Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

EU teki juuri historiallisen päätöksen hyväksymällä EU:n ympäristöasetuksen, jota erityisesti laitaoikeisto on pelännyt usein disinformaatioon ja salaliittoteorioihin perustuen. Myös taloudellisia menetyksiä on pelätty esimerkiksi maanviljelijöiden taholta, vaikka ennallistaminen ja ekosysteemien korjaaminen päinvastoin on taloudellisesti kannattavaa ja lisää huomattavasti ekosysteemipalveluiden arvoja. Erityiskiitokset ansaitsee Itävallan rohkea ympäristöministeri Leonore Gewessler, joka hallituskumppaneita uhmaten hyväksyi ennallistamisasetuksen. Ennallistamisasetusta vastustivat lähinnä maat, joissa on äärioikeistolainen hallitus, mukaanlukien Suomi.

Montrealin biodiversiteettisopimuksessa 2022 Suomi sitoutui muiden maailman maiden ohessa paitsi suojelemaan 30 % pinta-alasta myös ennallistamaan luontoa sellaiseksi, kun se oli ennen ihmisvaikutusta. Ennallistamisella tarkoitetaan luonnon tilan kohentamista ja parantamista eli se on luontopositiivista (luontoa hyödyttävää) toimintaa, esimerkiksi rehevöityneen järven kunnostaminen tai ojitetun suon palauttaminen luonnontilaiseksi. Suomessa hienoja esimerkkejä ennallistamisessa onnistumisesta on Tuusulanjärven (kansallismaisema) palauttaminen terveeksi karuksi järveksi. 60- ja 70-luvuilla järveen johdettiin jätevesiä, vesi muuttui sinilevän takia hernerokaksi ja happi loppui pohjasta tuhoten kaiken pohjan elämän. 80- ja 90-luvuilla aloitettiin järven kunostus, biomassaa ja ravinteita poistettiin poistamalla kasvillisuutta ja särkikaloja, rakennettiin sivukosteikot, jotka keräävät maatalouden ravinteet itseensä ja rehevöityvät järven sijaan. Lisäksi aloitettiin mm. pohjan elämän palauttaminen happea pumppaamalla. Nykyään Tuusulanjärvi voi hyvin ja siellä on arvokkaita lintualueita ja luonnonsuojelualueita sekä uimarantoja.

Ennallistamisessa on kyse siitä, että korjaamme omia virheitämme, siivoamme omia sotkujamme. On oikeus ja kohtuus, että ennallistamme tuhoamiamme ekosysteemeitä. Ihminen on tyhmyyttään ja tietämättömyyttään tai silkkaa ahneuttaan muuttanut lukuisia ekosysteemejä niin haitallisella tavalla, että niitä voi sanoa sairaiksi. Sairas ekosysteemi ei ole monimuotoinen, eikä se tuota ekosysteemipalveluita,kuten veden tai ilman puhdistusta ym. Joskus pienestä ihmistoiminnasta voi olla hyötyä ekosysteemin monimuotoisuudelle, tästä esimerkkinä niityt tai luomuviljely. Kuitenkin monet, usein raskaat, toimenpiteet, kuten soiden ojitus metsämaan lisäämiseksi, ovat katastrofaalisia. Soiden ojitus sotien jälkeen oli maamme ympäristöhistorian suurimpia katastrofeja, valtava määrä arvokasta suoluontoa ja niiden ekosysteemipalveluita tuhoutui. Syntynyt metsä oli biodiversiteetiltaan köyhää.

Sanon usein, että me ympäristötieteilijät olemme maapallon lääkäreitä tai ekosysteemien lääkäreitä. Jotta maapallo toimii kestävästi, meidän on pidettävä huolta yksittäisistä  ekosysteemeistä. Kuten sairaus ei yleensä parane ilman lääkettä ja lääkäreiden toimenpiteitä, ihmisen tuhoama ympäristökään ei usein parane itsestään, vaan se vaatii kunnostustoimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen ohella luontokato on pahin ympäristöongelma. Joka vuosi häviää lukuisia lajeja, kun niillä ei ole enää sopivaa elinympäristöä. 2023 julistettiin pelkästään lintulajeja kadonneeksi 10 kappaletta, suurin osa biodiversiteetin hot spotien luota sademetsistä. Ennallistaminen takaa sen, että moni luonnon tuhoamisen takia harvinaistunut laji saa uuden mahdollisuuden elää, kun niiden elinympäristöjä palautetaan ennalleen.

Suomen luonto ei voi niin hyvin kuin usein kuvitellaan. Meillä on metspinta-alaa paljon, mutta puuta on biomassana vähemmän kuin esim. Saksassa ja Ranskassa. Iso osa metsästä on biodiversiteetilta köyhää puupeltoa. Meillä on ikimetsistä jäljellä alle 1% ja moni ennen yleinen laji, kuten hömötiainen ovat harvinaistuneet. Itämeri on pahasti rehevöitynyt, suomalaista kohden syntyy ravinnepäästöistä vuosittain 700 kg levää. On siis herättävä siihen, että kaunis luontomme ei olekkaan niin hyvinvoivaa kuin romanttisissa kuvitelmissa luullaan, vaan olemme tuhonneet ison osan alkuperäistä luontoamme huonoon tilaan. Monesti, mikä näyttää ihmisen silmissä hyvinvoivalta, ei ole sitä oikeasti ympäristön kannalta. Riveissä olevat jyhkeät männyt ja matala aluskasvillisuus eivät kerro välttämättä terveestä metsästä lainkaan, vaan köyhästä puupellosta. Suomineito ansaitsee parempaa. Pidetään huolta kauniista luonnostamme ja ymmärettään miten herkkää erityisesti arktinen luonto on.

Daniel Elkama