Klaus Härön elokuva Ei koskaan yksin, sodan aikana juutalaisia pelastaneesta Abraham Stilleristä, on hyvin koskettava ja varsinkin loppu tuo kyyneleet silmiin. Elokuva muistuttaa monin tavoin Schindlerin listaa. Abraham Stiller on suuri sankari joka esti Suomen juutalaisten luovutuksen Saksaan, lukuunottamatta kahdeksaa. Elokuvan inhottavin hahmo on Valpon eli Valtiollisen poliisin johtaja, paatunut rasisti Anthoni, joka kokee kammottavaa vihaa juutalaisia kohtaan ja päättää laittomasti lähettää nämä 8 Saksaan! Historiassa on keskellä pimeimpiä aikoja usein myös suuria sankareita, kuten Abraham Stiller tai Dietrich Bonhoeffer, jotka eivät kumarra pahan edessä vaan käyvät taisteluun pimeyttä ja pahuutta vastaan.
Suomen historiassa on kauhea, häpeällinen ja synkkä kohta: Suomesta luovutettiin vuonna 1942 kahdeksan Virosta Suomeen natseja paennutta juutalaista natsi-Saksaan, mukaanlukien kaksi pientä lasta. Heistä seitsemän kuoli Auschwitzin tuhoamisleirillä. Auscwitzin vapautuksesta tuli 27.1.2025 kuluneeksi 80 vuotta. Tuona päivänä vietetään Holokaustin muistopäivää. Holokausti on ihmiskunnan kauheimpia esimerkkejä, miten suureen pahuuteen ihmiset kykenevät. Se on synkimpiä lukuja ihmiskunnan historiassa. Juutalainen filosofi Hannah Arendt puhuu teoksissaan Totalitarismin synty ja Eichmann Jerusalemissa, siitä miten pahuus voi arkipäiväistyä ja miten tavalliset ihmiset voivat muuttua hirviöiksi. Oscar-palkittu elokuva The Zone of Interest vuodelta 2024 kuvaa, miten Auscwitzin komentaja Höss ja muut natsit elivät tavallista perhe-elämää rivitaloissa puutarhoineen ja lasten leikkipaikkoineen aivan keskitysleirin muurin vieressä. Muuri erotti heidät juutalaisten kärsimyksistä. Poissa silmistä, poissa mielestä.
Adolf Eichmann oli natsijohtaja, joka suunnitteli juutalaisten joukkotuhon logistiikkaa ja pienimpiä yksityiskohtia myöten. Sodan jälkeen hän pakeni ns. ”rottalinjaa” Argentiinaan. 1960 Israelin tiedustelupalvelu Mossad kävi kuitenkin hakemassa hänet tuomioistuimen eteen Jerusalemiin. Hänet tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin 1962. Hannah Arendt kiinnitti huomiota Eichmannin kammottavaan kylmäverisyyteen. Eichmann oli loppuun saakka sitä mieltä, ettei hän ollut tehnyt mitään väärää. Hän jopa väitti lapsesta saakka noudattaneensa Kantin kategorista imperatiivia, joka kuuluu: ”toimi niin että toimintaasi ohjaava periaate voisi olla yleinen moraalilaki”. Ihmisen sokeus voi olla esim. aatteen tai uskonnon kautta näin syvää, että ihminen tekee hirvittäviä tekoja, muttei edes tajua tehneensä väärin.
Kävin juuri Puolan Gdanskissa Toisen maailmansodan museossa, missä oli mm. juutalaisten matkalaukkuja ja junanvaunu, jolla kuljetettiin juutalaisia kuolemanleireille. Niiden näkeminen sai ajattelemaan, miten kauheaa Holokaustissa oli sen järjestelmällisyys. Juutalaisten joukkomurha Holokaustissa oli tarkasti suunniteltu ’projekti”. Kaikki tämä tekee siitä pelottavan esimerkin joidenkin ihmisten systemaattisesta ja täysin laskelmoidusta pahuudesta. Puolalaisista juutalaisista kuoli yli 2 miljoonaa. Yhteensä juutalaisia kuoli 6 miljoonaa ja vammaisia, sairaita, romaneita, tummaihoisia, homoja, vasemmistolaisia ja kristittyjä Hitler tapatti myös useita miljoonia. Holokausti ja muiden ihmisryhmien joukkomurha ovat äärimmäinen esimerkki toiseudesta ja vihasta ”toisia” kohtaan. Tuo viha oli niin suurta, että ”toiset” päätettiin kokonaan hävittää. On huolestuttavaa, miten äärioikeisto on viime vuosina noussut ympäri maailmaa. Esimerkiksi vainottujen pakolaisten palauttaminen kotimaahansa on täysin verratavissa noiden 8 juutalaisen luovutukseen natsi-Saksaan. Suomestakin on luovutettu esim. Iraniin ja Afganistaniin ihmisiä ja kokonaisia perheitä, jotka olisivat tarvinneet YK:n pakolaissopimusten vaatimaa suojelua ja jotka on tapettu pian tai lukittu vankilaan ja kidutettu palautuksen jälkeen. Esimerkiksi kristityksi kääntyminen tai homoseksuaalisuus merkitsee monessa muslimimaassa kuolemantuomiota. Onko natsismin uuteen nousuun syynä se, että toisesta maailmansodasta on jo sen kauheuksia on alettu jo unohtamaan?
Nykyinen äärioikeisto, mm. USA:n trumpistit, Suomen perussuomalaiset ja Saksan AfD eivät ole kaukana Hitlerin natsi-Saksasta. Huolestuttavaa on se, että Hitlerkin nousi valtaan täysin laillisesti ja demokraattisesti. 20-luvulla Berliini oli monikulttuurinen ja kosmopoliitti, liberaali kaupunki. Kymmenen vuotta myöhemmin 1933, se oli muuttunut ahdasmieliseksi, synkäksi, vihamieliseksi ja militaristiseksi. Historia voi kääntyä hyvin nopeastikin yllättävään suuntaan. Ns. ”Tipping point” tarkoittaa systeemiajattelussa pistettä, josta ei ole paluutta edeltävään tilaan. Tämä pätee myös yhteiskuntaan. Kun natsit nousivat valtaan, he muuttivat systeemin nopeasti ja perinpohjaisesti. Vain voimankäyttö hänet lopulta pysäytti.
Olin 2023 Berliinissä ja näin Holokaustin muistomerkin,jossa oli lukuisia betonikuutioita, joiden tuleekin aiheuttaa eräänlaista ahdistusta. Holokaustin muistomerkin lähellä oli paikka missä oli olut Hitlerin Valtakunnankanslerin virasto ja bunkkeri. Paikalla oli nyt vain parkkipaikka ja yksi pieni kyltti muistuttamasta paikan historiasta. Historian ”mahtimiesten” ja palvottujen diktaattorien valta murenee aikanaan ja demokratia voittaa. Aikanaan suurten diktaattorien mahdista on jäljellä vain yksi kyltti tai ei sitäkään, ei yhtään mitään. Toivo ei sammu tykkitulessa, eikö sitä pysäytetä kyynelkaasulla. Sen sijaan aseiden laulu ja diktaattorien vihainen huuto loppuu aikanaan.
Loppuun vielä tähän haluan laittaa Charlie Chaplinin Diktaattori-elokuvan (1940) kauniin loppupuheen.
I’m sorry, but I don’t want to be an emperor. That’s not my business. I don’t want to rule or conquer anyone. I should like to help everyone – if possible – Jew, Gentile – black man – white. We all want to help one another. Human beings are like that. We want to live by each other’s happiness – not by each other’s misery. We don’t want to hate and despise one another. In this world there is room for everyone. And the good earth is rich and can provide for everyone. The way of life can be free and beautiful, but we have lost the way.
Greed has poisoned men’s souls, has barricaded the world with hate, has goose-stepped us into misery and bloodshed. We have developed speed, but we have shut ourselves in. Machinery that gives abundance has left us in want. Our knowledge has made us cynical. Our cleverness, hard and unkind. We think too much and feel too little. More than machinery we need humanity. More than cleverness we need kindness and gentleness. Without these qualities, life will be violent and all will be lost…
The aeroplane and the radio have brought us closer together. The very nature of these inventions cries out for the goodness in men – cries out for universal brotherhood – for the unity of us all. Even now my voice is reaching millions throughout the world – millions of despairing men, women, and little children – victims of a system that makes men torture and imprison innocent people.
To those who can hear me, I say – do not despair. The misery that is now upon us is but the passing of greed – the bitterness of men who fear the way of human progress. The hate of men will pass, and dictators die, and the power they took from the people will return to the people. And so long as men die, liberty will never perish…
Soldiers! don’t give yourselves to brutes – men who despise you – enslave you – who regiment your lives – tell you what to do – what to think and what to feel! Who drill you – diet you – treat you like cattle, use you as cannon fodder. Don’t give yourselves to these unnatural men – machine men with machine minds and machine hearts! You are not machines! You are not cattle! You are men! You have the love of humanity in your hearts! You don’t hate! Only the unloved hate – the unloved and the unnatural! Soldiers! Don’t fight for slavery! Fight for liberty!
In the 17th Chapter of St Luke it is written: “the Kingdom of God is within man” – not one man nor a group of men, but in all men! In you! You, the people have the power – the power to create machines. The power to create happiness! You, the people, have the power to make this life free and beautiful, to make this life a wonderful adventure.
Then – in the name of democracy – let us use that power – let us all unite. Let us fight for a new world – a decent world that will give men a chance to work – that will give youth a future and old age a security. By the promise of these things, brutes have risen to power. But they lie! They do not fulfil that promise. They never will!
Dictators free themselves but they enslave the people! Now let us fight to fulfil that promise! Let us fight to free the world – to do away with national barriers – to do away with greed, with hate and intolerance. Let us fight for a world of reason, a world where science and progress will lead to all men’s happiness. Soldiers! in the name of democracy, let us all unite!
Final speech from The Great Dictator Copyright © Roy Export S.A.S. All rights reserved