EU on Suomen metsien pelastaja – biodiversiteettistrategia, ennallistamisasetus ja uusi luonnonsuojelulaki

Viimeaikaisia puheenaiheita Suomessa  ympäristöön liittyen ovat olleet erityisesti Emma Karin ja vihreän puolueen ansioksi luettava uusi luonnonsuojelulaki sekä yhteiseurooppalaiset EU:n ennallistamisasetus ja EU:n biodiversiteettistrategia. Nämä ovat tärkeitä toimia, joilla pyritään ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettia, mikä käsittää geneettisen monimuotoisuuden, lajien ja populaatioiden määrän sekä erilaisten ekosysteemien runsauden. Lain sana on usein paras tae luonnonsuojelulle, koska tällöin lain rikkoja voidaan asettaa syytteeseen ja antaa tälle sanktioita. Suojelualueiden perustaminen ja lajien rauhoittaminen ovat yhtiä tärkeimpiä toimia luonnon suojelemiseksi lain nojalla. Ympäristöön liittyvä regulaatio on välttämätöntä, jotta ihmisen ahneus ja välinpitämättömyys eivät tuhoa luontoa. Usein juuri Euroopan unioni on ollut kestävän kehityksen veturina ajamassa edistyksellistä luonnosuojelulainsäädäntöä ja uusien suojelualueiden perustamista.

Aluksi ekologian perusteisiin. Kerron, miksi EU:n asetukset, biodiversiteettistrategia ja uusi luonnonsuojelulaki ovat välttämättömiä. Tutkijat ovat havainneet, että yhteiskuntaa ja luonnon toimintaa ylläpitävät ekosysteemipalvelut ja niiden toiminta ovat suoraan verrannolliset biodiversiteetin laatuun, mitä suurempi biodiversiteetti, sitä paremmin toimivat ekosysteemipalvelut, kuten veden ja ravinteiden kiero, maaperän uusiutuminen, ilmaston stabiliteetin ylläpito, pölytys ja ravintokasvien kasvu. Ekosysteemit, jotka ovat rikkaita biodiversiteetiltaan, ovat vahvempia ja puolustuskykyisempiä ulkoisia uhkia kohtaan. Luonto on monimutkainen suhteiden verkko, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yhden avainlajin  katoaminen vaikuttaa jopa satoihin muihin lajeihin. Esimerkiksi majava rakentaa patoja ja siitä syntyvään lampeen muuttaa kaloja, sammakoita, liskoja, vesimyyriä, piisameita, sudenkorentoja ja lukuisia vesikasveja, kuten lumpeita. Jos majava katoaa, katoaa kaikki muukin tämä elämä. Monet lajit ovat symbioosissa toisten kanssa. Esimerkiksi, jos muurahaiset vähenevät, vähenevät sinivuokot, joiden siemeniä muurahaiset levittävät. Jotkut eläimet ovat täysin riippuvaisia jostain tietystä lajista tai biotoopista, esimerkiksi haapojen häviäminen koituu liito-oravien kohtaloksi ja vanhojen metsien häviäminen hömötiaisten, tikkojen, haukkojen ja pöllöjen. Hömötiaisen määrä on muutamassa vuosikymmenessä vähentynyt puoleen vanhojen metsien hävittämisen takia. Jotkut eläimet, kuten susi, karhu ja ahma tarvitsevat valtavan ison reviirin ja luonnotilaisen alueen selvitäkseen.

Pelto, jossa on suuri biodiversiteetti tuottaa enemmän ja on paremmin turvassa esimerkiksi myrskytuhoilta, tuhohyönteisiltä, haitallisilta vierasrikkalajeilta ym. Biodiversiteetti lisää esimerkiksi pölyttäjähyönteisten, kuten mehiläisten ja kimalaisten määrää ja tämä kasvattaa satoja. Mehiläinen pölyttää jopa yli puolet viljoista ja vieläkin enemmän vihanneksista ja hedelmistä. Mehiläisten väheneminen voi aiheuttaa globaalia nälänhätää.  Pellolla olevat rikkahernekasvit, kuten apila ja hiirenvirna, sitovat ilmasta typpeä ja näin lannoittavat peltoa. Moni rikkakasvi ajaa pois tuhohyönteisiä. Leppäkertut syövät pois satoa tuhoavat kirvat. Samoin metsätalous hyötyy biodiversiteetista. Biodiversiteetiltaan rikas metsä on paremmin suojassa myrskytuhoilta, hyönteistuhoilta ja kasvisairauksilta. Biodiversiteetiltaan köyhä puupelto ei myöskään turvaa metsien monikäyttöä, vaan haittaavat kalastusta, marjastusta, sienestystä, retkeilyä ja muuta virkistyskäyttöä. Mustikan yksilömäärä on viime vuosikymmeninä vähentynyt metsissämme puoleen tehometsätalouden ja avohalkuiden takia. Metsänomistaja ei myöskään hyödy tehometsätaloudesta juurikaan. Voitot ovat pieniä puukuutiota kohden. Itse asiassa Metso-ohjelmaan liittyminen, ekoturismi tai jatkuvan kasvatuksen menetelmä, jossa kaadetaan vain silloin tällöin suuria puita, antavat paljon suuremmat voitot metsänomistajalle. Metsää kannattaa suojella siis myös taloudellisessa mielessä.

Pienen häiriön hypoteesin mukaan pieni häiriö ekosysteemissä, kuten pienet myrskytuhot tai vähäinen ihmistoiminta, esimerkiksi pienimuotoinen viljely, lisää biodiversiteettia ja ekosysteemipalvelujen tehokkuutta ja toimivuutta. Pienen häiriön alueella biodiversiteetti on siis suurempi kuin täysin luonnontilaisella ja ilman ihmistoimintaa olevalla alueella. Moni ekosysteemi on ns. perinnebiotooppi on syntynyt ja pysyy yllä ihmistoiminnan ansiosta, esimerkiksi kaskimaat, laidunkäytössä olevat niityt ja kartanoiden puistot. Myös Suomen kansallispuistoissa on tällaisia alueita, esimerkiksi Kolin kansallispuistossa arvokkaita niittyjä ja kaskenpolttoalueita. Nämä perinnebiotoopit edellyttävät jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoa. Suurin osa ekosysteemeistä onkin nykyään antromeerejä, joissa ihminen ja luonto elävät rinnan. Vähemmän on täysin luonnontilaisia alueita. Pienen häiriön hypoteesi kertoo myös siitä, että ihminen ja luonto voivat elää rinnakkain ja, että ihminen voi olla jopa hyödyllinen luonnolle. Täysin alkuperäinen luonto on kuitenkin kriittisen tärkeä lukuisalla joukolle eläin-, kasvi- ja sienilajeja.

Sen sijaan luonnotilainen alue ei tarvitse ”hoitoa”. Mielestäni on aivan absurdia väittää, että metsätalous olisi muka ”metsän hoitoa”, ei metsä tarvitse mitään hoitoa, vaan rauhoittamista. Kuitenkin joskus vaaditaan ennallistamista, mikä tarkoittaa esimerkiksi ojitettujen metsien palauttamista soiksi. Nämä olivat ennen ojitettuja soita, joista tuli veden poiston takia metsiä. Suomessa tuhottiin lukuisia soita metsätalouden voittojen kasvattamiseksi. Ennallistamisessa suot tukitaan ja suo alkaa vähitellen palautua. Myös esimerkiksi puroja on ennallistettava, samoin hiekkadyynejä tai niittyjä, joille kasvaa puita ja saaristomaisemaa, jossa ruusupensaikot korvaavat perinteisiä katajikkoja. EU:n ennallistamisasetus on erittäin kannatettava, se lisää biodiversiteettia ja tekee luonnosta monimuotoista, elinvoimaista ja kaunista.

Alkuperäinen luonto, kuten vanhat metsät, joita on jäljellä enää alle prosentti metsistämme, on koti lukuisille harvinaisille lajeille. Liito-orava, moni lepakko, ja moni muu nisäkäslaji sekä moni pöllö- ja tikkalaji vaativat elinympäristökseen vanhaa metsää, niillä on tietty ekolokero, jossa ne voivat elää. Metsä on eläinten, sienten ja kasvien koti. Metsää kaatamalla ajetaan nämä eläimet ja muut eliöt kodittomaksi ja suuri osa niistä kuolee. Linnunpoijasten todennäköisyys selvitä avohakatusta metsästa on pieni. Suomessa avohakataan metsää 1000 km2 vuodessa, tämä on noin kaksi kertaa Helsingin pinta-ala. Sadassa vuodessa tämä tarkoittaa kolmasosaa maamme pinta-alasta. Avohakkuut ovat yhä yleisin tapa suorittaa hakkuut. Tästä voi päätellä, että Suomessa ei ole juuri luonnontilaista metsää kuin lähinnä Lapissa. Lapissakin iso osa suurista kansallispuistoista käsittää tunturialueita, joilla ei ole metsää. Etelä-Suomen metsistä, joissa biodiversiteetti on suurinta, on suojeltu vain 3 %. Kansallispuistojen pinta-alasta suurin osa on Lapissa. Lapissa on suurin osa vanhoista arvokkaista ikimetsistämme, eikä metsätalouden laajentaminen Lapissa ole suositeltavaa. Erityisesti etelässä on lukuisia harvinaisia biotooppeja, kuten puronvarsilehdot, jalojen lehtipuiden lehdot kalkkialueilla, pähkinäpuulehdot ja tervaleppäkorvet, joiden suojelu on kriittisen tärkeää. Esimerkiksi tervaleppäkorpea ja pähkinäpuulehtoa on jäljellä vain muutamia kymmeniä hehtaareja. Uusi luonnonsuojelulaki, jota keskusta yrittää torpedoida lisäisi harvinaisten biotooppien suojelua metsissä ja muissa ekosysteemeissä.

Avohakkuut myös tekevät alueesta hiilen lähteen jooa 30 vuodeksi. Vanhat metsät ovat merkittävä hiilen varasto. Metsätalous siis lisää hiilipäästöjä ja pahentaa ilmaston tilaa. EU:n biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus suojelevat metsiä ja parantavat niiden tilaa ja näin lisäävät hiilinieluja. Siksi ne edistävätkin myös ilmastotyötä. Puut ovat kaikkein suurin hiilivarasto koko biosfäärissä eli elonkehässä. Niissä on jopa noin 80 % biosfäärin hiilestä. Puut myös puhdistavat ilmaa, suojaavat varjostamalla ja estävät tulvia.Suomessa on noin 20 000 metsälajia, joista yli 800 on uhanalaisia. Kaikista Suomen lajeista jopa yli 10 % on vaarassa hävitä. Metsälajien lisäksi erityisen uhanalaisia ovat perinnebiotooppien lajit, kuten monet kukkakasvit ja perhoset. Erittäin tärkeää olisi lisätä nopeasti suojelupinta-alaa edes YK:n biodiversiteettisopimuksen edellyttämälle 17 % tasolle. Ekologisesti kestävää olisi vähintään 30 %  suojelu maamme pinta-alasta, kuten EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää. Itse kannattaisin 50 % suojelua Suomen pinta-alasta maalla ja merellä. Tällä hetkellä suojelun piirissä on vain noin 10 % maamme pinta-alasta. Tämä on vähän verrattuna moneen muuhun maahan. Uusi luonnonsuojelulaki lisäisi runsaasti suojelupinta-alaa ja erityisesti harvinaisten biotooppien suojelua. Uusi luonnonsuojelulaki lisäisi usean biotoopin harvinaisten listalle. On hyvin valitettavaa, että poliittisen pelin takia luonnonsuojelulakia yritetään vesittää. Kaiken takana on iso bisnes ja sen lobbauskoneisto.

Ekologisen saarimaantieteen teoria pätee myös luonnonsuojelualueisiin ja niiden kokoon. Ekologit havaitsivat, että mitä isompi saari, sitä suurempi biodiversiteetti. Samoin pätee, että mitä suurempi luonnonsuojelualue, sitä rikkaampi biodiversiteetti. Myös esimerkiksi se, että luonnonsuojelualueet ovat yhtenäisiä, niitä on paljon ja ne ovat lähellä toisiaan sekä se, että ne ovat säteeltään suuria joka suuntaan lisää biodiversiteettia. Moni laji vaatii ehdottomasti suuren alueen, kuten suurpedot. EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluu, että EU-alueen pinta-alasta maalla ja merillä suojellaan 30 %. Tämä on erittäin hieno hanke, joja lisää biodiversiteettia. Ei kuitenkaan riitä pelkkä pinta-alan suuruus, vaan myös sen sisäinen monimuotoisuus, joten EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano on välttämätöntä. Suomessa ja Ruotsissa on hyvin suuri osa EU:n metsistä ja soista, siksi on täysin loogista, että nimenomaan täällä halutaan suojella metsä- ja suoluontoa. Ranskassa, Saksassa, Hollannissa ym. maissa suojellaan puolestaan heillä olevaa ainutkertaista luontoa.

Suomi tai osa suomalaisista on ollut usein vastahankaan ympäristöasioissa. Esimerkiksi Natura 2000 herätti suurta vastustusta, nykyään sitä pidetään itsestään selvyytenä. On hyvä, että EU voi tarvittaessa pakottaa Suomen toimimaan ympäristön suojelemiseksi, jos päättäjämme eivät siihen itse kykene ja ymmärrä toimia. EU:ta voidaankin kiittää monista edistysaskeleista ympäristön ja luonnon suojelemiseksi. Uskon kuitenkin vakaasti, että suurin osa Suomen kansasta pohjimmiltaan arvostaa luontoa ja haluaa suojella sitä. Tietämättömyys on tässäkin asiassa suurimpia uhkia. Professorimme kertoi kerran, kun hän oli noussut matkalla konferenssiin puku päällä autostaan tankkaamaan jossain Kainuun seudulla, oli paikalle tullut traktorilla maatilan isäntä, joka oli vihaisena tokaissut: ”Oletkos sinä niitä EU:n miehiä?” Pelko oman elämäntavan ja elinkeinon puolesta voi johtaa hyvien hankkeiden vastustamiseen, kun ei ymmärretä, että luonnonsuojelu ei ole millään tavoin maaseudun ihmisiä vastaan, vaan päinvastoin heidän edukseen. EU ajattelee hyvin paljon maanviljelijöitä. EU:n budjetista kaikista isoin osa menee nimenomaan maataloustukiin ja aluekehitykseen. Metsien suojelu ja luonnonmukainen viljely ovat maaseudun asukkaille myös taloudellisesti kannattavampaa, kuten aiemmin totesin. Puhdas, terveellinen ja hyvä elinympäristö turvataan luonnonsuojelulla ja ympäristöasetuksilla. Tietämättömyys ja pelko ovat suuri uhka luonnonsuojelulle, mutta myös maaseudun väestön hyvinvoinnin turvaamiselle. Tiede edistää viisasta maankäyttöä ja ympäristöpolitiikkaa. Lait turvaavat hyvää elämää, ja tiede ja yhteistyö luovat hyvinvointia luonnolle ja ihmisille ja mahdollistavat niiden harmonisen rinnakkaiselon.

Daniel Elkama

https://environment.ec.europa.eu/strategy/biodiversity-strategy-2030_fi

https://ym.fi/eu-n-biodiversiteettistrategia

https://wwf.fi/alueet/suomen-metsat/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: