Naali, joskus nimeltään myös napakettu, on pienehkö harmaa tuuheaturkkinen koiraeläin, joka elää tuntureilla ja tundralla metsärajan yläpuolella. Talvella sen turkki on kokonaan valkoinen. Naali saalistaa sopuleita ja muita jyrsijöitä. Tällä viikolla tuli ilouutinen: naali on ensi kertaa 25 vuoteen pesinyt onnistuneesti ja saanut 3 pentua Suomessa. Tämä on upea uutinen, naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja sitä on näkynyt viime vuosikymmenet vain Enontekiön pohjoisosissa erämaissa. Naaleja on havaittu Suomessa vuosittain noin 20 yksilöä. Pohjoismaissa naaleja on noin 400.
Onnistunut pesintä Suomessa tarkoittaa, että suojelutoimet ovat tuottaneet tulosta. Usein ympäristöuutiset ovat synkkiä ja harvemmin on syytä iloon, kuten nyt. Naali on rauhoitettu ja niitä on esimerkiksi ruokittu. Laajoja erämaa-alueita on Lapissa julistettu suojelualueiksi. Usein suojelualueen koko onkin ratkaiseva teki lajien suojelun ja menestymisen kannalta. Moni laji vaatii ison suojellun reviirin, että ne jäävät alueelle asumaan. Lajien uhanalaisuuden suurimpia syitä on elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen. Tarvittaisiin suuria yhtenäisiä luonnonsuojelualueita ylläpitämään biodiversiteettia. Suurin syy biodiversiteetin vähenemiseen on siis elinympäristöjen kato, jonka takana on tehostuva maankäyttö, kuten maatalous, metsätalous ja kaivokset. Muita merkittäviä syitä lakien uhanalaisuuteen ovat esimerkiksi mersästys ja ympäristömyrkyt sekä ilmastonmuutos. Jokainen onnistuminen, kuten tässä naalien kohdalla luo kuitenkin toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.
Muita hienoja onnistumisia Suomessa ovat merikotka, joutsen, saimaannorppa, hirvi ja susi. DDT-myrkky oli vähällä koitua merikotkien kohtaloksi ja niitä oli jäljellä koko Suomessa enää muutamia kymmeniä, mutta DDT:n kielto Euroopassa ja tiukat suojelutoimet johtivat kannan elpymiseen. Sama tapahtui Saimaannorpan kohdalla, jota metsästettiin julmasti. Nykyään merikotkia on noin 1500 ja Saimaannorppia 430. Tosin norppia on aikoinaan ollut Saimaan vesillä tuhansia. Eläinkantojen palauttaminen vähäisemmän ihmistoiminnan aikaiselle tasolle vaatisi paljon nykyistä laajempia suojelualueita ja mersästyksen lopettamista.

Vastaa