Avainsana: metsäkato
-
Ystävämme puut kannattelevat maailmaa- hiilinieluista ja -varastoista ja puiden merkityksestä elämälle ja yhteisöille
Puut ovat monella tavalla maailman hallitsijoita ja suojelijoita. Kuin entit Taru Sormusten Herrasta. Maapallon kaikesta biomassasta, jota on noin 600 Gt , on metsissä 450-500 Gt. Ei ole mitään yhtä massiivisia eliöitä kuin puut. Eikä ole suurempaa hiilivarastoa, eikä -nielua. Puissa on noin 80 % kasvibiomassasta eli fytomassasta. Nettoperustuotanto tarkoittaa sitä, kuinka paljon kasvit sitovat…
-
Planetaarisista rajoista ja donitseista
Stockholm Resilience Center esitti vuonna 2009 Johan Rocksrömin mallin planetaarisista rajoista. Siinä on 9 eri indikaattoria, jotka mittaavat lähes kaikkia ympäristöongelmia. Ainoastaan oikeastaan tärkeinä jäävät ulkopuolelle valosaaste, melu, säteily ja viihtyvyys sekä esteettisyys. Planetaariset rajat ovat: makean veden käyttö, maankäyttö (mukaanlukien aavikoituminen, metsäkato ym.), biodiversiteetti, ilmastonmuutos, pienhiukkaset, kemiallinen saastuminen, ilman aerosolit ja pienhiukkaset, otsonin määrä,…
-
Lihantuotannon julma todellisuus – onnellista kanaa tai ilmastoystävällistä possua ei ole
Suurin ympäristöteko, mitä voit tehdä, on ryhtyä kasvissyöjäksi, mieluiten vegaaniksi. Tiesitkö, globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä yli 30 % tulee lihantuotannosta? Tämä on enemmän kuin kaikki maailman liikenne yhteensä. Kilo naudanlihaa on ilmastopäästöiltään jopa 50 kertaa suurempi kuin kilo perunaa. Kolmasosan maailman ilmastopäästöistä tullessa lihantuotannosta se on siis suùrin yksittäinen ilmastonmuutokseen vaikuttava asia. Lihantuotanto on syynä myös lukuisiin…
-
Montrealin biodiversiteettisopimus maalaa konkreettisia tavoitteita – kolmasosa maapallosta suojelun piiriin
Montrealin biodiversiteettikokouksessa onnistuttiin sopimaan maailmanlaajuiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Montreal oli jatkoa Kiinan Kunmingin kokoukselle, josta kirjoitin aiemmin. Sopimus ja sen tavoitteet ovat samankaltainen ja yhtä merkittävä instituutio kuin Pariisin ilmastosopimus ja sen numeraalisesti määriteltyä tavoitetta suojella 30 % maapallon maapinta-alasta ja 30 % meristä voidaan pitää Pariisissa sovitun maksimissaan 1,5 asteen maapallon keskilämpötilan nousun…
-
EU on Suomen metsien pelastaja – biodiversiteettistrategia, ennallistamisasetus ja uusi luonnonsuojelulaki
Viimeaikaisia puheenaiheita Suomessa ympäristöön liittyen ovat olleet erityisesti Emma Karin ja vihreän puolueen ansioksi luettava uusi luonnonsuojelulaki sekä yhteiseurooppalaiset EU:n ennallistamisasetus ja EU:n biodiversiteettistrategia. Nämä ovat tärkeitä toimia, joilla pyritään ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettia, mikä käsittää geneettisen monimuotoisuuden, lajien ja populaatioiden määrän sekä erilaisten ekosysteemien runsauden. Lain sana on usein paras tae luonnonsuojelulle, koska…
-
Ilmastonmuutos tänään ja polku äärimmäisestä katastrofista kestävään tasapainoon
Tähän sitä lopulta tultiin ihmiskunnan ahneuden takia: Ystäväpariskunta Intiassa kertoi, että siellä ei ole ollut monsuunia kolmeen vuoteen ja puolet palmun lehdistä on kellastuneet ja kuolleet. Kaveri Italiassa sanoo, että paikalliset ihmiset ei mene siellä ulos ollenkaan tukalien helteiden takia. Euroopassa sen isoin joki Tonava on melkein kuivunut, Ranskan isoin joki Loire ja Italian suurin…