”Suomessa on vain 1-2 % oikeaa metsää”, sanoi syväekologi Pentti Linkola aikanaan. Tämä lienee hieman liioiteltua, mutta arvio on oikeansuuntainen. Suomessa on suojeltua maapinta-alaa 14 %, josta suurin osa Lapissa. Kuitenkin hyvin vanhaa ikimetsää tai täysin kirveenkoskematonta luonnonmetsää on vain noin 3 % metsistämme. Joka yhdeksäs metsiemme laji on uhanalainen. Monet aivan tavallisetkin lajit, kuten orava, mustikka ja hömötiainen ovat harvinaistuneet rajusti. Suomen metsien tila on siis surkea, vaikka maastamme 70 % on metsän peitossa. Biomassassa tai kuutioina mitattuna jopa Saksassa ja Ranskassa on enemmän metsää, vaikka näissä vanhan kulttuurin maissa metsistä iso osa on hävinnyt jo kauan sitten.

Ongelma on Suomen täysin yli-intensiivinen tehometsäteollisuus avohakkuineen ja puupeltoineen. Suomen metsistä  hyvin suuri osa on samanikäistä, tasakasvuista, biodiversiteetiltaan köyhää puupelroa, josta ”korjataan sato” eli suoritetaan hakkuut, kun puut ovat vielä melko nuorella iällä. Avohakkuu on raaka ja väkivaltainen toimenpide, joka tuhoaa koko metsäekosysteemin ja tappaa suuren joukon eläimiä. Puissa olevat oravat ja linnut ja maaperän myyrät ym. usein kuolevat avohakkuiden seurauksena. Vähintäänkin menettävät kotinsa ja reviirinsä. Linnunpoikaset jäävät itkien rääkymään tuhotun metsän pohjalle. Suomessa tehdään avohakkuita jopa limtujen pesimäaikana. Entisaikoina, vielä 1800-luvulla hakkuut tehtiin usein talvella.

Avohakkuun jälkeen avohakattu entinen metsä on 30-vuotta hiilen lähde, koska hiiltä vapautuu pitkään metsän suurimmasta hiilivarastosta eli maaperästä  tuulen ja sateen viedessä maaperää ja myös kiihtyvän mikrobitoiminnan seurauksena. Suomen metsät ovat itse asiassa luonnonvarakeskus Luken mukaan hiilen lähde juuri avohakkuiden takia.

Usein kuulee väitteen, että vanhat metsät eivät sitoisi hiiltä. Tämä on valetta. Metsäteollisuuden propagandan mukaan tarvitaan metsän nopeaa kasvua, jotta hiiltä sitoutuu. Ei, vanhoissa metsissä hiilensidonta ei lopu, vaan todellisuudessa vanhat metsät ovat valtava hiilinielu, jossa puiden oksat lehdet ja kuolevat puut ja muu biomassa muuttuvat maaperäksi, joka sitoo näin hiiltä sivuun pois nopeasta aineiden kierrosta. Maaperä on paljon metsän biomassaa suurempi hiilinielu. Yhä edelleen myös vanhoissa metsissä kasvaa uusia puita kuolleiden tilalle ja  puut kasvavat paksuutta, jolloin ne sitovat ilmasta hiiltä fotosynteesissä. Fakta on, että väitteet ns. biotalouden ekologisista ”hyödyistä” on lähtöisin metsätalouden lobbareilta. Metsäjätit ovat ahneita ja valehtelevat metsätalouden kestävyydestä.

Vanhoissa mustavalkofilmeissä esitetään usein tukkilais- ja metsätyöromantiikkaa. Tämä on karua ja ironista, kun nämä filmit sijoittuvat aikaan, jolloin Suomen metsiä ja soita tuhottiin eniten ojituksineen ym. Metsäteollisuuden propaganda ja metsiin liittyvät myytit elävät Suomessa vahvassa, uskotaan että Suomen metsäteollisuus on kestävää ja että suomalaisten luontosuhde hyvä. Kuitenkin Suomessa on paljon ihmisiä, jotka vihaavat susia, karhuja ja muita eläimiä, metsiä avohakataan ja lapset eivät välttämättä erota kuusta männystä. Metsänhoito on eufenismi ja absurdi nimi metsän tuhoamiselle. Suomalaiset eivät halua myöntää, miten huono luontosuhde useimmilla on. Kysyttäessä nykyiseltä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta, mitä mieltä hän on eläinten oikeuksista, Essayah ei osannut vastata muuta kuin että hänellä on kissa ja ”puolikas hevonen”. Essayahin luontosuhde on selvästi hyvin olematon. Tämä on vaarallista, koska kyseessä on monista luontoasioista vastaavasta ministeristä.

Metsät ja niiden biodiversiteetti on arvokkain aarre, mitä Suomessa on, vaalitaan sitä huolella. Jos on metsäteollisuutta, niin jatkuvan kasvun menetelmä, jossa kaadetaan vain muutamia puita sieltä täältä, on ainoa oikea tapa toteuttaa metsätaloutta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä tuo myös suurimmat voitot metsänomistajille ja metsäyhtiöille. Metsien monikäyttö, marjastus, sienestys, retkeily ym., on metsien parasta käyttöä. Suomella on myös loistavat mahdollisuudet vaurastua ekoturismista, kyseessä on miljardien eurojen bisnes. Turismi tulee toteuttaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja lestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Metsät tarjoavat myös lukuisia muita ekosysteemipalveluita, kuten ne puhdistavat vedenlaatua ja ilmaa. Suomen metsät ovat vihreää kultaa, eivät kuutioina ja hakattuina, vaan biodiversiteettinsa puolesta elävinä.

Daniel Elkama