Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Mistä kapitalismi sai alkunsa? Usein esitetään, että Watt keksi höyrykoneen 1769 ja syntyi ensimmäiset tehtaat, joihin tarvittiin työvoimaa ja pääomia. Höyrykone kehitettiin kuitenkin jo 1600-luvulla, eikä kapitalismi saanut alkuaan näin. Kapitalismi syntyi, kun 1500-luvun kolonialismin seurauksena plantaaseilla viljeltiin ja tuotettiin arvokkaita sen ajan luksustuotteita, kuten kahvi, tupakka, kaakao ym. ja hankittiin muita arvotavaroita, kuten norsunluu. Näiden sekä plantaasien orjien kuljettamiseen tarvittiin isoja kauppalaivoja, pääomia ja yhtiöitä. Hollannin ja Britannian Itä-Intian kauppakomppaniat olivat ensimmäisiä osakeyhtiöitä. Britannian Itä-Intian kauppakomppania perustettiin 1601 ja Hollannin 1602 ja ne olivat maailman ensimmäiset megakorporaatiot, jotka käskyttivät jopa kuninkaita ja hallitsivat siirtomaita. Myös itse plantaasit vaativat suuria pääomia ja syntyi lukuisia osakeyhtiöitä. Maailmankauppa ja kapitalismi saivat siis alkunsa luksustuotteista, plantaaseista ja orjakaupasta.

On totta, että tehtaat ja tavaroiden massatuotanto tarvitsivat myös suuria pääomia ja tämä olikin kapitalismin seuraava vaihe. Nämä pääomat eivät olisi olleet mahdollisia ilman kapitalismin ensimmäistä vaihetta plantaaseineen, orjineen ja kauppakomppanioineen. Orjat korvasivat työläiset, joiden elämä muistutti orjuutta. Työläisillä ei ollut juuri mitään oikeuksia ja heidän elinajanodotteensa putosi noin 40 vuoteen. Teollistuneet kaupungit olivat saasteisia lääviä. Myös itse orjuus jatkui esim. USA:ssa vuoteen 1865. Konfederaatti eli USA:n etelävaltiot oli vauras ja sen talous perustui Afrikasta tuotujen orjien työhön puuvilla ja maissipelloilla. Ranskan Länsi-Afrikassa orjuus lakkautettiin vasta 1905. Belgian Kongo, joka kuului yksityisomaisuutena kuningas Leopoldille, valmisti yleistyviin autonrenkaisiin kumia 1800-1900 lukujen taitteessa. Jopa miljoona ihmistä kuoli. Afrikasta laivattiin orjia yli 11 miljoonaa Amerikan mantereille 400-vuoden aikana.

Orjat, maa-alue, raaka-aineet ja työläiset nähtiin resursseina, jotta saatiin hyödykkeitä myytäväksi kalliiseen hintaan kuluttajille. Tämä on kapitalismin tuhojen yksi juurisyitä, nähdään kaikki resursseina, eikä esim. maa-aluetta ekosysteeminä, puita arvokkaina luontokappaleina ja orjia ihmisinä, joilla on oikeus elää vapaana. Kapitalismi perustuu siis harhaan, jossa ei nähdä asioiden ja yksilöiden arvoa, vaan ne nähdään asioina, joista on taloudellista hyötyä: luonto on vain raaka-ainevarasto, puut kuutioita ja maa eekkereitä. Ihmiset työvoimaa ja kuluttajia. Harhaa on myös se, miten kapitalismi luo asioille talpudellista arvoa. Brändätään joku tuote tai myydään niin sanottua ”luksusta” ihmisille ylihintaan. Usein ihminen ei edes tarvitse näitä tuotteita mihinkään tai voidakseen hyvin. Myydään ihnisille turhaa rihkamaa selvään ylihintaan. Mainoksilla ohjelmoidaan ihmisiä ostamaan ja kuluttamaan. Guccin laukku, joka maksaa 1000 €, ei ole mitenkään parempi kuin tavallinen käsityöläisrn tekemä 40€ maksava laukku. Hinta on täynnä ilmaa. Kyse on pelkästä brändiarvosta.

Seiraavaksi esittelen kolme perustavanlaatuista ongelmaa, miksi nykyinen kapitalismi ei toimi, ja tilalle tarvitaan uusi talousjärjestelmä, joka pyrkii luomaan onnea ja hyvinvointia kaikille, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja luonnon itseisarvoa sekä sovittaa itsensä luonnon rajoihin ja ekosysteemien kantokykyyn.

1) Kapialismi perustuu jatkuvaan kasvuun vaikka luonto on rajallinen. Ekosysteemeillä on rajat. Jo Rooman klubi esitti 60-luvulla, että luonnolla on rajat ja luonnonvarat loppuvat, jos niitä ylikulutetaan. Stockholm Resilience Center esitti 2009 donitsimallinsa maapallon ekologisista rajoista, joita mitataan 9:llä eri indikaattorilla. Niistä kuusi on jo ylitetty. Jaettuna 13 pienempään kategoriaan, 10 rajaa on ylitetty. Esim. ilmastonmuutos on jo hälyttävällä tasolla ja sään ääri-ilmiöt tuhoavat ja tappavat: kuivuus, vesipula, metsäpalot, tappavat helleaallot ja tulvat ovat yleistyneet huomattavasti, niiden määrä on jopa kaksinkertaistunut, ja trooppiset hurrikaanit voimistuneet suuresti. Ilmansaasteita on  niin paljon, että 7 miljoonaa ihmistä kuolee niihin vuosittain.

Kapitalismiun kuuluu keskeisesti ajatus, että voittoa on tavoiteltava, usein keinoja kaihtamatta. Yritykset pyrkivät maksimoimaan voittonsa. Voitto tarkoittaa, että aina on saatava lisää. Tämä tietää lisää kulutusta. Suurin syy ympäristötuhoihin ja haitallisiin ympäristömuutoksiin on, että luonnosta otetaan raaka-aineita: kaivokset, maatalous, metsäteollisuus….Maankäyttö ei voi kuitenkaan laajentua loputtomiin. Maa loppuu joskus. Kun löydettiin ns. Uusi Maailma, Amerikka, ihmiskunta kuvitteli, ttä maata riittää loputtomiin. Tuhoisin seurauksin.

Kapitalismi näkee, että tuotteet käytetään ja kun ne on käytetty, ne ovat turhia ja voidaan dumpata jonnekkin. Heittää pois. Sellaista paikkaa ei maapallolla tosin ole kuin ”Pois”. Onneksi nykyään kapitalismikin näkee kuitenkin jätteet entistä useammin raaka-aineina. Kiertotalous on ottanut ensi askeliaan. Kapitalismi harvoin välittää ns. ulkoisvaikutuksista, kuten miten luonnolle tapahtuu tai miten paikallisen väestön oikeudet turvataan esim. kaivosten tai metsätyömaiden lähellä. Kapitalismi näkee, että on vain hyödykkeen tuotanto ja kauppa kuluttajille. Smithin ”näkymätön käsi” ei suojele ja varjele metsiä ja meriä. On tosin monia yrityksiä, jotka toimivat toisin ja harjoittavat ns. eettistä markkinataloutta, esim. Reilun kaupan banaaneja, kahvia ym. myyvät yritykset, monet osuuskunnat ja eettisempiä puhelimen ia valmistava Fairphone. Suomessa S-ryhmä on tehnyt paljon eettisiä valintoja liiketoiminnassaan. En siis tuomitse kaikkea markkinataloutta, vaan ns. mainstream markkinatalouden, joka perustuu ahneuteen, ja jota hallitsevat megakorporaatiot. Kaiken voi tehdä kuitenkin toisin, eettisesti. Ongelma on vain, että kattava yritysvastuu on usein vapaaehtoista. Onneksi esim. EU:ssa saatiin edes jonkinmoinen yrityksiä sitova yritusvastuulaki. Keskeistä on korvausvelvollisuus ja se, että yritys voidaan haastaa oikeuteen, jos se toimii epäeettisesti, kuten käyttää lapsityövoimaa tai tuhoaa sademetsiä.

2) Toinen suuri syy, miksi kapitalismi ei toimi on se, että yksittäinen ihminen tai pienyritys ei voi enää omistaa tietoa ja suuryritykset omistavat lähes kaiken tiedon. Tietotekniikka ja digiaikakauteen siirtyminen johti siihen, että tietotekniikkajätit omistavat ihmisten lähes kaiken tiedon ja myyvät sitä eteenpäin toisille suuryrityksille. Jos keksit hyvän idean, se voidaan varastaa heti suuryrityksille. Kun menet patentoimaan jotain, suuryritys on jo patentoinut sen. Suuryritykset omistavat lähes kaikki patentit ja esim. lääkeyhtiöt huijaavat ja vetävät törkeää ylihintaa patentoimistaan lääkkeistä. Kun lääkeyhtiöllä on patentti, lääkkeen hinta voi olla kymmeniä kertoja suurempi kuin sitten kun patentti on rauennut ja muut  lääkeyhtiöt voivat valmistaa ja myydä lääkettä. Monsanto on firma, joka omistaa lähes kaikkien geenimuunneltujen kasvilajikkeiden patentit. Tämä on aiheuttanut viljelijöille valtavia ongelmia. Monsanto voi pyytää siemenistä mitä vaan, eikä siemeniä saa kerätä talteen. Monsanto on jalostanut lajikkeet niin, että vain heidän rikkakasvimyrkkyjään voidaan käyttää niiden ohessa, ja myrkkyjä tarvitsee mahdollisimman paljon.

Kun tietoa ei voi yksilö enää juuri omistaa, suosittelen, että annat hyvät ideasi yhteiseen hyvään ilmaiseksi palvelemaan ihmiskuntaa, eikä ahneita suuryrityksiä. Wikipedia on mahtava yhteisöllinem projekti. Olen itse kirjoittanut satoja Wikipedia-artikkeleita. Wikipedia edustaa ihmiskunnan kollektiivista tietoa ja kaikki mitä se tarjoaa, on ilmaista. Wikipedia on mullistanut ihnisten oppimisen ja tiedonsaannin. Olen kehitysyhteistyöprojekteissa Afrikassa suositellut innokkaasti Wikipediaa oppimisen välineeksi. Linus Torvaldsin Ubuntu ja Linux -käyttöjärjestelmätovat myös loistavia yhteisöllisiä projekteja. Linux on yleisin käyttöjärjestelmä palvelimissa ja Torvalds olisi miljardööri, jos olisi patentoimut Linuxin itselleen. Sen sijaan hän päätti antaa sen ihmiskunnan hyväksi. Myöhemmin hänelle myönnettiin Millenium-palkinto. Ubuntu tarkoittaa Afrikan kielissä yhteisöä: ”Minä olen, koska sinä olet”.

3) Kolmas suurista ongelmista on ilmiö, jota kutsun itse ”tokenismiksi”.  Tokenismilla tarkoitan sitä, että kaikesta pitää maksaa, kaikesta pitää antaa pääsymaksu. Afrikassa ollesani juuri mitään ei voinut tehdä ilman rahaa ja pääsymaksua. Uima-altaalle, metsään, moottoritielle ja jopa puistoon oli pääsymaksu. Kuvittele, että olet New Yorkissa tai Las Vegasissa -ilman rahaa. Mitä voit tehdä siellä sillloin? Tuskin juuri mitään… Olisit kadun miesten seurassa kadulla istuen tekemättä juuri mitään. Suomessa ja Pohjoismaissa on ollut monet asiat perinteisesti ilmaisia: koulu, kirjasto, metsässä kävely, rannalla uiminen, urheilu urheilukentällä…ennen jopa terveydenhuolto oli ilmaista. Tämä teki pohjoismaisesta yhteiskunnasta turvallisen, vakaan, rauhallisen, innovatiivisen hyvinvointivaltion, jossa jokainen kansalainen nähtiin arvokkaana ja yjteiskunnalle tärkeänä ja yhteistä hyvää tuottavana. Pohjoismaat ovatkin maailman rikkaimpien ja onnellisimpien maiden joukossa vuosi toisemsa jälkeen..

Kun kapitalismi muuttuu tokenismiksi, ossa kaikesta pitää maksaa, yhteiskumta menettää yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, vakautta ja kansalaisten potentiaalia. Rikollisuus on huipussaan esim..USA:ssa – tokenismin luvatussa maassa. Kun ei ole ilmaista koulua ja kirjastoa, menetetään monia ”einsteineja” ja kansalaisten potentiaalia luoda uutta ja hyvää. Tokenismi on jotain hyvin synkkää ja dystooppista.

Asioiden pitäisi olla pääsääntöisesti ilmaisia. Maapallon pitäisi olla kaikkien yhteinen ja kaikkken pitäisi saada yhteiskunnan tuotosta osansa yhteiskunnallisema osinkona, perustulona tai kansalaispalkkana. Me olemme täällä yhdessä ja kaikilla on oikeus hyvään elämään. Maa on yhteinen ja tämä pitäisi kirjlittaa lakiin. Omistusoikeuksien uudelleenmääritys. Ilma on yhteistä, eikä kellään ole oikeutta sitä pilata ja lämmittää. Meret ovat yhteisiä, eikä niitä saa täyttää muovilla ja saasteilla. Tutustukaa Elinor Ostromin ajatuksiin.

Daniel Elkama