uhanalaisia lajeja. Tutkimusten mukaan luomuviljely ei ole tavanomaista viljelyä kalliimpaa ja taloudelliset voitot ovat suuremmat. (Guardianin artikkeli). On arvioitu, että luomuviljelyllä…
-
Ilmastonmuutoksesta ja ratkaisuista
Ilmasto on muuttunut läpi historian pääsääntöisesti hyvin hitaasti. Nyt ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa globaalisti ennennäkemätöntä tahtia. Arktisilla alueilla ilmasto on lämmennyt jo 2-4 astetta. Kasvihuoneilmiön ja sen yhteyden ilmastoon havaitsi ruotsalainen tiedemies S. A. Arrhenius jo 1896. Ilmastonmuutos on lisännyt suuresti luonnonhasardeja, kuten tulvia, trooppisia sykloneja ja kuivuutta. Kuivuus on aiheuttanut vakavaa nälänhätää esimerkiksi Somaliassa…
-
Kuntavaaliteemojani-Kestävä Vantaa
Olen ehdolla Vantaalla kunnallisvaaleissa keväällä 2021. Rakennetaan yhdessä kestävä Vantaa, joka on koti jokaiselle. 1. Kaupungin tulee siirtyä fossiilivapaaksi ja luopua ydinvoimasta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmansaasteiden vähentämiseksi kaikki sähkö tulisi tuottaa puhtailla uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla ja liikenne tulisi sähköistää. Sähkön latauspisteitä autoille ja HSL:n busseista sähköbusseja. 2. Moni sosiaalinen kehityskulku on huolestuttava. Lähiöiden kurjistumiseen on puututtava.…
-
Kestävät kaupungit
Urbanisaatio on globaali kehityskulku: väestö ja yritystoiminta keskittyvät entistä enemmän kaupunkeihin. Haasteena on kehittää turvallinen, terveellinen, ekonominen, innovatiivinen, ekologinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö. On pidettävä huolta maaseudusta ja luonnosta, koska olemme riippuvaisia alkutuotannosta ja ekosysteemipalveluista. Kaupunkiluonto on tärkeä osa hyvää kaupunkia. Meidän on sopeuduttava muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, torjuttava uhkia, kuten lisääntyviä luonnonhasardeja, sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyyttä,…
Ecoblogi - A Blog by Daniel Elkama 