Ystävämme puut kannattelevat maailmaa- hiilinieluista ja -varastoista ja puiden merkityksestä elämälle ja yhteisöille

Puut ovat monella tavalla maailman hallitsijoita ja suojelijoita. Kuin entit Taru Sormusten Herrasta. Maapallon kaikesta biomassasta, jota on noin 600 Gt , on metsissä 450-500 Gt. Ei ole mitään yhtä massiivisia eliöitä kuin puut. Eikä ole suurempaa hiilivarastoa, eikä -nielua. Puissa on noin 80 % kasvibiomassasta eli fytomassasta. Nettoperustuotanto tarkoittaa sitä, kuinka paljon kasvit sitovat fotosynteesissä sokeria valmistaessaan hiiltä biomassaan. Globaali nettoperustuotanto on maaekosysteemeissä noin 60-70 Gt vuodessa. Tämän määrän kasvillisuus sitoo hiiltä metsiin ja peltoihin ja muihin maaekosysteemeihin, meret puolestaan sitovat noin 5-10 Gt koska niiden biomassa on paljon vähäisempi ja koostuu lähinnä levistä. Suot muodostaessaan turvetta ovat myös merkittävä hiilinielu, mutta eivät läheskään metsien veroinen.

Sademetsässä npp (nettoperustuotanto) voi olla neliömetriä kohden jopa 2-3 kg. Tämä tarkoittaa että sademetsässä neliömetrillä kasvaa uutta kasvimassa sen verran vuodessa, että siinä on 2-3 kg hiiltä. Kasvavan kasvimassan kokonaispaino on noin 5 kg. Lämpimillä ja sateisemmilla alueilla kasveilla on käytössään paljon enemmän auringon säteilyenergiaa ja vettä ja siksi ne tuottavat paljon enemmän biomassaa. Fotosynteesi perustuu valoon. Koska tropiikissa aurinko on suoraan yläpuolella, neliömetrin alue kerää paljon enemmän valoenergiaa kuin pohjoisilla alueilla. Myös lämpö vauhdittaa tuotantoa. Pohjoinen havumetsä tuottaa keskimäärin noin 0,4-1 kg fytomassaa neliömetrillä, lehtimetsä hieman enemmän. Savannin tuotto on saman suuruista kuin lehtimetsillä. Trooppisten metsien hiilinielu ja nettoperustuotanto ovat jopa 3 kertaa suuremmat kuin pohjoisissa boreaalisissa havumetsiasä. Tundra ja aavikko tuottavat keskimäärin vain muutaman kymmentä grammaa eli niiden hiilinielu on olematon. Tästä ymmärrämme, että trooppiset metsät ovat tärkein hiilinielu ja niiden suojelu on ehdottoman tärkeää. Trooppisissa metsissä on myös suurin osa maailman biodiversiteetista ja lajeista. Trooppista metsää on myös pinta-alallisesti pohjoista metsää enemmän. Suojelemalla trooppisia metsiä suojelemme maailmaa sekä ilmastonmuutokselta että luontokadolta. On äärimmäisen tärkeää suojella viimeiset sademetsät ja muut trooppiset metsät. Paikalliset voivat käyttää puuta sen verran kuin ehdottomasti tarvitsevat. On fakta, että ihmisyhteisöt kuitenkin jonkun verran tarvitsevat kestävästi tuotettua puuta, paperia ym.

Valitettavasti metsäkato koettelee erityisesti trooppisia metsiä. Etelä-Amerikassa raivataan sademetsää pihvikarjatiloille ja soijarehutiloille ja sademetsää hakataan myös puutarhakalusteisiin ja muuhun trooppisen jalopuun käyttöön lähinnä vauraampiin maihin. Etelä-Amerikassa esim. Uruguayssa sekä esim. Kiinassa on ollut ekologisesti kestämättömiä paperitehdashankkeita. Trooppinen kova puu sopii ylipäätäänkin huonosti paperin valmistamiseen ja trooppisten metsien tilalle on istutettu muualta tuotuja nopeasti kasvavia puita ja niiden puupeltoja. Afrikassa suurin ongelma on polttopuun keruu, mitä voitaisiin vähentää esim. aurinkovoimalka toimivilla keittimillä ja lämpöä tehokkaammin hyödyntävillä puuliesillä. Afrikassa myös raivataan metsää karjatalouden tieltä, esimerkiksi Sahelissa ja Madagaskarilla tämä on suuri ongelma. Aasiassa metsät on laajasti jo hävinneet. Indonesiassa on vielä paljon sademetsää, mutta erityisesti palmuöljyn tuotanto biopolttoaineisiin ja elintarvikkeisiin hävittää metsää käsittämättömällä vauhdilla. Omilla kulutusvalinnoillamme voisimme vaikuttaa paljon trooppisten metsien säilymiseen. Tarvitseeko meidän rahdata Suomeen banaaneita ja palmuöljyä? Trooppisia metsiä tulisi nopeasti suojella ja istuttaa puita ja metsiä uudelleen. Tähänkin voi yksittäinen kuluttaja vaikuttaa esimerkiksi ostamalla WWF:lle sademetsää suojeltavaksi tai Kirkon ulkomaanavulle puita Afrikkaan. Maailman metsistä on hävinnyt jo puolet, jos istuttaisimme nämä metsät takaisin, saisimme ilmasta pois hiiltä noin 500 Gt hiiltä, mikä vastaa yli parinkymmenen vuoden hiilipäästöjä. Hiilipäästöt ovat kasvaneet eksponentiaalisesti, joten yli 20 vuoden päästöjen poistolla olisi mittava vaikutus. Joka tapauksessa tarvitsemme myös teknologista hiilenpoistoa ilmakehästä. Toistaiseksi se on vielä kallista ja puiden istuttaminen on nopeampaa, edullisempaa ja järkevämpää hiilensidontaa. Teknologinen hiilensidonta yleistynee 20-40 vuoden päästä, kun metsiä on laajasti saatu takaisin.

Vaikka tärkeimmät hiilinielut ovat tropiikin metsät myös pohjoiset havumetsät ja suot ovat tärkeä hiilinielu. Jo niiden pinta-ala on jättimäinen ja kolmasosan npp trooppisiin metsiin verrattuna on silti iso. Välimeren meysät ja Keski-Euroopan ym. lehtimetsät ovat laajasti kadonneet, mutta esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa on puukuutioina mitattuna enemmän metsää kuin Suomessa. Syy on, että siellä on paljon vanhaa metsää ja meillä enimmäkseen nuorta metsää ja kapeita puita. Ennen kaikkea boreaaliset havumetsät ovat tärkeä hiilivarasto. Jos niiden hiili vapautuisi ilmaan, vastaisi se ihmiskunnan vuosikymmenen hiilipäästöjä. Pohjoisen metsät ovat kasvaneet hitaammin kuin trooppiset metsät, mutta niiden biomassa on vuosisadoissa kasvanut suureksi. Hiiltä on niissä lähes yhtä paljon, ne ovat vain sitoneet saman määrän hitaammin. Suomen ja Ruotsin metsät ovat EU-alueella merkittävä hiilinielu ja erityisen tärkeä hiilen varasto. Suomessa metsää hakataan liikaa ja Suomen metsätalous onkin nyt Luonnonvarakeskuksen mukaan hiilen lähde. Hakkaamme enemmän metsää kuin sitä uusiutuu. Suurin osa puustamme menee polttoon ja paperiksi sekä kartongiksi ulkomaille myyntiin. Puurakentamiseen ja puusepäntuotteisiin menee vain noin 2 % Suomessa hakatusta puusta. Puun käyttäminen lyhytaikaisiin tuotteisiin tässä mittakaavassa on ekologisesti ja taloudellisesti järjetöntä ja kannattamatonta. Menetämme arvokkaita metsiämme, jotta Kiinaan saadaan vessapaperia. Paperin ja kartongin kulutusta olisi helppo vähentää: iso osa paperista menee mainoksiin, turhiin lehtiin ym. turhaan. Digitalisaation myötä voimme lukea e-kirjoja ja -lehtiä. Toimistoissa on siirrytty usein paperittomiin toimistoihin. Pakkauksissa voisi käyttää enemmän maanviljelyn sivutuotteista, kuten maissin lehdistä, valmistettuja biomuoveja ja ylipäätään vähentämällä turhaa pakkaamista. Paperin kierrätys on Suomessa huipputasolla, mutta monessa muussa maassa sitä voitaisiin kehittää. On kuitenkin muistettava, että paperia voidaan kierrättää vain noin 5 kertaa. Lopulta se kelpaa enää vessapaperiksi.

Suomen metsien suojelu on tärkeää paitsi ilmastonmuutoksen myös luontokadon takia. Suomen metsissä jopa 10 % lajeista on uhanalaisia. Mustikkapopulaatio eli niiden yksilömäärä Suomessa on vähentynyt puoleen parissa vuosikymmenessä, samoin monien lintujen, kuten hömötiaisen. Tehometsätalous tuhoaa eläinten ja kasvien koteja. Avohakkuu tappaa suurimman osan metsän eläimistä ja kasveista. Loput joutuvat kodittomina etsiä uuden elinalueen. Avohakkuu myllää maan ja tekee sen suojattomaksi, niin että maaperä altistuu sateen ja tuulen aiheuttamalle eroosiolle. Sade ja tuuli pyyhkivät maaperää pois niin, että avohakattu metsä on 25 vuotta hiilen lähde. Avohakkuut sotkevat metsän veden ja ravinteiden kiertokulun. Avohakkuut estävät metsien monikäytön marjastukseen, sienestykseen, retkeilyyn ym. Kaikki ekosysteemipalvelut joko estyvät kokonasn tai kärsivät. Biodiversiteetiltaan moninaisen metsän tilalle kasvatetaan yleensä monimuotoisuudeltaan köyhä puupelto, jossa lajimäärä on 10-20% alkuperäisestä. Avohakkuut tulisi kieltää ensin EU:ssa ja sitten globaalisti ja siirtyä jatkuvan kasvatuksen menetelmään, joka on kannattavampi myös taloudellisesti. Tällä hetkellä metsänomistajalle on usein jopa metsän suojelu valtion Metso-ohjelmassa taloudellisesti kannattavampi kuin metsän myyminen hakattavaksi metsäyhtiölle. Suomessakin on paljon metsiin liittyvää korruptiota ja propagandaa metsäjättien toimesta. Esitetään virheellisiä väitteitä, kuten että hakattu metsä on hyvä hiilinielu tai että metsä tarvitsee ”hoitoa”. Metsä ei tarvitse, eikä ole koskaan tarvinnut minkäänlaista hoitoa, vaan suojelua.

Hakattu metsä ei ole hyvä hiilinielu, keski-ikäinen ja vanha metsä ovat. On totta, että metsän hiilinielun derivaatta vaihtelee eli hiilinielu on eri-ikäisenä eri suuruinen. Kuitenkin on valhe väittää, ettei vanha metsä olisi hiilinielu. Vanha metsä sitoo hyvin suuria määriä hiiltä. Sielläkin puut kasvavat ja vanhoja puita kuolee ja uusia syntyy. Tulee pieniä metsäpaloja ja myrskyjä. Lehtiä ja oksia putoilee, puita kaatuu. Vanha metsä sitookin hiiltä erityisesti maaperään ja suuria määriä. Vanha metsä on myös äärimmäisen tärkeä vuosisatojen ikäinen hiilivarasto. Vanhoja metsiä on meillä Suomessa jäljellä enää vain rippeet ja ne pitäisi pikaisesti suojella. Niissä on myös laadullisesti arvokkainta biodiversiteettia. Suot ovat Suomessa myös tärkeä hiilinielu ja valtaisa hiilivarasto. Turpeenotto tuhoaa koko suoekosysteemin ja vapauttaa ilmaan suunnattomat määrät hiiltä, jota suo on sitonut hitaasti ilmasta vuosituhannet. Turpeen hiilipäästöt ovat jopa isommat kuin kivihiilen.

Puut ovat ystäviämme, biodiversiteetti tuottaa luonnon meille tarjoamat palvelut eli ekosysteemipalvelut lääkekasveista, veden kiertoon ja ilmaston stabiliteetin ylläpitoon. Luonto kannattelee kaikkea elämää ja ihmisyhteisöjä. Biodiversiteetin romahtaessa joutuvat myös ihmisyhteisöt nopeasti ongelmiin. Puut tarjoavat meille lukuisia ekosysteemipalveluita, ne sitovat hiiltä, tuottavat hedelmiä ja käyttöpuuta, tarjoavat pölyttäjille ja tuholaisia syöville linnuille pesäpaikkoja, puut varjostavat ja suojaavat viljelmiä auringon paahteelta ja rankkasateilta, puut estävät tulvia ja niiden lehtien imduktio puhdistaa ilmaa epäpuhtauksista ja saastehiukkasista. Agroekologisessa peltometsäviljelyssä, pelloilla on puita, tämä kasvattaa satoja suuresti varsinkin Globaalissa etelässä. Pölyttäjät pölyttävät tehokkaammin ravintokasveja ja linnut suojelevat niitä tuholaisilta. Puut suojaavat säältä ja äkillisten sääilmiöiden aiheuttamilta tuhoilta. Afrikassa ym. saadaan arvokkaita hedelmiä muiden viljelykasvien ohella sekä käyttöpuuta. Monet puut sitovat ilmasta typpeä ja näin lannoittavat viljelymaata ekologisesti.

Kaupungeissa on usein hyvin huono ilmanlaatu. Puut puhdistavat tehokkaasti ilmaa ilmansaasteista. Ilmansaasteet tappavat globaalisti yli 10 miljoonaa ihmistä vuosittain. Suurin syy on liikenne, muita isoja syitä tehtaat ja hiilen poltto sekä fossiilisen energian hankinta öljylähteineen. Olen tutkinut esimerkiksi Helsingin ilmanlaatua paikkatietojärjestelmillä ja havainnut, että vilkkaan tien varressa ilmanlaatu voi olla surkea, mutta viereisessä puistossa ilmanlaatu voi olla samaan aikaan hyvä. Puut toimivat siis maapallon keuhkoina ja suojelevat elämää. Kaupungissa puut estävät tulvia tasaamalla hydrologista sykliä ja veden virtaumaa. Ne myös suojaavat paahtavalta helteeltä varjostamalka. Kaupunki, jossa muuten lämpö olisi jopa 35 astetta, voi ollakkin puiden varjossa lämpötilaltaan 25 astetta. Helleaallot tappavat joka vuosi tuhansia ihmisiä. Kaupunkivihreä on tärkeää myös viihtyvyyden, harrastusten sekä ihmisten psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

Ensimmäiset puut syntyivät maailmassa noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Siitä lähtien ne ovat enttien tavoin toimineet maailman vartijoina. Ilman puita, maapallon elämä olisi jäänyt hyvin yksinkertaiselle ja monimuotoisuudeltaan köyhälle tasolle. Olemme paljosta kiitollisuudenvelassa puille, kunnioittakaamme niitä ja suojelkaamme niitä. Ilman niitä ei olisi meitä.

Daniel Elkama