Luomuviljely turvaa ekosysteemipalvelut

Luonnonmukainen viljely on kestävää ja turvaa arvokkaat ekosysteemipalvelut, kuten suojelee maaperää ja vedenkiertoa sekä pölyttäjähyönteisten toimintaa. Luomuviljely synnyttää vähemmän CO2-päästöjä ja se ei rehevöitä vesistöjä. Se suojelee biodiversiteettia, sitoo hiiltä, säästää vettä ja suojelee uhanalaisia lajeja. Tutkimusten mukaan luomuviljely ei ole tavanomaista viljelyä kalliimpaa ja taloudelliset voitot ovat suuremmat. (Guardianin artikkeli). On arvioitu, että luomuviljelyllä voitaisiin ruokkia jopa 10 miljardia ihmistä.

Maailman tila – raportti 2011: Kuinka maailma ruokitaan? vakuuttaa, että agroekologinen luonnonmukainen viljely on kestävää ja turvaa maapallon ruuantuotannon. Raportin mukaan Afrikassa on luonnon normaaleja syklejä, kuten veden kiertoa ja maaperän uusiutumista, jäljittelevällä agroekologisella viljelyllä jopa kaksin- kolminkertaistettu sadot. Tälläinen viljely mahdollistaa myös tulevien sukupolvien elämän ja toimeentulon. Luonnonmukainen viljely onkin ehdoton edellytys, jos halutaan rakentaa kestäviä yhteisöjä. Agroekologinen viljely ei tuhoa luontoa lainkaan, vaan päin vastoin se vain lisää biodiversiteettia entisestään. Esimerkiksi pölyttävien mehiläisten hoito hyödyttää sekä viljelykasvien että luonnonkasvien kasvua. Luonnonmukaisesti viljellyllä pellolla viihtyvät ötökät, linnut ja pienet nisäkkäät. Ne ovat myös vastustuskykyisempiä ulkoisille uhille. On siis mahdollista ihmisen ja muun luonnon elo harmoniassa. Ihmisen aiheuttamien pienten häiriöiden vaikutuksesta biodiversiteetti kasvaa. Esimerkiksi perinnebiotoopit ovat hyvin arvokkaita monimuotoisuudeltaan. Suuri biodeversiteetti vaikuttaa suoraan ekosysteemipalveluihin niitä parantaen ja lisäten.

Maaperää suojeleva viljely ei kuluta maaperää enemmän kuin se uusiutuu. Usein pelto lepää kesannolla ja vuoroviljellään eri lajeja. Lannoitteeksi ei tarvita kuin viherlannoitusta, kasvien osia. Rikkaruohoja, esimerkiksi hyödyllistä typpeä sitovia palkokasveja jätetään pellolle. Keinolannoitteet ovat useimmiten jopa täysin turhia, kun maaperästä vain huolehditaan. Kun maaperää suojellaan ja keinolannoitteita ei käytetä, vältytään myös vesistöjä rehevöittäviltä päästöiltä. Peltometsäviljelyssä pelloille jätetyt puut tarjoavat lisäksi poltto- ja rakennuspuuta sekä suojaa, varjoa ja hedelmiä. Ilmaston kannalta luonnonmukainen viljely on hyvin hyödyllistä, sillä pelloista voidaan tehdä hiilen lähteestä hiilinegatiivisia eli hiiltä sitovia. Tällöin etenkin maaperään saadaan varastoitua suuria määriä hiiltä. Veden säästö on suurta, mikä on elintärkeää esimerkiksi Afrikan kuivilla alueilla.

Ehdottomasti luomuviljely sopii myös pohjoiseen. Tutkimusten mukaan sadot ovat meilläkin lähes yhtä suuria kuin tehoviljelyssä. Luomuruoka on puhdasta ja terveellistä. Ruuantuotannossa tulisi siirtyä kasvispainoitteisuuteen. Tällä hetkellä suurin osa viljasta menee tuotantoeläinten rehuksi. Jos kasvisruokaa syötäisiin enemmän, maapallo kestäisi jopa paljon nykyistä suuremman väestön. Karjanhoidon osuus ilmastopäästöistä on hyvin suuri. Esimerkiksi naudanlihapihvin tuottaminen päästää hiiltä ilmaan noin 40 kg, kun taas perunakilon vain 1-2 kg. Molemmissa on saman verran energiaa. Proteiinia saadaan riittävästi viljoista, riisistä, palkokasveista, linsseistä ym. erityisen hyvin soijasta. Kasvisruoka on hyvää, kestävää ja terveellistä. Kasvissyöjät eivät ole myöskään tuhoamassa sademetsiä käyttäessään soijaa. Yleensä Suomessa soija on eurooppalaista luomusoijaa. Kaiken lisäksi maailman kaikesta soijasta 95% menee eläinten rehuksi.

https://www.theguardian.com/sustainable-business/2016/aug/14/organic-farming-agriculture-world-hunger

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: