Avainsana: Ekosysteemipalvelut
-
Suomalaisten vinksahtanut luontosuhde, tukkilaisromantiikka, puupellot ja metsäteollisuuden valheet
”Suomessa on vain 1-2 % oikeaa metsää”, sanoi syväekologi Pentti Linkola aikanaan. Tämä lienee hieman liioiteltua, mutta arvio on oikeansuuntainen. Suomessa on suojeltua maapinta-alaa 14 %, josta suurin osa Lapissa. Kuitenkin hyvin vanhaa ikimetsää tai täysin kirveenkoskematonta luonnonmetsää on vain noin 3 % metsistämme. Joka yhdeksäs metsiemme laji on uhanalainen. Monet aivan tavallisetkin lajit, kuten…
-
Metsien sosialisointi – voiko maata, vesiä, ilmaa ja luontoa omistaa? Jos voi niin kuka?
Metsäjätti Stora Enson työntekijä syyllistyi juuri todennäköisesti törkeään luonnonsuojelurikokseen ajaessaan raskaalla metsätyökoneella useita kertoja äärimmäisen harvinaisten ja uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen asuttaman puron yli. Raakkuja kuoli ilmeisesti tuhansia. Pari vuotta sitten tuli voimaan tarpeellinen laki törkeästä luonnonsuojelurikoksesta. EU:ssa on käsittelyssä ns. ecocide-laki eli laki törkeästä luonnontuhonnasta, joka on verrattavissa kansanmurhaan. Usein lain sana ja suojelualueiden…
-
Biodiversiteetti
22.5. vietettiin kansainvälistä YK:n biodiversiteetin päivää. Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Sitä voidaan mitata geeneinä, lajeina tai erilaisina biotooppeina ja ekosysteemeinä. Luoja tai Luonto, miten vaan ajatteletkaan, on luonut uskomattoman monimuotoisen ja värikkään ekosysteemien tilkkutäkin täynnä erilaisia eliölajeja. Biosfääri eli elokehä peittää koko Maapallon pinnan syvimmistä meristä korkealle ilmakehään. Syvimmissäkin pimeissä ja kylmissä merissä ja niiden…
-
Vihreä ja elävä ekokaupunki – miltä näyttävät 2030-luvun ekologiset kaupungit?
Miltä näyttävät tulevaisuuden ekologiset kaupungit? Ekologinen kaupunki on mahdollisimman monimuotoinen, vihreä ja se ottaa oppia ja mallia luonnosta. Ekologinen kaupunki perustuu täysin uusiutuvaan energiaan ja sähkön käyttöön liikenteessä. Kaupunki on ekosysteemi ja kun se toimii mahdollisimman paljon luonnonekosysteemin tavoin, ihminen ja luonto voivat hyvin. Tällöin kaupunki itsessään ”elää”. Ekologinen kaupunki on resilientti ja torjuu uhkia…
-
Planetaarisista rajoista ja donitseista
Stockholm Resilience Center esitti vuonna 2009 Johan Rocksrömin mallin planetaarisista rajoista. Siinä on 9 eri indikaattoria, jotka mittaavat lähes kaikkia ympäristöongelmia. Ainoastaan oikeastaan tärkeinä jäävät ulkopuolelle valosaaste, melu, säteily ja viihtyvyys sekä esteettisyys. Planetaariset rajat ovat: makean veden käyttö, maankäyttö (mukaanlukien aavikoituminen, metsäkato ym.), biodiversiteetti, ilmastonmuutos, pienhiukkaset, kemiallinen saastuminen, ilman aerosolit ja pienhiukkaset, otsonin määrä,…
-
Lihantuotannon julma todellisuus – onnellista kanaa tai ilmastoystävällistä possua ei ole
Suurin ympäristöteko, mitä voit tehdä, on ryhtyä kasvissyöjäksi, mieluiten vegaaniksi. Tiesitkö, globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä yli 30 % tulee lihantuotannosta? Tämä on enemmän kuin kaikki maailman liikenne yhteensä. Kilo naudanlihaa on ilmastopäästöiltään jopa 50 kertaa suurempi kuin kilo perunaa. Kolmasosan maailman ilmastopäästöistä tullessa lihantuotannosta se on siis suùrin yksittäinen ilmastonmuutokseen vaikuttava asia. Lihantuotanto on syynä myös lukuisiin…
-
Montrealin biodiversiteettisopimus maalaa konkreettisia tavoitteita – kolmasosa maapallosta suojelun piiriin
Montrealin biodiversiteettikokouksessa onnistuttiin sopimaan maailmanlaajuiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Montreal oli jatkoa Kiinan Kunmingin kokoukselle, josta kirjoitin aiemmin. Sopimus ja sen tavoitteet ovat samankaltainen ja yhtä merkittävä instituutio kuin Pariisin ilmastosopimus ja sen numeraalisesti määriteltyä tavoitetta suojella 30 % maapallon maapinta-alasta ja 30 % meristä voidaan pitää Pariisissa sovitun maksimissaan 1,5 asteen maapallon keskilämpötilan nousun…
-
Äärimmäinen sää on jo arkea – meidän on kasvatettava yhteiskunnan resilienssiä ja kapasiteettia
Ilmaston lämpeneminen perustuu siihen, että hiilidioksidi ym. kasvihuonekaasut molekyylitasolla absorboivat eli imevät auringon lämpöä. Molekyylin avaruudellisesta muodosta johtuen auringon säteilyenergia muodostaa atomien välille potentiaalienergiaa niiden loitontuessa toisistansa. Tämä vapautuu liike-energiana ja atomien ja molekyylien liike on lämpöä. Jos laitamme kahteen koepulloon kaasua, toiseen hiilidioksidia ja toiseen ilmaa ja lämmitämme niitä samalla teholla, se pullo missä…
-
Ilmastonmuutos tänään ja polku äärimmäisestä katastrofista kestävään tasapainoon
Tähän sitä lopulta tultiin ihmiskunnan ahneuden takia: Ystäväpariskunta Intiassa kertoi, että siellä ei ole ollut monsuunia kolmeen vuoteen ja puolet palmun lehdistä on kellastuneet ja kuolleet. Kaveri Italiassa sanoo, että paikalliset ihmiset ei mene siellä ulos ollenkaan tukalien helteiden takia. Euroopassa sen isoin joki Tonava on melkein kuivunut, Ranskan isoin joki Loire ja Italian suurin…
-
Systeemiajattelu ympäristötieteissä – luonnossa mikään ei ole irrallaan
Systeemiajattelussa on kyse suhteista, siitä miten osat vaikuttavat yhdessä kokonaisuuteen ja kehityskulkuihin, muutoksiin ja ongelmiin. Näitä analysoimalla löydämme ratkaisuja. Ihminen haluaa usein pelkistää asioita, mutta todellisuudessa luonto on hyvin kompleksinen. Systeemiajattelu on ympäristötieteessä erittäin tärkeää. Ensinnäkin luonnon systeemit ovat hyvin monimutkaiset vuorovaikutussuhteiltaan. On lukuisia vuorovaikutustapoja, takaisinkytkentöjä ja yllättäviäkin yhteyksiä. Luonnossa kaikki on liikkeessä, kaikki kiertää.…
-
Tieteen kehitys, talous, kulutus ja ympäristötuhot
Luonnontieteen kehitys on perustana uusille innovaatioille ja teknologian kehitykselle. Teknologian kehitys on puolestaan perustana talouskasvulle, energiankulutukselle ja väestönkasvulle. Suurin yksittäinen tekijä talouskasvussa on teknologian kehitys. Nämä kaikki eli talouskasvu, energiankulutus, väestönkasvu ja tieteen kehitys ovat toisiinsa suoraan verrannollisia ja voimistavat toisiaan. Luonnontiede siis käytännössä luo talouskasvun ja sen myötä kasvava energiankulutus, ruuantuotanto, lääketiede ym. ovat…
-
YK:n biodiversiteettikokous Kiinan Kunmingissa
Tänä vuonna maailman johtajat ja järjestöt kokoontuvat Kiinan Kunmingissa solmiakseen uuden kattavan biodiversiteettisopimuksen. Tällä hetkellä maailman maapinta-alasta on suojeltu 17 % ja meristä 10 %. Esimerkiksi WWF tavoittelee molemmista 30 % suojeluastetta. Jotkut ovat ehdottaneet, minä mukaanlukien, että puolet Maapallosta suojeltaisiin. Suojelualueiden perustaminen on tehokas keino suojella lajeja, ekosysteemejä ja biodiversiteettia. Kansallis- ja luonnonpuistot ovat…
-
Luomuviljely turvaa ekosysteemipalvelut
Luonnonmukainen viljely on kestävää ja turvaa arvokkaat ekosysteemipalvelut, kuten suojelee maaperää ja vedenkiertoa sekä pölyttäjähyönteisten toimintaa. Luomuviljely synnyttää vähemmän CO2-päästöjä ja se ei rehevöitä vesistöjä. Se suojelee biodiversiteettia, sitoo hiiltä, säästää vettä ja suojelee uhanalaisia lajeja. Tutkimusten mukaan luomuviljely ei ole tavanomaista viljelyä kalliimpaa ja taloudelliset voitot ovat suuremmat. (Guardianin artikkeli). On arvioitu, että luomuviljelyllä…