Ilmastonmuutokseen liittyen on useita takaisinkytkentöjä, jotka voivat joko hidastaa tai kiihdyttää globaalia ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa näihin ja ne puolestaan takaisin ilmastonmuutokseen. Tällaisia on esim. maapallon albedo eli erityisesti lumen ja jään heijastuskyky, joka viilentää maata heijastamalla auringon säteilyä pois. Lämpeneminen vähentää albedoa ja tämä kiihdyttää lämpenemistä. Muita ovat vesihöyryn määrä ilmakehässä, pilvisyys, ikiroudan sulamisessa vapautuva metaani ym. Takaisinkytkentöjen merkitys globaaliin lämpötilaan on hyvin suuri, lämpöpakote voi olla jopa useita asteita.
Yksi hyvin merkittävä, mutta vähän tutkittu takaisinkytkentä on valtamerten metaanijääklatraatit ja niiden peittämät merenpohjan alueet. Ne ovat valtamerten pohjassa mannerjalustoilla rannikkojen lähellä noin 300-500 metrin syvyydessä alle 2 Celsiusasteen lämpötilassa esiintyviä metaanijään peittämiä alueita, jotka ovat syntyneet metaanipitoisen veden jäätyessä. Näihin metaanijääklatraatteihin on varastoitunut hiiltä noin 2500 Gt, eli puolet siitä määrästä hiiltä kuin on ja on ollut kaikissa fossiilisten polttoaineiden varastoissa, käytetyissä ja käyttämättömissä, yhteensä. Vertailun vuoksi, kaikessa maailman kasvien biomassassa on hiiltä noin 650 Gt. Tämä 2500 Gt on valtava määrä. Ilmaston lämmetessä myös meret lämpenevät, tosin ilmaa hitaammin. Tästä on vielä suhteellisen vähän tutkimustietoa, että kuinka nopeaa tämä tarkalleen on ym. mutta se tiedetään, että meret ovat lämmenneet yllättävän nopeasti. Jo pieni muutos meren lämpötilassa ylöspäin voi johtaa ratkaisevasti metaanijään sulamiseen.
Jos nämä merenpohjan metaanijääklatraatit sulavat, mihin riittää muutaman asteen nousu meren pohjaveden lämpötilassa, seuraukset ovat katastrofaaliset. Erityisesti koska metaani on 25 x voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Metaanijääklatraattien sulamiseen liittyy monta epävarmuustekijää, esim. se, että kuinka paljon metaania lopulta päätyy ilmakehään. Voidaan kuitenkin olettaa, että määrä on huomattava. Nyt kesällä 2022 tuhoisat metsäpalot ovat jylläneet Euroopassakin paljon tavallista voimakkaampina. Jos metaanijääklatraattien metaani vapautuu, niin tämä on vasta alkusoittoa. Pahin skenaario on, että vapautuva metaani kiihdyttää maapallon lämpenemistä niin, että kaikkialla maapallolla ollaan kuin saunassa. Pahimmillaan maapallo palaa ja suurin osa elämästä kuolee ja maa aavikoituu täysin. Eli siis kaikki metsät voivat palaa ja yli 90% elämästä hävitä.
Maapallon elämän kehityshistoriassa on viitteitä tästä. Metaaniklatraatit ovat nimittäin sulanneet aiemminkin ainakin kolmesti. Permikauden päättyessä ja triaskauden alkaessa yli 200 miljoonaa vuotta sitten tapahtui hirvittävä sukupuuttoaalto, jossa kuoli sukupuuttoon suurin osa maapallon lajistosta. Maapallo aavikoitui laajalti. Tästä alkoi triaskausi ja vähitellen dinosaurusten valtakausi ilmaston palatessa vähitellen normaaliksi ja stabiiliksi. Tämä sama vli tapahtua uudelleen. Clathrate gun -teoria esittää muitakin lämpöpiikkejä, jotka metaaniklatraattien sulaminen on aiheuttanut. Seisomme tai kellumme tavallaan ruutitynnyrin päällä. Tåmä ruutitynnyri ovat metaaniklatraatit, jotka ruudin tavoin ”syttyvät herkästi”.
Päättäjien, talouselämän ja yksittäisten kansalaisten on nyt heti herättävä. Ilmastonmuutos on hyvin vakava uhka, joka vaarantaa koko maapallon elämän. Biosfääri on herkkä, eikä se kykene sopeutumaan äkillisesti muuttuvaan ilmastoon. Odotettavissa on valtavaa tuhoa kuolemaa, mikäli ilmastotoimia ei tehdä riittävästi, ja tämä tarkoittaa hyvin radikaaleja toimia, kuten siirtymistä kokonaan uusiutuvaan puhtaaseen energiaan ja luomuviljelyyn, sähköiseen liikenteeseen ja kasvisruokavalioon. Meillä on vielä mahdollisuus pelastaa planeetta. Pyydän, kuunnelkaa meitä asiantuntijoita, me olemme varoittaneet, mitä käy jos ihmiskunta jatkaa välinpitämättömyyden tiellä.
https://worldoceanreview.com/en/wor-1/ocean-chemistry/climate-change-and-methane-hydrates/
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Methane_clathrate
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Clathrate_gun_hypothesis
Daniel Elkama
Ecoblogi - A Blog by Daniel Elkama 
Vastaa