Kaupunki on ekosysteemi ja systeemiajattelu on avain kestävämpien kaupunkien luomisessa. Kun ymmärrämme ihmisyhteisön ja luonnon toimintaa sekä niiden vuorovaikutusta ja jäljittelemme luontoa, voimme saavuttaa mm. päästöttömyyden ja jätteettömyyden. Luonnontieteiden lisäksi inhimillisen todellisuuden, psykologian ja sosiologian, merkitys on suuri, jos haluamme rakentaa kestävämpiä kaupunkeja.
Kaupunki on ekosysteemi, kuten luonnonekosysteemit. Se on vain ekosysteemi, jossa ihmistoiminta vaikuttaa eniten, aiheuttaen usein kestävyys- ja ympäristöongelmia, kuten ilmansaasteet, jätteet ja rakentamisesta seuraavat luonnontuhot. Mitä enemmän kaupunki toimii luonnonekosysteemien tavoin, sitä kestävämpi se on. Luonnonekosysteemissä energia ja esimerkiksi vesi saadaan auringosta ja luonnonvoimista. Luonnonekosysteemi on päästötön ja hiilineutraali. Luonnonekosysteemi kierrättää kaiken. Luonnonekosysteemissä ei luonnostaan ole sinne kuulumattomia aineita. Luonnonekosysteemi on siis esimerkki kiertotaloudesta.
Kestävä kaupunkiekosysteemi siis myös saisi kaiken energian puhtaista uusiutuvista lähteistä, auringosta, tuulesta ja muista luonnonvoimista. Sen liikenne, energiantuotanto ja teollisuus olisivat sähköistettyjä ja päästöttömiä. Hiilineutraali kaupunki ei ole mahdotonta. Kun puhutaan kaupungin aine ja energiavirroista, puhutaan urbaanista metaboliasta. Tämä metabolia ei saa tuottaa ylimääräisiä saasteita ja se säästää materiaa ja energiaa. Esimerkiksi smart grid eli älykäs sähköverkko voi säästää valtavasti energiaa. Luonto toimii samoin: ”järkevän nuukasti”. Luonnonekosysteemi tuottaa ravinnon itse. Kestävä kaupunkisysteemi saa ravinnon lähiruuasta.
Kestävä kaupunkisysteemi kierrättäö kaiken ”zero waste” -periaatteella. Tämä kaiken kierrätus on mahdollista, kun käytössä on paljon energiaa. Jopa asfaltti ja betoni voidaan kierrättää, kun on tarpeeksi energiaa. Kuumentamalla materiaa, voidaan yleensä palauttaa niiden alkuperäinen rakenne. Kestävässä kaupunkiekosysteemissä ei käytetä luonnottomia aineita, kuten muovia ja monia kemikaaleja. Kaupunki on siis pääosin orgaaninen. Kierrätys onnistuu myös teollisessa ekosysteemissä.
Ennen kaikkea, kestävä kaupunkisysteemi on vihreä: vihreä ja sininen infrastruktuuri tai niin sanotut luontopohjaiset ratkaisut (NbS) tuottavat toimivat ekosysteemipalvelut. Yleensä luontopohjaiset ratkaisut ovat teknologisia parempia. Vesi kiertää luontaisesti ja viheralueet estävät tulvia. Puut puhdistavat ilmanlaatua ja vähentävät äärilämpötiloja. Tutkimuksessamme puut voivat viilentää ilmaa helleaaltojen aikana jopa yli 10 astetta. Viherkatot suojelevat pölyttäviä pörriäisiä. Kaupunkiluontoa ja sen biodiversiteettia on tärkeä suojella. Mitä korkeampi biodiversiteetti, sitä paremmat ekosysteemipalvelut. Biodiversiteetti on myös itsessään tärkeää ja merkittävimpiä asioita viihtyisän kaupunkitilan luomisessa. Kaupunkiluonto mahdollistaa myös monia harrastuksia.
Kaupungeissa on yllättävän paljon luontoa: esimerkiksi Berliinin viherpeittävyys on 40% ja Helsingin 30%. Monet harvinaiset lajit asuvat myös kaupungeissa. Ratkaisevaa on vihreys: kun tutkimme lintulajien esiintyvyyttä (r=100m) Helsingissä, alueilla, joissa oli paljon ”harmaata” eli betonia ja asfalttia, lajeja oli yleensä 2-3. Sen sijaan puistoissa ja kaupunkimetsissä lajeja oli jopa yli 30. Kaupungeissa on siilejä, kettuja lepakoita… se ei siis ole pelkkää asfaltti- ja betoniviidakkoa.
Haluan korostaa paikallisdemokratian merkitystä. Kaupunki on yhteisö, jossa kuka vain, jolla on hyviä ideoita, voi saada aikaan positiivista muutosta, vaikka usein politiikka mielletään jäykäksi ja hierarkiseksi. Suosittelen osallistumaan lähidemokratiaan jollain omalla tavalla, jos sinulla on hyviä arvoja ja ideoita. Nykyään lähidemokratia on entistä inklusiivisempi ja on asukaskokouksia ym. ei-hierarkisia vaikuttamisväyliä. Myös esimerkiksi mielipidekirjoitus paikallislehteen tai ongelman ottaminen esille somessa voi saada aikaan muutosta. Olen itse saanut läpi Vantaan kaupungissa merkittävän aloitteen aurinkopaneelien sijoittamisesta koulujen, jäähallien ym. julkisten rakennusten katoille (kiitos myös kaupunginvaltuutettu Tiina Tuomela). Tämä hanke on edennyt jo pitkälle ja aurinkopaneeleja on asennettu paljon. Sain myös edistettyä tarkempien biodiversiteettitutkimusten tekemistä uudisrakentamisen yhteydessä.
Daniel Elkama