Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Erittäin huolestuttavia uutisia: Pohjois-Atlantin lämpöanomaliat (isot poikkeukset lämpötilan keskiarvossa) ja anomaliat maapallon keskilämpötilassa viittaavat johonkin hyvin synkkään: ilmastonmuutos on eskaloitumassa ja noussut hypähdyksenomaisesti aivan uudelle tasolle. Olemme ilmeisesti jo saavuttaneet 2 asteen lämpenemisen eli maapallon keskilämpötila on noussut 15 asteesta 17 asteeseen ihmisen toiminnan seurauksena. Dinosaurusten aikana maapallon keskilämpötila oli paljon korkeampi, noin 30 astetta, ja tämän vuoksi myös sään ääri-ilmiöt olivat nykyistä paljon yleisempiä ja voimakkaampia. Maailma oli hyvin vaarallinen paikka tuolloin. Olemme palaamassa tuohon aikaan. Itse ennustan, että maapallon keskilämpötila nousee 19-20 asteeseen.

Tässä tilastossa maapallon päivittäisestä keskilämpötilasta näemme erittäin hämmästyttävän ja vakavan anomalian. Siitä selvästi erottuu vuosi 2023. Olemme nousseet portaan ylemmälle tasolle ja olemme astumassa uuteen suurten katastrofien aikakauteen. Tulemme kohtaamaan erittäin vakavia ympäristöhasardeja ja sään ääri-ilmiöitä. Tämä uusi normaali tarkoittaa vakavia tuhoja, taloudellisia miljardiluokan menetyksiä ja kuolemaa. Maapallo tulee tulevina vuosikymmeninä olemaan hyvin erilainen paikka mihin olemme tottuneet. Se tulee näyttämään myös tyystin erilaiselta. Nyt on viimeisiä mahdollisuuksia herätä ja siirtyä uusiutuvaan energiaan ja ekologiseen elämäntapaan. Sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien, kuivuuksien, metsäpalojen, myrskyjen ja helleaaltojen määrä on jopa kaksinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Syynä on yksinkertaisesti se, että systeemin tulee lisää energiaa. Kun ilmastosysteemiin tulee lisää energiaa, syntyy voimakkaampia matalapaineita, pahempaa kuumuutta ym. Sää-ilmiöt vaativat energiaa ja kun tulee lisää energiaa, tulee voimakkaampia sääilmiöitä ja enemmän. Sääilmiöiden esiintyminen noudattaa normaalijakaumaa. Kun Maan keskilämpötila nousee, sään normaalijakauma siirtyy akselilla kohti kuumempaa säätä. Näin sään-ääri-ilmiöiden osuus kasvaa. Kuvaaja alla.

Välimeren kauhistuttavat metsäpalot ovat tästä yksi esimerkki. Lähes kaikkialla maailmassa on tällä hetkellä valtavia metsä- ja maastopaloja, jotka ovat tappaneet satoja ihmisiä ja johtaneet kymmenien tuhansien evakuointeihin. Olemme menettäneet valtavasti biodiversiteetiltaan arvokasta luontoa. Esimerkiksi Välimeren alue kuuluu ns. biodiversiteetin hot spot -alueisiin, jossa on valtavan korkea ja arvokas luonnon monimuotoisuus. Nyt näistä Välimeren kauniista luontokohteista iso osa tuhoutuu. Rodoksen saarella esimerkiksi noin viidesosa metsistä on palanut tämän kesän aikana. Metsäpaloja on harvinaislaatuisesti nyt yhtäaikaa kaikkialla Välimeren ympärillä. Tämä on ennennäkemätöntä. Kutsunkin aluetta Välimeren tulirenkaaksi. Vesipula on alueella valtava monin paikoin. Itse asiassa kuivuus on niin vakavaa esimerkiksi Espanjassa, että on ennustettu Saharan aavikon leviävän sinne Gibraltarin salmen yli.

Vesipula on erittäin vakava Portugalissa, Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Turkissa, mutta myös koko Euroopassa on pulaa vedestä. Ilmastonmuutos paitsi kuivattaa ja paahtaa ilmaa metsäpaloja sytyttäen, se myös haihduttaa pohjavettä ja vettä joista ja järvistä. Joet tarvitsevat aina jonkun varaston, josta vesi virtaa tasaisesti. Tämä varasto voi olla lähinnä järvi tai jäätikkö. Himalajalta ja lähivuoristoista lähtee melkein kaikki Aasian suuret joet, kuten Indus, Ganges, Mekong, Jangtse ja Keltainenjoki. Näistä joista saa juomavetensä ja kasteluvetensä pelloille noin 3,5 miljardia ihmistä. Jos Himalajan jäätiköt sulavat, se voi aiheuttaa miljoonien ihmisten kuoleman ja laajojen alueiden muuttumisen asuinkelvottomaksi. Himalajan jäätiköiden on havaittu sulavan kovaa vauhtia. Pakistanissa oli sateiden ja jäätiköiden sulamisen takia valtavat tulvat 2022. Kolmasosa maan pinta-alasta peittyi tulvaveteen.

Tässä sateliittikuvassa näkyy, miten Pakistan on peittynyt veden alle. Maa, jonka väkiluku on 250 miljoonaa. Afrikan sarven alueella, Somaliassa, Etiopiassa, Keniassa ja Eritreassa ei ole juuri satanut lainkaan viime vuosien aikana. Miljoonat kärsivät nälänhädästä ja vesipulasta. Alueen kuivuuden tiedetään johtuvan ilmastonmuutoksesta. Näiden maiden väestöstä suurin osa on täysin riippuvaisia YK:n ruoka-avusta. Somaliassa on alueita, joissa yli 50-60% ihmisistä kärsii nälänhädästä ja juomaveden puutteesta.

Siirrytään Atlantille. Pohjois-Atlantin lämpöanomaliat ovat myös hypähtäneet tänä vuonna aivan uudelle tasolle. Jptain täysin poikkeavaa: tilastot osoittavat, että meri on lämmennyt äkillisesti ja voimakkaasti. Tämä uusi normaali tarkoittaa pohjoisella Atlantilla voimakkaampia myrskyjä ja hurrikaaneja. Hurrikaanit syntyvät alueella päiväntasaajan ympärillä, jossa merivesi on 26,5 asteista ja jossa vallitsee Coriolis-voima. Tuhannen kilometrin vyöhykkeellä Päiväntasaajalla ei ole hurrikaaneja, koska siellä ei esiinny Coriolis-voiimaa. Koska merivesi lämpenee, entistä suuremmalla alueella meriveden lämpötila kohoaa 26,5 asteeseen. Hurrikaanivyöhyke laajenee siis kauas pohjoiseen. Ennustan, että jatkossa New Yorkissa asti esiintyy melko usein hurrikaaneja. Tähän asti ne ovat olleet siellä hyvin harvinaisia. Hurrikaanikausi on nyt alkamassa. Hurrikaanit myös vlimistuvat, sillä ne saavat voimansa merestä. Mitä enemmän lämpöä on meressä, sitä voimakkaampi matalapaine. Mitä voimakkaampi matalapaine, sitä voimakkaammat tuulet ja sateet.

Kuten huomaamme, ei ole liioiteltua puhua ilmastokriisistä tai -hätätilasta. Paluuta entiseen normaaliin ei ole. Meidän on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Surullista on, että me länsimaalaiset olemme vastuussa noin 90% historian kasvihuonepäästöistö ja eniten kärsimään joutuvat ne, jotka eivät ole syyllisiä, Globaalin etelän asukkaat. Yhdysvaltalaisen keskimääräinen vuotuinen hiilijalanjälki on 20 tonnia ja useimpien afrikkalaisten 0,2 tonnia. Eli amerikkalaisen hiilijalanjälki on 100 kertaa suurempi. Ainoa tie pelastaa planeettamme on siirtyä kokonaan puhtaaseen energiaan, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan sekä vetyteknologiaan, sähköistää ja vetyteknologistaa liikenne, istuttaa puita, palauttaa metsät ja suojella ne hakkuilta ja luontokadolta, siirtyä kasvisproteiiniin ruokavaliossa, ekologiseen asumiseen ja elää kokonaisvaltaisesti ekologista elämää. Ympäristöongelmat johtuvat erityisesti siitä, että ihmiset kuluttavat liikaa ja epäeettisesti Ympäristöongelmat useimmiten syntyvät siitä, että ihminen ottaa pois luonnosta jotain, kuten puuta ja mineraaleja (kaivokset, metsähakkuut) tai ihminen panee luontoon jotain mikä ei sinne kuulu (saasteet, muovi, jätteet). Ihminen sotkee aineiden ja energian kiertokulkuja. Vielä voimme herätä ja siirtyä ekologiseen elämäntapaan. Luonto antaa meille anteeks jossain vaiheessai, jos lopetamme sen tuhoamisen. Luonto ja biodiversiteetti kannattelevat koko ihmisyhteiskuntaa. Olemme siitä ja sen ekosysteemipalveluista täysin riippuvaisia. Mitä suurempi biodiversiteetti, sitä paremmat ekosysteemipalvelut. Kun suojelemme luontoa, suojelemme myös itseämme ja lähimmäisiämme. Kaikella luonnolla on myös itseisarvo oman elämänsä subjekteina. Pariisin ilmastosopimus 2015 ja Montrealin biodiversiteettisopimus 2022 ovat olleet äärimmäisen tärkeitä askelia kohti parempaa maailmaa.

Daniel Elkama, ympäristöasiantuntija