Avainsana: Ekologia
-
Suomalaisten vinksahtanut luontosuhde, tukkilaisromantiikka, puupellot ja metsäteollisuuden valheet
”Suomessa on vain 1-2 % oikeaa metsää”, sanoi syväekologi Pentti Linkola aikanaan. Tämä lienee hieman liioiteltua, mutta arvio on oikeansuuntainen. Suomessa on suojeltua maapinta-alaa 14 %, josta suurin osa Lapissa. Kuitenkin hyvin vanhaa ikimetsää tai täysin kirveenkoskematonta luonnonmetsää on vain noin 3 % metsistämme. Joka yhdeksäs metsiemme laji on uhanalainen. Monet aivan tavallisetkin lajit, kuten…
-
Brutaali syvänmeren kaivostoiminta tuhoaa koko meriekosysteemin – STOP kaivostoiminnalle merissä
Maapallon pinnasta noin 70 % on valtamerten peitossa, ja iso osa maailman mineraaleista on merten pohjassa. Norja salli ensimmäisenä vuonna 2023 kaupallisen kaivostoiminnan merenpohjassa. Syvänmeren kaivostoiminta eli ns. ”deep sea mining” on merenpohjassa tehtävää kaivostoimintaa, jolla on monin tavoin erittäin tuhoisat vaikutukset meriekosysteemeihin. Perinteisesti kaivostoiminta on yksi vakavimmin ympäristöä vahingoittavista ihmistoiminnan ja maankäytön muodoista. Merenpohjan…
-
Kun maailma ei riitä? – Onko väestönkasvu ongelma?
Maailmassa oli nyt 15.11.2024 klo 0.10 Suomen aikaa yhteensä ihmisiä 8 188 237 968. Kun luet tämän tekstin loppuun luku on kasvanut tuhansilla. Vuodessa maailman väkiluku kasvaa 71 miljoonaa eli kasvuvauhti on 0,87%. Kivikaudella ihmisiä oli noin miljoona. Vuonna 1800 maailman väkiluku ylitti miljardin. 2030-luvulla globaali väestö on jo 9 miljardia. Se kasvanee vielä 10…
-
EU ja ennallistamisasetus – sairaiden ekosysteemien parantaminen
EU teki juuri historiallisen päätöksen hyväksymällä EU:n ympäristöasetuksen, jota erityisesti laitaoikeisto on pelännyt usein disinformaatioon ja salaliittoteorioihin perustuen. Myös taloudellisia menetyksiä on pelätty esimerkiksi maanviljelijöiden taholta, vaikka ennallistaminen ja ekosysteemien korjaaminen päinvastoin on taloudellisesti kannattavaa ja lisää huomattavasti ekosysteemipalveluiden arvoja. Erityiskiitokset ansaitsee Itävallan rohkea ympäristöministeri Leonore Gewessler, joka hallituskumppaneita uhmaten hyväksyi ennallistamisasetuksen. Ennallistamisasetusta vastustivat lähinnä…
-
Biodiversiteetti
22.5. vietettiin kansainvälistä YK:n biodiversiteetin päivää. Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Sitä voidaan mitata geeneinä, lajeina tai erilaisina biotooppeina ja ekosysteemeinä. Luoja tai Luonto, miten vaan ajatteletkaan, on luonut uskomattoman monimuotoisen ja värikkään ekosysteemien tilkkutäkin täynnä erilaisia eliölajeja. Biosfääri eli elokehä peittää koko Maapallon pinnan syvimmistä meristä korkealle ilmakehään. Syvimmissäkin pimeissä ja kylmissä merissä ja niiden…
-
Suomenlinna – luonnon monimuotoisuuden keidas Helsingin keskustassa – miten keskisuuren häiriön ekologinen hypoteesi näkyy Suomenlinnan linnoitussaarten luonnossa
Voivatko ihminen ja luonto kukoistaa rinnakkain? Voiko ihmisen toiminta hyödyttää luontoa suuresti? Intermediate disturbance (eli keskisuuren häiriön) -hypoteesi (IDH) olettaa, että lajien rikkaus ja monimuotoisuus paikallisessa mittakaavassa on huipussaan häiriön ollessa keskivälillä voimakuutta (Grime, 1973; Horn, 1975; Connell, 1978). Näin ihmistoiminta usein lisää luonnon monimuotoisuutta. Tässä postauksessa kerron, miksi ihminen ja luonto voivat hyvinkin elää…
-
Globaali kylä, bittikärpänen ja monimuotoisuus – systeemit ja synergia
Kun kaksi asiaa vuorovaikuttaa toistensa kanssa, syntyy systeemi eli järjestelmä. Kahden osatekijän järjestelmä on yksinkertaisin mahdollinen systeemi, esimerkiksi Maa ja Kuu muodostavat systeemin, jossa ne vaikuttavat toisiinsa vetovoimallaan. Koko Aurinkokuntamme on tähän verrattuna erittäin monimutkainen systeemi, jossa on miljoonia osatekijöitä. Systeemissä on aina liikettä ja dynaamista vuorovaikutusta eri osien välillä. Avaruus on systeemi, niin myös…
-
Montrealin biodiversiteettisopimus maalaa konkreettisia tavoitteita – kolmasosa maapallosta suojelun piiriin
Montrealin biodiversiteettikokouksessa onnistuttiin sopimaan maailmanlaajuiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Montreal oli jatkoa Kiinan Kunmingin kokoukselle, josta kirjoitin aiemmin. Sopimus ja sen tavoitteet ovat samankaltainen ja yhtä merkittävä instituutio kuin Pariisin ilmastosopimus ja sen numeraalisesti määriteltyä tavoitetta suojella 30 % maapallon maapinta-alasta ja 30 % meristä voidaan pitää Pariisissa sovitun maksimissaan 1,5 asteen maapallon keskilämpötilan nousun…
-
EU on Suomen metsien pelastaja – biodiversiteettistrategia, ennallistamisasetus ja uusi luonnonsuojelulaki
Viimeaikaisia puheenaiheita Suomessa ympäristöön liittyen ovat olleet erityisesti Emma Karin ja vihreän puolueen ansioksi luettava uusi luonnonsuojelulaki sekä yhteiseurooppalaiset EU:n ennallistamisasetus ja EU:n biodiversiteettistrategia. Nämä ovat tärkeitä toimia, joilla pyritään ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettia, mikä käsittää geneettisen monimuotoisuuden, lajien ja populaatioiden määrän sekä erilaisten ekosysteemien runsauden. Lain sana on usein paras tae luonnonsuojelulle, koska…
-
Energiavallankumouksen jälkeen – kurkistus 2040-luvun maailmaan ja energiajärjestelmään
Kuten olen useaan otteeseen todennut: energiantuotannon tulevaisuus on globaalisti polttoon perustumattomassa puhtaassa uusiutuvassa energiassa, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimassa. Ne ovat edullisimmat, loogisimmat, kannattavimmat, helpoimmat ja puhtaimmat tavat tuottaa sähköä. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa on saatavilla kaikkialla maailmassa ja sitä voidaan varastoida energiana tuottamalla vetyä, jota poltetaan, kun ei tuule tai aurinko ei paista. Sähköntuotanto sopeutetaan eri…
-
Kapitalismin juuret ja reilu talous – reilussa pelissä kaikki voittavat
Bhopal, Intia 3.12.1984, Union Carbiden, jonka omistaja on yhdysvaltalainen yritysjätti Dow Chemicals, hyönteismyrkkytehtaalta pääsee lyhyessä ajassa valtavat määrät myrkyllistä metyylisosyanaattia ilmaan ja vesistöihin. 3500 ihmistä kuolee hirvittäviin myrkytysoireisiin, kymmeniä tuhansia vammautuu, myöhemmin vielä 50 000 paikallista kuolee metyyliisosyanaatin aiheuttamiin sairauksiin. Yhä edelleen ihmisiä sairastuu. Noin 570 000 ihmistä on sairastunut vuosien kuluessa onnettomuuden takia esimerkiksi…
-
Naali kuuluu taas Suomen lajistoon – luonnonsuojelun onnistumiset luovat toivoa
Naali, joskus nimeltään myös napakettu, on pienehkö harmaa tuuheaturkkinen koiraeläin, joka elää tuntureilla ja tundralla metsärajan yläpuolella. Talvella sen turkki on kokonaan valkoinen. Naali saalistaa sopuleita ja muita jyrsijöitä. Tällä viikolla tuli ilouutinen: naali on ensi kertaa 25 vuoteen pesinyt onnistuneesti ja saanut 3 pentua Suomessa. Tämä on upea uutinen, naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen…
-
Systeemiajattelu ympäristötieteissä – luonnossa mikään ei ole irrallaan
Systeemiajattelussa on kyse suhteista, siitä miten osat vaikuttavat yhdessä kokonaisuuteen ja kehityskulkuihin, muutoksiin ja ongelmiin. Näitä analysoimalla löydämme ratkaisuja. Ihminen haluaa usein pelkistää asioita, mutta todellisuudessa luonto on hyvin kompleksinen. Systeemiajattelu on ympäristötieteessä erittäin tärkeää. Ensinnäkin luonnon systeemit ovat hyvin monimutkaiset vuorovaikutussuhteiltaan. On lukuisia vuorovaikutustapoja, takaisinkytkentöjä ja yllättäviäkin yhteyksiä. Luonnossa kaikki on liikkeessä, kaikki kiertää.…
-
Suljettua systeemiä ei ole koko maapallolla- kaivokset ja tehtaat vuotavat aina ympäristöön
Suljettu systeemi tarkoittaa fysiikassa ja termodynamiikassa luonnon tai ihmisen järjestelmää, joka ei vuorovaikuta ympäristönsä kanssa niin, että se vaihtaisi ympäristönsä kanssa ainetta. Eristetyssä systeemissä ei vaihtuisi aine, eikä energia. Fakta on, että eristettyä systeemiä ei ole kuin ainoastaan koko avaruus itse, eikä maapallon pinnalta tai koko litosfääristä ja kallioperästäkään löydy ainuttakaan täysin suljettua systeemiä. Tämä…
-
Tieteen kehitys, talous, kulutus ja ympäristötuhot
Luonnontieteen kehitys on perustana uusille innovaatioille ja teknologian kehitykselle. Teknologian kehitys on puolestaan perustana talouskasvulle, energiankulutukselle ja väestönkasvulle. Suurin yksittäinen tekijä talouskasvussa on teknologian kehitys. Nämä kaikki eli talouskasvu, energiankulutus, väestönkasvu ja tieteen kehitys ovat toisiinsa suoraan verrannollisia ja voimistavat toisiaan. Luonnontiede siis käytännössä luo talouskasvun ja sen myötä kasvava energiankulutus, ruuantuotanto, lääketiede ym. ovat…
-
Eko – Luonnon ja yhteiskunnan kestävyys ja suojelu
Miksi blogillani on nimi Ecoblogi? Ecosta tai ekosta tulee useimmilla heti ensimmäisenä mieleen luonto ja ekologia. Sana kuitenkin yhdistää luonnon ja yhteiskunnan, eco tulee muinaiskreikan sanasta oikos, οἶκος, joka tarkoittaa perhettä tai taloa. Näin oikos on myös yhteiskunnan perusyksikkö. Maapallon asutut alueet tunnetaan oikumeenina. Sanasta eko tulee mieleen sekä ekonomia että ekologia. Ekonomia, talous, tulee…