Avainsana: Ilmastonmuutos
-
Ystävämme puut kannattelevat maailmaa- hiilinieluista ja -varastoista ja puiden merkityksestä elämälle ja yhteisöille
Puut ovat monella tavalla maailman hallitsijoita ja suojelijoita. Kuin entit Taru Sormusten Herrasta. Maapallon kaikesta biomassasta, jota on noin 600 Gt , on metsissä 450-500 Gt. Ei ole mitään yhtä massiivisia eliöitä kuin puut. Eikä ole suurempaa hiilivarastoa, eikä -nielua. Puissa on noin 80 % kasvibiomassasta eli fytomassasta. Nettoperustuotanto tarkoittaa sitä, kuinka paljon kasvit sitovat…
-
Planetaarisista rajoista ja donitseista
Stockholm Resilience Center esitti vuonna 2009 Johan Rocksrömin mallin planetaarisista rajoista. Siinä on 9 eri indikaattoria, jotka mittaavat lähes kaikkia ympäristöongelmia. Ainoastaan oikeastaan tärkeinä jäävät ulkopuolelle valosaaste, melu, säteily ja viihtyvyys sekä esteettisyys. Planetaariset rajat ovat: makean veden käyttö, maankäyttö (mukaanlukien aavikoituminen, metsäkato ym.), biodiversiteetti, ilmastonmuutos, pienhiukkaset, kemiallinen saastuminen, ilman aerosolit ja pienhiukkaset, otsonin määrä,…
-
Lihantuotannon julma todellisuus – onnellista kanaa tai ilmastoystävällistä possua ei ole
Suurin ympäristöteko, mitä voit tehdä, on ryhtyä kasvissyöjäksi, mieluiten vegaaniksi. Tiesitkö, globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä yli 30 % tulee lihantuotannosta? Tämä on enemmän kuin kaikki maailman liikenne yhteensä. Kilo naudanlihaa on ilmastopäästöiltään jopa 50 kertaa suurempi kuin kilo perunaa. Kolmasosan maailman ilmastopäästöistä tullessa lihantuotannosta se on siis suùrin yksittäinen ilmastonmuutokseen vaikuttava asia. Lihantuotanto on syynä myös lukuisiin…
-
Energiavallankumouksen jälkeen – kurkistus 2040-luvun maailmaan ja energiajärjestelmään
Kuten olen useaan otteeseen todennut: energiantuotannon tulevaisuus on globaalisti polttoon perustumattomassa puhtaassa uusiutuvassa energiassa, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimassa. Ne ovat edullisimmat, loogisimmat, kannattavimmat, helpoimmat ja puhtaimmat tavat tuottaa sähköä. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa on saatavilla kaikkialla maailmassa ja sitä voidaan varastoida energiana tuottamalla vetyä, jota poltetaan, kun ei tuule tai aurinko ei paista. Sähköntuotanto sopeutetaan eri…
-
Äärimmäinen sää on jo arkea – meidän on kasvatettava yhteiskunnan resilienssiä ja kapasiteettia
Ilmaston lämpeneminen perustuu siihen, että hiilidioksidi ym. kasvihuonekaasut molekyylitasolla absorboivat eli imevät auringon lämpöä. Molekyylin avaruudellisesta muodosta johtuen auringon säteilyenergia muodostaa atomien välille potentiaalienergiaa niiden loitontuessa toisistansa. Tämä vapautuu liike-energiana ja atomien ja molekyylien liike on lämpöä. Jos laitamme kahteen koepulloon kaasua, toiseen hiilidioksidia ja toiseen ilmaa ja lämmitämme niitä samalla teholla, se pullo missä…
-
Ilmastonmuutos tänään ja polku äärimmäisestä katastrofista kestävään tasapainoon
Tähän sitä lopulta tultiin ihmiskunnan ahneuden takia: Ystäväpariskunta Intiassa kertoi, että siellä ei ole ollut monsuunia kolmeen vuoteen ja puolet palmun lehdistä on kellastuneet ja kuolleet. Kaveri Italiassa sanoo, että paikalliset ihmiset ei mene siellä ulos ollenkaan tukalien helteiden takia. Euroopassa sen isoin joki Tonava on melkein kuivunut, Ranskan isoin joki Loire ja Italian suurin…
-
Tuuli- ja aurinkovoima + vetyteknologia riittävät tuottamaan kaiken energian globaalisti
Tiesitkö Suomessa tuotetaan jo enemmän tuulisähköä kuin on koko Helsingin (670 000 asukasta) vuotuinen sähköntarve, yli 8 TWh, mikä vastaa 10 % Suomen kokonaissähköntuotannosta? Tai, että aurinkosähköä tuotetaan maailmassa yli 600 GW teholla, mikä vastaa 600 Loviisan ydinvoimalaa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) sekä 14 muun yliopiston tutkimusryhmä julkaisi tällä viikolla tutkimuksen, jonka mukaan kaikki energia…
-
Lentäminen ja ympäristö – kohtuulentäminen ei ole ympäristörikos
Lentäminen, mukaanlukien kaikki henkilö- ja tavaraliikenne sekä lentokenttäinfra) aiheuttaa globaalisti noin 2,5% hiilidioksidipäästöistä. Liikenne aiheuttaa kokonaisuudessaan 24-27% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (Our World in Data; EPA). Tästä 3/4 on tieliikenteen osuus. Eli autoliikenne aiheuttaa noin 20% globaaleista ilmastopäästöistä, Suomessa ja Yhdysvalloissa 22-27% kuluttajan hiilijalanjäljestä johtuu autoilusta. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 t CO2/vuodessa ja tästä autoilun…
-
Suljettua systeemiä ei ole koko maapallolla- kaivokset ja tehtaat vuotavat aina ympäristöön
Suljettu systeemi tarkoittaa fysiikassa ja termodynamiikassa luonnon tai ihmisen järjestelmää, joka ei vuorovaikuta ympäristönsä kanssa niin, että se vaihtaisi ympäristönsä kanssa ainetta. Eristetyssä systeemissä ei vaihtuisi aine, eikä energia. Fakta on, että eristettyä systeemiä ei ole kuin ainoastaan koko avaruus itse, eikä maapallon pinnalta tai koko litosfääristä ja kallioperästäkään löydy ainuttakaan täysin suljettua systeemiä. Tämä…
-
Tieteen kehitys, talous, kulutus ja ympäristötuhot
Luonnontieteen kehitys on perustana uusille innovaatioille ja teknologian kehitykselle. Teknologian kehitys on puolestaan perustana talouskasvulle, energiankulutukselle ja väestönkasvulle. Suurin yksittäinen tekijä talouskasvussa on teknologian kehitys. Nämä kaikki eli talouskasvu, energiankulutus, väestönkasvu ja tieteen kehitys ovat toisiinsa suoraan verrannollisia ja voimistavat toisiaan. Luonnontiede siis käytännössä luo talouskasvun ja sen myötä kasvava energiankulutus, ruuantuotanto, lääketiede ym. ovat…
-
Tukholmasta ja Pariisista Glasgow’hun
Pariisin ilmastokokous 2015 oli merkittävä merkkipaalu taistelussa globaalia ilmastonmuutosta vastaan. Siihen oli johtanut ilmasto- ja kestävän kehityksen kokousten sarja, joka alkoi Tukholmasta 70-luvulla. Tukholmassa tuotiin esille joukko ympäristöön liittyviä huolia. Rion ympäristökokous 90-luvulla oli erittäin merkittävä kestävän kehityksen periaatteiden lyödessä itsensä läpi. Durbanissa ja Kööpenhaminassa ei saatu juuri mitään aikaiseksi. Pariisissa 2015 saatiin vihdoin päätettyä…
-
Ilmastonmuutos nyt
Palataanpa takaisin polttavan ajankohtaiseen aiheeseen, ilmastonmuutokseen, josta löytyy myös aiemmin kirjoittama blogikirjoitus: https://danielelkama.wordpress.com/2020/10/25/ilmastonmuutoksesta-ja-ratkaisuista/ Ilmastonmuutos uhkaa koko ihmiskunnan olemassaolon perusedellytyksiä. Meillä Suomessa on helpompaa sopeutua muuttuvaan ilmastoon rahan, limerenssin ja käytettävissämme olevien resurssien, tietotaidon ja teknologian avulla. Kehitysmailla ei tätä mahdollisuutta ole, vaan mahdollisesti sadat miljoonat tai miljardit ihmiset tulevat kuolemaan, jos mitään ei tehdä. Me…
-
Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastokriisiin
Ydinvoimaa alettiin käyttää ensin aseissa, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeissa 1945, ja sen jälkeen 50-luvulta lähtien energiantuotannossa atomivoimaloissa. Ydinvoimaa markkinoidaan usein huippumodernina hi-techina, joka ratkaisee ilmastonmuutoksen. Näin ei kuitenkaan ole. Kerron miksi… Ydinvoima ei ole hi-techia, vaan vaarallinen kylmän sodan aikakauden energiantuotantomuoto. Esimerkiksi Suomessa Loviisan voimalat ovat neuvostovalmisteisia. Neuvostoliitossa Tšernobylin onnettomuus osoitti, että ydinvoimaan liittyy suuria…
-
Ilmastonmuutoksesta ja ratkaisuista
Ilmasto on muuttunut läpi historian pääsääntöisesti hyvin hitaasti. Nyt ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa globaalisti ennennäkemätöntä tahtia. Arktisilla alueilla ilmasto on lämmennyt jo 2-4 astetta. Kasvihuoneilmiön ja sen yhteyden ilmastoon havaitsi ruotsalainen tiedemies S. A. Arrhenius jo 1896. Ilmastonmuutos on lisännyt suuresti luonnonhasardeja, kuten tulvia, trooppisia sykloneja ja kuivuutta. Kuivuus on aiheuttanut vakavaa nälänhätää esimerkiksi Somaliassa…
Ecoblogi - A Blog by Daniel Elkama 