Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Esitän teesin: maailman ongelmat johtuvat suhteista. Ekologiset ongelmat eli ympäristöongelmat johtuvat siitä, että ihmisen luontosuhde on rikki ja sosiaaliset eli yhteiskunnalliset ongelmat, kuten sodat ja köyhyys siitä, että ihmisen suhde muihin ihmisiin on rikki. Raamatussa kuvataan usein tärkeäksi Jumalan ja ihmisen liittoa,  suhdetta. Huono suhde luontoon ja muihin ihmisiin kumpuaa arvostuksen ja myötätunnon puutteesta ja ajatuksesta toiseudesta, niinpä ongelmien juurisyy on psykologinen. Voidaan sanoa, että ympäristökriisi ja sosiaaliset ongelmat kumpuavat väärästä tavasta nähdä maailma, väärästä maailmankuvasta.

Filosofi G.H. von Wright puhui siitä, miten postmodernia aikaa leimaa arvotyhjiö. Kulutusyhteiskunta ja ahneus vallitsevat (Von Wright). Myös suureet aatteet fasismi, natsismi, ääri-islam ja kommunismi ovat johtaneet dystopioihin ja sortoon. Filosofi Krishnamurti kuvaa tätä ihmisen sokeana uskona ismeihin, jotka perustuvat harhaan. Tämä johtaa usein väkivaltaan. Usein hyvääkin tarkoittavat sortuvat vääryyteen, esimerkiksi Ranskan vallankumous giljotiineineen. Uskontojen takia on sodittu ja sorrettu läpi historian pimeiden sivujen. Sokeat aatteet, johtavat vain tuhoon, varsinkin yhdistettynä valtaan. Mahatma Gandhi totesi ”Silmä silmästä, niin koko maailma on sokea.” Buddha opetti, että pahuus on tietämättömyyttä siitä, mikä johtaa onneen ja hyvään elämään. Samaa puhuivat Jeesus ja Sokrates. Ihminen on usein sokea, ja sokeat taluttavat sokeita, niin että molemmat putoavat lopulta kaivoon. Tämä on diagnoosi, siihen perustuen voimme etsiä ratkaisuja

Uskon vahvasti arvojen objektiivisuuteen ja absoluuttisuuteen. Saksalainen filosofi Immanuel Kant esittää niin sanotun Kantin kategorisen imperatiivin. Toimi niin, että toimintaasi ohjaava periaate voisi olla yleinen laki, ja että on rikkomaton ihmisarvo, joka johtuu siitä että on tietoisia subjekteja (Kant). Velvollisuusetiikassa on tärkeää ottaa huomioon myös tilanne ja konteksti sekä parhaimman vaihtoehdon noudattaminen. Uskon, että jos tietää kaiken tilanteeseen liittyvän, voi aina päätyä oikeaan ratkaisuun.

Veitsi voi olla hyvä tai huono, riippuen istuuko se käteen ja onko se terävä. Von Wright esittääkin, että voimme kielellisesti  loogiset argumentit moraalille ja kieli peilaa todellisuutta (Von Wright). Tutkimalla maailmaa voimme induktiivisesti ja deduktiivisesti nähdä, että toiset asiat ovat hyviä ja toiset pahoja. Hyvät asiat lisäävät onnea, kauneutta, terveyttä ym. Pahat aiheuttavat kärsimystä ja tuhoa. On siis metafyysisesti osoitettava naturalistinen hyvä ja paha. Humen giljotiini, että siitä miten asiat ovat ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla, näyttää aluksi toimivan tietyllä tavalla, mutta kun tietämättömyyden sumu hälvenee ja näemme sen takaa maailman sellaisena kuin se oikeasti on ja siitä kumpuavan idealismin kuin luolasta valoon nousseena, Humen giljotiini ei enää päde.

Dalai Lama on sanonut: ”Jokainen elävä olento haluaa olla mieluummin onnellinen kuin onneton.” (Dalai Lama) Esimerkiksi tästä voimme periaatteessa johtaa koko etiikan naturalistisesti. Dalai Lama esittää ratkaisuksi myötätunnon: ”Myötätunto on uskontoni.” Myötätunto yhdistettynä tietoon on voittamaton parivaljakko. Silloin meillä on käytössämme suurin potentiaali. Boyle totesi: ”Tieto on valtaa.” Tämä pätee hyvässä ja pahassa. Tietoa voidaan käyttää hyviin ja pahoihin tarkoitusperiin. Ahneus tai viha yhdistettynä tietoon on vaarallinen kombinaatio. Natseilla oli monilla hyvin korkea älykkyysosamäärä, mutta täydellinen myötätunnottomuus. Toivonkin, että tulevaisuuden yhteiskunnassa vallitsee myötätunto, veljeys ja sisaruus. Tämä on tie pois ongelmien maailmasta. Tässä tärkeää on valistus ja kasvatus. Lapset ja nuoret ovat yhteiskunnan toivo. He tulevat muuttamaan yhteiskuntaa jälleen paremmaksi aina uudelleen, vaikka välillä maailma ottaisikin takapakkia. Luonnonsuojelussa varmasti parasta ympäristökasvatusta on luonnossa oleminen ja siitä nauttiminen ja sen tutkiminen ja ihmettely. Se opettaa arvostamaan luontoa. Tulevaisuuden yhteiskunta pitääkin valistusta, opetusta ja koulutusta tärkeänä ja kannustaa ja kasvattaa luovuuteen ja empatiaan, myötätuntoon. Helsingin yliopiston entinen rehtori sanoikin taannoin: ”Yliopiston tärkein tehtävä on kasvattaa moraalisia kansalaisia.”

Uskon, että tietoisuuden valo on tie parempaan maailmaan. Koska kestävyyskriisin ja globaalien sosiaalisten ongelmien juurisyyt ovat psykologisia. Tietoisuus saa aikaan arvostuksen ja muutoksen tuulet. Tietoisuus murtaa typeryyden muurin, eikä sitä saa mikään sammumaan. Totuutta ei hiljennä edes tykkitulen rummutus. Ihmiset yhdessä toimiessaan saavat suuria muutoksia aikaan, kuten Martin Luther King ja kansalaisoikeusliike, tai Mahatma Gandhin väkivallattoman vastarinnan liike tai Nelson Mandela aikanaan. Yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, koska pahan taktiikkana on usein hajottaminen ja hallitseminen. Haluaisinkin nähdä maailman globaalin yhdistymisen. Matkailu, kansainvälinen yhteistyö, muutto toiseen maahan töihin tai opiskelemaan… Nämä kaikki lisäävät ihmisten kohtaamisia ja luovat maailmankansalaisuutta ja yhteistyötä sekä levittävät innovaatioita. Kuten on gravitaatio joka pitää maailmankaikkeuden kassassa, sosiaalisuus ja yhteistyö pitävät ihmisyhteisöt kasassa.

Tietoisuus johtaa myötätuntoon, rakkauteen, viisauteen ja oikeuteen. Se johtaa toiseuden ajattelutavan, josta on puhunut mm. Foucault, purkuun ja häviämiseen. Sadan vuoden päästä on toivon mukaan maailma, jossa vallitsee täydellinen tasa-arvo. Ei ole enää rasismia, ableismia, sovinismia tai spesisismiä. On yhtäläinen ihmisarvo jokaisella ihmisellä. Yhteiskunnan toiminta ja palvelut ovat kaikkien saatavilla. Saavutettavuus, se että kaikki saavat samat palvelut on erittäin tärkeää Toivon mukaan sadan vuoden päästä YK:n ihmisoikeuksien julistusta noudatetaan täysin globaalisti. Tämä vaatii tietoisuuden kasvua, yhteistyötä sekä instituutioita ja regulaatiota. Uskon, että lain sana on vahvin turva ihmisoikeuksille ja myös luonnon oikeuksille. Ihmisoikeuksien toteutumiselle erittäin tärkeää on köyhyyden poistaminen kokonaan, hyvän koulutuksen ja terveydenhuollon järjestäminen kaikille. Nämä luovat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja antavat kaikille oikeudenmukaisesti hyvinvointia. Hyvän kehityksen voidaan nähdä toteutuvan, kun ihmisoikeudet toteutuvat, samoin luonnon oikeudet.

Jos katsomme länsimaista tiedettä, sen erityisenä hyötynä on ollut ihmiskunnan yhteisten jaettujen arvojen määrittäminen (Connell). YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole mielestäni kolonialismia ja pakottamista. Kaikki järkevät ihmiset maailmassa kannattavat sen periaatteita. Kulttuurillinen pluralismi on hyvä ja tärkeä asia, mutta mikään kulttuuri tai perinne, ei saa rikkoa ihmisoikeuksia. Esimerkiksi tyttöjen ja naisten oikeuksia rikotaan vakavasti monissa maissa ja kulttuureissa, esim. tyttöjen ympärileikkaus monissa Afrikan maissa ja burkhakaapuihin pakottaminen Iranissa. Feministiset teoriat ovat johtaneet laajempaan ymmärrykseen tyttöjen ja naisten yleismaailmallisista oikeuksista. Lännen suurin edistysaskel ja lahja maailmalle on länsimainen tiede, niin luonnontiede kuin filosofia ja humanismi, jotka syntyivät nykymuodossaan Antiikin Kreikassa ja jalostuivat renessanssin ja valistuksen aikana. 1700-luvun valistusaika, Locke, Rousseau, Voltaire ym. on ollut ehdottoman tärkeä nykyisen oikeusvaltion, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kehityksessä. Missään muualla tiede ei ole saavuttanut näin korkeaa tasoa, vaikkakin hyviä innovaatioita on keksitty kaikkialla maailmassa. Globalisaatiossa on erittäin hyvä puoli, että hyvät innovaatiot leviävät kaikkialle. Kulttuurillinen pluralismi on hyvä ja vaalittava asia. Jokainen kulttuuri voi antaa globaalille maailman kylälle jotain arvokasta, hyödyllistä ja kaunista. Sadan vuoden päästä ihanneyhteiskunnassa länsimainen tiede ja ihmisoikeusajattelu vallitsisivat kaikkialla maailmassa, eri kulttuurien hyvät innovaatiot leviäisivät, mutta myös vaalittaisiin paikallista omaleimaista kulttuuria. Kaiken ei tule alkaa näyttää samalta kuin ”lännessä”, vaan säilytettäisiin omaa kulttuuria ja alkuperäiskansojen elämäntapaa. Yhteistyötä olisi mahdollisimman paljon eri kansojen ja ryhmien välillä. Pluralismi tekee yhteiskunnan vahvemmaksi ja vastustuskykyisemmäksi uhille, kuten luonnon monimuotoisuus tekee luonnolle ja ekosysteemipalveluille.

Palataanpa vielä hyvään oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan: John Rawls esitti ajatuksen tietämättömyyden verhosta. Jos ihmiset saisivat päättää ennen maailman luomista, minkälainen maailmasta tulee, koulutus, terveydenhuolto, sosiaalituet ym., eikä kukaan tietäisi mihin asemaan syntyy, niin millaisen maailman loisimme. Kaikki haluaisivat oikeudenmukaisen ja mahdollisimman tasa-arvoisen maailman, ja tästä voidaan johtaa yleiset hyvän yhteiskunnan periaatteet, kuten hyvä terveydenhuolto, koulutus, asuminen, ihmisoikeudet ja sosiaalituet jokaiselle (Rawls). Hyvä ratkaisu olisi ottaa käyttöön globaali perustulo sekä perustili, jotka perustuisivat oikeuteemme saada osinkoa maailman taloudesta ja tuotosta, taloudessa näkymättömään yhteiskunnan palveluun, kuten kotiäitiys ja vapaaehtoistyö sekä yhtäläiseen ihmisarvoomme ja humanitaarisuuteen.

Maailmassa soditaan jatkuvasti. Ukrainan kriisi on osoitus, miten konfliktit heijastuvat koko maailmaan. Maailma on nyt menossa kohti talous- ja energiakriisiä, mahdollisesti kolmatta maailmansotaa. Tästä tuhkasta on mahdollista nousta uusi hyvä yhteiskunta. Toisen maailmansodan tuhkasta nousi YK, joka on johtanut maailmaa edistykseen, yhteistyöhön ja humanitaariseen työhön. Kant esitti teoksessaan Ikuiseen rauhaan, kuinka olisi oltava yksi maailmanhallinto. Kantin periaatteet muistuttavatkin YK:n periaatteita (Kant). Uskon, että yksi maailmanhallitus lopettaisi sodat ja toisi viimein ihmisoikeudet ja hyvinvoinnin maailmaan. Ilman rajoja ei ole sotia, pakolaisuutra, kilpailua ym. Tätä uutta globaalia maailmaa rakennettaessa täytyisi ottaa vakavasti huomioon riski dystopiasta. Emmehän halua diktatuuria tai sokeaa aatetta tai uskontoa johtamaan globaalia maailmaa. Autoritäärisyyden estämisessä on erityisen tärkeää tasa-arvo, avoimuus,  paikallisdemokratia ja sananvapaus.

Ajattelen, että kapitalismi on tulossa tiensä päähän. Tällä hetkellä ne, joilla on pääomaa hallitsevat, mikä on epätasa-arvoista ja epädemokraattista. Elämme rahan vallassa, jota ohjaa ahneus. Kapitalismin takia toisilla on liikaa ja toisilla liian vähän. Ihmisillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia menestyä. Köyhyys ja syrjintä sulkevat mahdollisuuksia. Kapitalismi ja kulutusyhteiskunta sekä talouskasvu johtavat lisääntyviin ympäristöongelmiin. Suuryritykset riistävät ja harjoittavat kolonialismia. Kestävä talous keskittyisi hyvinvoinnin ja onnellisuuden kasvattamiseen luontoa tuhoamatta.

Elämme eurosentrisessa maailmanjärjestyksessä, jossa lähinnä vauraat Euroopan maat ja Yhdysvallat päättävät asioista, johtavat maailmaa ja rikastuvat. Muu maailma on globaali periferia, jota hyödynnetään raaka-ainevarastona ja työpajoina. Länsi omistaa lähes kaiken maailman varallisuuden. Ympäristöongelmat ja ekologinen jalanjälki on usein ulkoistettu kehitysmaihin. Taloudessa olisi tärkeää ymmärtää ulkoisvaikutukset, jotka koskettavat esimerkiksi kaivoksen ympäristössä asuvia ihmisiä. Ronald Coasen ympäristötalousteorian mukaisesti olisi tärkeää määrittää paikallisten ihmisten omistusoikeus ympäristöönsä, puhtaaseen veteen, ilmassa ym. Tällä hetkellä suuryritysten toiminta, esimerkiksi kaivosten, öljy-yhtiöiden ja metsäjättien, jättää varsinkin globaalissa etelässä karua jälkeä. Länsimaissakin mahdolliset ympäristöongelmat koituvat lähinnä köyhien ja syrjittyjen ihmisten taakaksi.  

Agenda 2030 on erinomainen ohjelma, johon kaikki YK-maat eli lähes kaikki maailman maat sitoutuivat  vuonna 2015. Siinä on 17 eri tavoitetta, kuten nälän ja köyhyyden poistaminen, puhdas vesi, koulutus ja terveydenhuolto kaikille sekä kestävä talous ja siirtyminen kokonaan kestävään maataloustuotantoon ja uusiutuvaan energiaan (Suomen YK-Liitto). Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, ja toivon hartaasti, että ne toteutuvat 2030-luvun aikana. Ukrainan sota ja koronaepidemia hidastivat yhteiskunnallisen muutoksen prosessia ja tavoitteiden toteutumista, mutta ajoittaisesta takapakista huolimatta, maailma kulkee enimmäkseen eteenpäin ja edistykseen. Nykymaailma on monessa mielessä paljon parempi paikka kuin 100 vuotta sitten tai keskiajalla. Ihmisoikeudet ovat edenneet, ihmisiä ei lynkata toreilla, ihmisten elinikä on pidentynyt ja terveys parantunut. Keskiajalla joka viides mies kuoli sodassa, nyt sotia on vähemmän integraation ja yhteistyön sekä globalisaation ansiosta. Kuitenkin luonnon tila on mennyt monella indikaattorilla huonompaan suuntaan. Planetaariset rajat on ylitetty monella osa-alueella: ilma saastuu, samoin meri. Ilmastonmuutos muodostaa valtavan uhan koko ihmiskunnalle ja nykyisenkaltaiselle luonnolle. Metsät häviävät kiihtyvää tahtia. Onneksi on osin herätty ja ympäristöliike ja ympäristötietoisuus ovat kasvaneet, varsinkin 1990-luvulta lähtien. Meillä on vielä toivoa. Sadan vuoden päästä toivon mukaan sähkö tuotetaan tuulivoimalla ja aurinkovoimalla, autot kulkevat sähköllä ja lentokoneet vedyllä ja viljellään pelkkää luomu- ja kasvisruokaa ja istutetaan biljoonia puita. Nämä tekniset uudistukset ovat välttämättömiä ja ratkaisevassa asemassa, kun luomme parempaa tulevaisuutta. Niidenkin taustalla on tieto ja luonnontieteiden kehitys sekä valistus ja koulutus. Parempi maailma ei ole saavuttamaton utopia, vaan saavumme sinne jonain päivänä.

 Lähteet:

Suomen YK-Liitto. Agenda 2030 – Kestävän kehotyksen tavoitteet.

Immanuel Kant. Puhtaan järjen kritiikki.

Immanuel Kant. Ikuiseen rauhaan.

Raewyn Connell. Southern Theory.

G. H. Von Wright. Hyvän muunnelmat.

John Rawls. A Theory of Justice.