Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Haluan tässä juuri reissusta palanneena puhua hieman matkailun hyödyistä ja haitoista. Olen tehnyt tänä vuonna yhteensä kaksi lentomatkaa Euroopassa ja Lähi-Idässä. Keväällä matkustin Ateenaan pakolaisten auttamistyöhön (mm. pakolaisleirillä) ja nyt elokuussa Kyproksen saarelle melko ekologiselle lomamatkalle, jossa näki upeaa Välimeren luontoa. Viime vuonna matkustin lentäen Berliiniin ja junalla ja bussilla Suomen Lappiin, Norjaan ja Ruotsiin.

Lentomatkailusta tulee hiilipäästöjä noin 2,5 % globaaleista ilmastopäästöistä. Lentoliikenne ei siis ole, toisin kuin usein luullaan, suurimpia ilmastopäästölähteitä. Nyt on ollut kuitenkin viime vuosina hieman muotia vastustaa lentämistä. Kuitenkin esim kasvissyöjäksi ryhtyminen vähentää hiilipäästöjä 10-20 kertaa enemmän kuin parin lentomatkan peruminen. Esim. lennot Lontooseen ja takaisin tuottavat noin 200-300 kg hiilipäästöjä. Sen sijaan vuoden lihansyönti tuottaa vähintään 3000 kg päästöjä. Vuoden runsas autoilu tuottaa saman verran päästöjä tai paljon enemmänkin.

Eli lentäminen ei olekkaan välttämättä siis niin suuri synti. Toki liiallinen lentäminen, varsinkin mannertenvälisesti, aiheuttaa mittavia päästöjä ja sitä pitää ehdottomasti vähentää. Yksi suomalaisjulkkis totesi korona-aikaan, että häntä harmittaa, kun  ei voinut matkustaa kymmeniä kertoja vuodessa ulkomaille. Itse aina kompensoin lentomatkoilla synnyttämäni ilmaan vapautuneen hiilen. Tämä onnistuu tukemalla ympäristöhankkeita, kuten metsien istuttamista. Kompensoida voi esim. Compensate-säätiön, https://compensate.com tai Maan ystävien kautta. Maan ystävien lahjoituskanava on https://lentomaksu.fi ja siihen lahjoitetuilla rahoilla tuetaan mm. metsien istuttamista Afrikassa. Myös esim. Kirkon ulkomaanavun kautta voi istuttaa puita. https://toisenlainenlahja.fi Kompensoinnilla aivan konkreettisesti suunnilleen sama määrä hiiltä, joka vapautuu lentämisessä, sitoutuu kasvaviin puihin ym. Kompensointi ei ole kallista. Tulevaisuudessa on odotettavissa puhtaat vety- ja sähkölentokoneet, joiden kehityksessä ollaan jo erittäin pitkällä. Sähkömatkustajakoneella on jo lennetty pitkiä matkoja.

Oma hiilijalanjälkeni on ilman lentomatkoja alle 3 tonnia, ja lentomatkat päälle vähän yli 3 tonnia. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on yli 10 tonnia hiiltä vuodessa. Joillakin se voi olla yli 20 tonnia.

Matkailu on pelastanut monia uhanalaisia lajeja. Esim. norsut olisivat lähes hävinneet ilman turismia. Turismi on iso rahanlähde ja sen ansiosta perustetaan luonnonsuojelualueita ja suojellaan uhanalaisia lajeja. Usein turismi on suurin syy luonnon ja lajien suojeluun. Itse pääsin Kyproksen matkallani näkemään uhanalaisia merikilpikonnia. Turismista saadut rahat ovat erittäin tärkeitä monelle globaalin etelän, mutta myös Euroopankin maiden talouden ja niiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Matkailu avartaa ja opettaa. Se luo maailmankansalaisuutta ja yhdistää maailmaa. Matkailu voi tehdä ihmisistä luonnonsuojelijoita, kun ihmiset näkevät miten upeaa luontoa tällä pallollamme on.

Matkailu oli vielä 70- ja 80-luvuilla hyvin saastuttavaa, mereen päätyi roskaa ja muovia. Energiaa ja vettä kulutettiin sumeilematta. Massaturismi muodosti ongelmia. Todellisuus on nyt toinen. Kuitenkin nykyään monet hotellit pyörivät uusiutuvalla energialla, vettä ja energiaa säästetään ja lukuisia rantoja ym. merialueita on puhdistettu muovista ja roskista ja juuri turismista saaduilla rahoilla. Monet kohteet, kuten Kanariansaaret, joita pidetään turistirysinä, ovat täynnä upeita luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja ja luonto ja ihminen elävät rinta rinnan. Tämä näkyi myös Kyproksella, jossa aivan Ayia Napan turistikohteen vieressä on iso Cape Grecon kansallispuisto harvinaisine kasveineen ja eläimineen. Turismi ei niitä juurikaan häiritse. Kun matkalla toimii yhtä vastuullisesti kuin kotona, ympäristöhaitat jäävät pieniksi: suihkuvettä ei pidä latrata eikä ilmastointilaitetta pitää turhaan päällä. Syödä kasvis- ja luomuruokaa ja suosia vähäpäästöisyyttä liikkumisessa. Jos joku alue voi valita käytetäänkö luontoa teollisuuteen vai turismiin, niin turismi on parempi vaihtoehto. Näin osittain turismin ansiosta ovat Suomessakin Lapin hienot luontokohteet säilyneet. Turismia voidaan kehittää koko ajan ekologisemmaksi ja tässä kuluttajan (turistin) päätökset ovat avainasemassa.