Maapallo on täynnä ongelmia, joista monet ovat hyvin kompleksisia: niistä tekee kompleksisia muun muassa tietomme ja teknologian rajat, luonnon prosessien ja yhteiskunnan (sosioekologinen systeemi) monimutkaisuus monimutkaisine kytkentöineen ja yhteyksineen, polkuriippuvuudet, kuten infrastruktuurin muutoksen vaikeus, sosiaaliset konstruktiot ja konventiot sekä ihmismielen monimutkaisuus. Kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa monimutkaisin vuorovaikutuksin. Voiko tätä kaikkea hallita? Uskon, että se on mahdollista, kunhan tietämyksemme on tarpeeksi korkealla tasolla ja ymmärrämme systeemiajattelua. Tieto on valtaa. Akateemikko Erik Allardt totesi: ”Kun tunnemme luonnon ja yhteiskunnan prosessit perinpohjin, voimme tehdä hyviä interventioita.” Maailman hyvä hallitseminen edellyttää paitsi tietoa myös ihmiskunnan korkeaa eettistä tasoa.

Maailman ongelmien juurisyyt

Jotta ymmärrämme, miten ongelmat voidaan ratkaista, ensin tulee diagnosoida ongelmat ja pohtia niiden olemusta ja syitä, kuten lääkäri sairautta parantaessa. Maailman sosiaaliset eli yhteiskunnalliset ongelmat, kuten sodat ja köyhyys, johtuvat ennenkaikkea ihmisten huonosta suhteesta muihin ihmisiin. Maailman ekologiset ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, johtuvat ihmisten huonosta suhteesta luontoon. Huono suhde näkyy esim välinpitämättömyytenä, ahneutena ja tiedon puutteena. Samat periaatteet kuin hyvässä  pari- tai ystävyyssuhteessa ovat ratkaisu ongelmiin: empatia, toisen arvostaminen, toisen tunteminen, hyvän haluaminen toiselle, yhdessä eläminen, asioiden suunnittelu yhdessä.

Kaikki lähtee lopulta ihmismielestä. Hyvä suhde luontoon ja muihin ihmisiin lähtee psyykeestä. Meidän on kasvatettava tietämystämme, viisautta, empatiaa ja myötätuntoamme. Kun näemme arvon toisissamme ja luonnossa, emmekä koe muita tällä planeetalla ”toisina”, joilla ei ole arvoa tai jotka nähdään pahimmillaan uhkina ja kilpailijoina, positiivinen muutos on mahdollinen. Kun ymmärrämme systeemien toiminnan ja että kaikki liittyy kaikkeen jollain tavalla, voimme ymmärtää tätä kaikkea ylläpitävän systeemin tärkeyden ja merkityksen.

Teknisesti maailman ongelmat johtuvat useimmiten siitä, että ihmiset ottavat luonnosta ja muilta ihmisiltä liikaa, dumppaavaat saasteet luontoon ja taistelevat resursseista. Itsekkyys, viha ja tietämättömyys ovat tässä taustalla. Etiikan on ohjattava käyttäytymistämme lakien tavoin. Voimme järjen, tiedon ja myötätunnon avulla hahmottaa, millainen on hyvä maailma, kuten ennen talon rakentamista laaditaan suunnitelmat ja piirrustukset. Me olemme maailman rakentajia. Kaikkien ei tarvitse jakaa samoja arvoja kaikessa, mutta tärkeissä asioissa on saavutettava yhdenmielisyys. Erilaiset kulttuurit, alakulttuurit ja uskonnot voivat elää rinnakkain, kunhan niitä yhdistää kunnioitus elämää, ihmisoikeuksia, luonnon arvoa, tasa-arvoa demokratiaa ja vapautta kohtaan. Nämä ovat lähes kaikki maailman maat hyväksyneet YK:ssa yhteisiksi periaatteiksi.

Ratkaisut

Paradigma tarkoittaa vakiintunutta ajattelutapaa tai maailmankuvaa. Koska ongelmien juurisyyt ovat lähtoisin ihmismielestä ja rikkinäisistä suhteista, tulee meidän muuttaa koko ajattelutapamme ja maailmankuvamme. Nähdä maailma systeeminä, jossa kaikki linkittyy toisiinsa. Nähdä arvo ihmisissä, eläimissä, kasveissa. Ihmiskunnan on muutettava arvomaailmaansa. Luonto ei ole resurssi, ei vihollinen, eivätkä muut ihmiset kilpailijoita, uhkia tai arvottomia. Immanuel Kant totesi, että etiikka toteutuu vain, kun näemme muut ihmiset ja olennot päämäärinä (sellaisina joiden onnellisuus ja hyvinvointi on tärkeää), emmekä välineinä. Ihmiskunnan on luovuttava hyötyajattelusta ja yhteiskunnan ja luonnon näkemisestä koneena. Elävät olennot eivät ole täällä hyödyn takia, vaan ollakseen vapaina, elossa ja onnellisia. Metsää ei ole tarkoitettu hakattavaksi, eikä eläimiä syötäväksi. Ihminen ei ole täällä palvelemassa koneen kaltaista yhteiskuntaa ja kapitalistista talousjärjestelmää.

Paradigman muutos

Maailma on kompleksinen systeemi, joka tulee nähdä verkostoina, joissa kaikki linkittyy kaikkeen. Asiat harvoin ovat limeaarisia, kuten vaikka moottorin toiminnan voisi nähdä. Maailma ei ole yksinkertainen vaan hyvin kompleksinen ja täällä on lukuisia kytkentöjä ja vuorovaikutuksia. Tarvitaan siirtymä lineaarisesta maailmankuvasta systeemiseen.

Kulutus tuhoaa maapallon. Kulutus on lineaarista resurssien käyttöä ja suurin syy ympäristöongelmiin. Sen tilalle tarvitaan kiertotalous. Maailmaa ei tule nähdä lineaarisina virtoina ja tapahtumaketjuina, vaan kiertoina, kuten veden ja ravinteiden kierto.

Luonto ei ole resursseja, vaan systeemi, joka koostuu elävistä olennoista ja elottomasta luonnosta, jonka kiertokulut ylläpitävät elämää. Elävien olentojen vuorovaikutus ja symbioosi mahdollistaa elämän jatkumisen ja ekosysteemien harmonisen olemassaolon.

Maailma ei ole eristetty saari. Ajattelutavan pitää siirtyä kansallisuusajattelusta globaaliin ajatteluun, jossa maailma nähdään kylänä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja meillä on vastuu toisistamme.

Yksilöllisen edun tavoittelun on vaihduttava yhteisen hyvän tavoitteluun. Hyvän yhteiskunnan päämäärä on sen kaikkien jäsenten onnellisuus ja hyvinvointi.

Energiantuotannossa on siirryttävä kokonaan lineaarisesta fossiilitaloudesta ja ydinvoimasta kestävään uusiutuvaan energiaan. Vain luonnon syklisiin kiertokulkuihin, kuten tuuleen ja aurinkoon perustuva energiajärjestelmä, on kestävä. Energiajärjestelmän on kestettävä miljardeja vuosia. Kaukana tulevaisuudessa ehkä hallitsemme jopa mustien aukkojen energiaa.

Teknokratiasta on siirryttävä maailmankuvaan, jota värittää etiikka. Maailma ei ole kone ja ratkaisut ongelmiin eivät ole vain teknisiä.

Lyhyen aikavälin ajattelun on vaihduttava ajatteluun, jossa eletään miljoonien vuosien aikaskaalassa. Tämä on ehto luoda kestävä maailma. Maailma on keskeneräinen, mutta voimme rakentaa siitä sukupolvi sukupolvelta paremman. Kannamme soihtua vuorollamme ja voimme antaa maailman tuleville sukupolville parempana kuin tänne tullessamme.

8-osainen polku muutokseen

1) lineaarinen → systeeminen
2) kulutus → kierto
3) luonto resurssina → luonto systeeminä
4) kansallinen → globaali
5)yksilöllinen etu → yhteinen hyvä
6) fossiilinen → uusiutuva
7) teknokratia → tiede + etiikka + humanismi
8) lyhyt aikaväli → miljoonien vuosien aikaskaala

Daniel Elkama