Avainsana: Biodiversiteetti
-
Lihantuotannon julma todellisuus – onnellista kanaa tai ilmastoystävällistä possua ei ole
Suurin ympäristöteko, mitä voit tehdä, on ryhtyä kasvissyöjäksi, mieluiten vegaaniksi. Tiesitkö, globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä yli 30 % tulee lihantuotannosta? Tämä on enemmän kuin kaikki maailman liikenne yhteensä. Kilo naudanlihaa on ilmastopäästöiltään jopa 50 kertaa suurempi kuin kilo perunaa. Kolmasosan maailman ilmastopäästöistä tullessa lihantuotannosta se on siis suùrin yksittäinen ilmastonmuutokseen vaikuttava asia. Lihantuotanto on syynä myös lukuisiin…
-
Montrealin biodiversiteettisopimus maalaa konkreettisia tavoitteita – kolmasosa maapallosta suojelun piiriin
Montrealin biodiversiteettikokouksessa onnistuttiin sopimaan maailmanlaajuiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Montreal oli jatkoa Kiinan Kunmingin kokoukselle, josta kirjoitin aiemmin. Sopimus ja sen tavoitteet ovat samankaltainen ja yhtä merkittävä instituutio kuin Pariisin ilmastosopimus ja sen numeraalisesti määriteltyä tavoitetta suojella 30 % maapallon maapinta-alasta ja 30 % meristä voidaan pitää Pariisissa sovitun maksimissaan 1,5 asteen maapallon keskilämpötilan nousun…
-
EU on Suomen metsien pelastaja – biodiversiteettistrategia, ennallistamisasetus ja uusi luonnonsuojelulaki
Viimeaikaisia puheenaiheita Suomessa ympäristöön liittyen ovat olleet erityisesti Emma Karin ja vihreän puolueen ansioksi luettava uusi luonnonsuojelulaki sekä yhteiseurooppalaiset EU:n ennallistamisasetus ja EU:n biodiversiteettistrategia. Nämä ovat tärkeitä toimia, joilla pyritään ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettia, mikä käsittää geneettisen monimuotoisuuden, lajien ja populaatioiden määrän sekä erilaisten ekosysteemien runsauden. Lain sana on usein paras tae luonnonsuojelulle, koska…
-
Naali kuuluu taas Suomen lajistoon – luonnonsuojelun onnistumiset luovat toivoa
Naali, joskus nimeltään myös napakettu, on pienehkö harmaa tuuheaturkkinen koiraeläin, joka elää tuntureilla ja tundralla metsärajan yläpuolella. Talvella sen turkki on kokonaan valkoinen. Naali saalistaa sopuleita ja muita jyrsijöitä. Tällä viikolla tuli ilouutinen: naali on ensi kertaa 25 vuoteen pesinyt onnistuneesti ja saanut 3 pentua Suomessa. Tämä on upea uutinen, naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen…
-
Ilmastonmuutos tänään ja polku äärimmäisestä katastrofista kestävään tasapainoon
Tähän sitä lopulta tultiin ihmiskunnan ahneuden takia: Ystäväpariskunta Intiassa kertoi, että siellä ei ole ollut monsuunia kolmeen vuoteen ja puolet palmun lehdistä on kellastuneet ja kuolleet. Kaveri Italiassa sanoo, että paikalliset ihmiset ei mene siellä ulos ollenkaan tukalien helteiden takia. Euroopassa sen isoin joki Tonava on melkein kuivunut, Ranskan isoin joki Loire ja Italian suurin…
-
Systeemiajattelu ympäristötieteissä – luonnossa mikään ei ole irrallaan
Systeemiajattelussa on kyse suhteista, siitä miten osat vaikuttavat yhdessä kokonaisuuteen ja kehityskulkuihin, muutoksiin ja ongelmiin. Näitä analysoimalla löydämme ratkaisuja. Ihminen haluaa usein pelkistää asioita, mutta todellisuudessa luonto on hyvin kompleksinen. Systeemiajattelu on ympäristötieteessä erittäin tärkeää. Ensinnäkin luonnon systeemit ovat hyvin monimutkaiset vuorovaikutussuhteiltaan. On lukuisia vuorovaikutustapoja, takaisinkytkentöjä ja yllättäviäkin yhteyksiä. Luonnossa kaikki on liikkeessä, kaikki kiertää.…
-
Tieteen kehitys, talous, kulutus ja ympäristötuhot
Luonnontieteen kehitys on perustana uusille innovaatioille ja teknologian kehitykselle. Teknologian kehitys on puolestaan perustana talouskasvulle, energiankulutukselle ja väestönkasvulle. Suurin yksittäinen tekijä talouskasvussa on teknologian kehitys. Nämä kaikki eli talouskasvu, energiankulutus, väestönkasvu ja tieteen kehitys ovat toisiinsa suoraan verrannollisia ja voimistavat toisiaan. Luonnontiede siis käytännössä luo talouskasvun ja sen myötä kasvava energiankulutus, ruuantuotanto, lääketiede ym. ovat…
-
YK:n biodiversiteettikokous Kiinan Kunmingissa
Tänä vuonna maailman johtajat ja järjestöt kokoontuvat Kiinan Kunmingissa solmiakseen uuden kattavan biodiversiteettisopimuksen. Tällä hetkellä maailman maapinta-alasta on suojeltu 17 % ja meristä 10 %. Esimerkiksi WWF tavoittelee molemmista 30 % suojeluastetta. Jotkut ovat ehdottaneet, minä mukaanlukien, että puolet Maapallosta suojeltaisiin. Suojelualueiden perustaminen on tehokas keino suojella lajeja, ekosysteemejä ja biodiversiteettia. Kansallis- ja luonnonpuistot ovat…
Ecoblogi - A Blog by Daniel Elkama 