Ajatus perustulosta tai kansalaispalkasta ei ole uusi.
Thomas Paine oli yksi Yhdysvaltojen perustajaisistä. Hän esitti vuonna 1795 kirjassaan ”Agrarian Justice” ensimmäisen mallin kaikille kansalaisille ehdoitta maksettavasta perustulosta. Yhdestä perustulomallista on käytetty nimitystä sosiaalinen osinko. Tämä perustuu siihen, että jokaisen kansalaisen voidaan katsoa omistavan oikeuden yhteiseen kansallisomaisuuteen, ikään kuin kansallisen osakkeen. Jokaisella kansalaisella on oikeus siihen, mitä valtionyritykset, valtion sijoitustoiminta ja valtio kokonaisuudessaan tuottaa. Perustulon oikeutus lähtee siis siitä, että kaikki kansalaiset yhdessä omistavat maansa tasavallassa.
Perustulo olisi lähtökohtaisesti kaikille sama, mutta pienenisi sen mukaan, mitä ihminen saa tuloja, kuten palkkaa ja osinkoja. Tämän laskemiseen voitaisiin valjastaa algoritmi, joka laskee sentin tarkkuudella, esimerkiksi jos palkkatuloja olisi 2500€, perustulo voisi olla 550€. Suomalainen ajatuspaja Libera on ehdottanut myös ajatuksen ”perustilistä”. Jokaiselle kansalaiselle annettaisiin perustilille esimerkiksi 100 000 euron pääoma, jota voi käyttää haluamallaan tavalla elämänsä aikana esimerkiksi opiskeluun tai yrityksen perustamiseen.
YK:n Agenda 2030 on ottanut tavoitteekseen köyhyyden poistamisen maailmasta. Elämme maailmanaikaa, jossa yhteinenen hyvä on sivuutettu ja konservatiivit voimat pyrkivät estämään kehityksen, pyrkivät palauttamaan epäoikeudenmukaisuuteen ja ”vahvimman valtaan” perustuvan maailmanjärjestyksen. Emme tule poistamaan köyhyyttä vielä 2030 mennessä, mutta meillä on aikaa. Tulisikin säätää globaali perustulo kaikille planeetan asukkaille.
Ihmiset kärsivät. Maailmanpakki määrittelee äärimmäisen köyhiksi ihmiset, jotka elävät alle 3 dollarilla päivässä. Heitä on noin 840 miljoonaa eli 1/10 ihmiskunnasta, suurin osa Afrikassa ja Aasiassa, mutta jopa Euroopassa on näin köyhiä pari miljoonaa. Tämä on suuri vääryys: jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo ja oikeus hyvään elämänlaatuun ja onnelliseen elämään riippumatta siitä, mitä tuottaa yhteiskunnalle. Ihmistä noin puolet on tavalla tai toisella heikommassa asemassa olevia. Siksi tulisikin säätää globaali perustulo kaikille maapallon asukkaille.
Olisikin luotava maailmanjärjestys, joka perustuu solidaarisuuteen, vapauteen ja tasa-arvoon. Kommunistinen keskushallinto ei ole tähän ratkaisu, kuten historia on osoittanut. Kiina esimerkiksi on hyvin dystooppinen valtio ja Neuvostoliitto oli tyrannia. Tulee rakentaa yhteiskunta, joka perustuu uudenlaiseen demokratiaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Filosofi Immanuel Kant esitti jo 1795 kirjassaan ”Ikuiseen rauhaan” ajatuksen yhdistyneestä maailmasta. Viisainta olisikin yhdistää maailma YK:n alaisuuteen eräänlaiseksi maailmanfederaatioksi. Tämä on ainoa realistinen vaihtoehto lopettaa sodat. Astuisimme näin uudenlaiseen planetaariseen maailmanjärjestykseen, jossa voidaan yhteisesti ratkoa maailman ongelmat. Tämä federaatio rakentuisi kerroksittain turvaten paikallisdemokratian. Globaali kehitys on pitkään jatkunut tällaiseen integraation ja yhdistymisen suuntaan. Globaali kylä, hieno tavoite ihmiskunnalle.
Ihminen on lajina säilynyt juuri yhteistyön avulla läpi 4 miljoonan vuoden evoluutiomme. Sosiaalisuus ja oppiminen ovat olleet lajillemme tärkeimmät kyvyt selviytyä. Jo varhaiset ihmiset ehkä unelmoivat leirinuotion äärellä maailmasta, jossa kärsimys on poissa ja vallitsee yhteys kansojen välillä.
Daniel Elkama