Iso osa ihmisten välisistä riidoista johtuu ymmärtämättämyydestä ja väärinkäsityksistä. Ihmiset kommunikoivat hyvin monenlaisin tavoin ja käyttävät hyvin erilaista kieltä. Usein samoille sanoille annetaan hyvinkin erilaisia merkityksiä. Ystäväni esimerkiksi sanoi, kun puhuin byrokratian tärkeydestä, että hänestä byrokratia on ”turhaa paperien pyörittelyä toimistossa”.
Byrokratia ei kuitenkaan tarkoita tätä. Wikipedia määrittää byrokratian näin: ”Byrokratia (ransk. bureau + kreik. kratein) tarkoittaa organisaatioita, toimenpiteitä, protokollia ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan. Sitä esiintyy tyypillisimmin hallinnossa sekä suurissa organisaatioissa.” On tärkeää, että yhteiskunnassa on hyvä hallintosysteemi, muuten ajaudutaan anarkiaan, kaaokseen ja epäoikeudenmukaisuuteen.
Logistiikka taas määritellään näin: ”resurssien ja niiden liikkumisen hallinta”. Myös tieto on yksi resurssi. Yksi ystäväni on postinkantaja, logistiikan ammattilainen. Hänen kanssaan puhuimme generalismin, poikkitieteellisyyden ja ihmisten yhteisymmärryksen tärkeydestä. Hän esitti, että tulisi keskittyä ”ihmisten väliseen logistiikkaan”, jossa kommunikoidaan selkeästi ja niin, että viestit tulevat perille ilman väärinymmärrystä. Tässä tärkeää on, että varataan aikaa keskustelulle, ymmäretään käsitteiden monimerkityksisyys, empatia ja toisten ymmärtäminen, systeemiajattelu, poikkitieteelisyys sekä yleissivistys. On tärkeää kouluttaa kaikenikäisiä ihmisiä kommunikoimaan ja ajattelemaan paremmin. Nykyään puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Aina voimme kehittyä ja oppia uusinta tietoa. Toisaalta on myös tärkeä ymmärtää aiempien sukupolvien viisautta. Voimme omaksua uudenlaista ajattelua myös muilta kulttuureilta. Resilientimmät yhteiskunnat ovat monikulttuurisia. Alkuperäiskansat ovat sopeutuneet vuosituhannet ympäristöönsä ja niiden viisaus korostuu varsinkin ympäristöasioissa. Ymmärtääksemme toisiamme meidän on ymmärrettävä toisia maailmankuvia ja ontologioita eli olemisen tapoja. Jos emme ymmärrä vaikka juutalaisen tai hindulaisen uskon konventioita, kontekstia ja maailmankuvaa, voi olla vaikeampi ymmärtää näiden uskojen edustajien ihmisiä. Onkin erittäin hyvä, että nykyään opetetaan kouluissa paljon eri kulttuureista ja uskonnoista. Konventio on jokin totuttu tapa esittää asiat, esimerkiksi runon ja uutisen konventiot ovat täysin erilaiset. Tämä blogin konventio on blogiteksti, joka on erilainen kuin tieteellinen tutkimusartikkeli. Kun ymmärrämme konventiota, pääsemme paremmin sisälle tekstiin tai puheeseen. Kielen ja kommunikoinnin ymmärtäminen, kuten medialukutaito ja merkitysten ymmärtäminen ovat siis avainasemassa ja tässä tärkeintä on koulutus ja valistus.
Nykyään tieteen kuumimpia aiheita on tieteidenvälisyys. Yhteiskunnalisten ja ympäristöongelmien ratkaisu vaatii monien tieteenalojen yhteistyötä ja myös yksittäisiltä tiedemiehiltä useiden tieteenalojen osaamista. Edimerkiksi ympäristötieteessä on ymmärrettävä taloutta ja psykologiaa, koska monet ongelmien juurisyyt ovat taloudellisia ja psykologisia. Maailman kompleksisia ongelmia ei ratkota yksinkertaisilla päätöksillä ja toimenpiteillä. Nobelisti Elinor Ostromin mukaan kompleksisten ongelmien ratkaisu vaatii yhtä kompleksisia toimenpiteitä ja hallintoa. Ilmastonmuutos ja muut viheliäiset ongelmat, ”wicked problems” eivät ole gordionin solmuja. Kolpleksisten ongelmien ratkaisu vaatii systeemiajattelua, jossa ymmärretään monimutkaisia vuorovaikutuksia systeemin osien välillä. Samoin hyvä johtaminen ja hallinto vaativat aina systeemiajattelua sekä ymmärrystä kompleksisuudesta ja epävarmuudesta. Yhteiskunta on hyvin monimutkainen systeemi.
Systeemiajattelu on avainasemassa ihmisten välisessä logistiikassa. Generalistit, jotka tietävät hieman kaikesta, ovat taitavia ymmärtämään toisia ja saattamaan myös toiset tähän ymmärrykseen. Saksalainen filosofi Jürgen Habermas esitti, että politiikassa eli yhteisten asioiden hoitamisessa riitelyn sijaan informoitaisiin päättäjiä mahdollisimman hyvin ja keskusteltaisiin niin pitkään, että löydettäisiin mielellään konsensus. Hän esitti, että hyvän informoinnin ja pitkän keskustelun tuloksena paras näkökulma tulisi esiin ja voittaisi.
Vuonna 2016 julkaistiin hämmästyttäviä tuloksia metsän sisäisestä verkostosta, jossa puut ovat yhteydessä toisiinsa sienien ja niiden juuriin kiinnittyvän sienirihmaston välityksellä. Sienet elävät usein symbioosissa puiden kanssa ja luovuttavat puille vettä, kun taas puut antavat sienelle glukoosia, sokeria, jota ne tuottavat fotosynteesissä lehdissään. Juurten ja sienten maanalainen verkosto kuitenkin yhdistää koko metsän, joka toimii symbioosissa. Juurissa ja rihmastossa liikkuu paitsi sokeri ja vettä puusta toiseen myös informaatiota. Puut esimerkiksi varoittavat toisiaan tuhohyönteidistä. Tämä tapahtuu myös siten, että puut levittävät lehdillään ilmaan feromoneja. Juurten ja sienirihmaston verkoston kautta puut myös auttavat heikkoja ja sairaita puuyksilöitä antamalla niille sokeria. Tästä hyötyy koko metsä. Oppisivatpa ihmisetkin samanlaisen solidaarisuuden tason, jota on puilla. Metsä on elävä holistinen kokonaisuus ja erittäin älykäs ekosysteemi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Taru Sormusten Herrasta kirjoissa metsän johtavat puut, entit, puhuivat hitaasti ja pitkään kokouksissaan, juuri Habermasin ehdottamalla tavalla. Ihminen voi ottaa mallia luonnosta tässäkin järjestäessään yhteiskuntaa.
Daniel Elkama

BBC Puut ja sienet ja niiden verkostot
https://ecotree.green/en/blog/do-trees-communicate
Jürgen Habermas
Jätä kommentti