Miksi Ecoblogi? Luonnon ja yhteiskunnan kestävyys ja suojelu

Miksi blogillani on nimi Ecoblogi? Ecosta tai ekosta tulee useimmilla heti ensimmäisenä mieleen luonto ja ekologia. Sana kuitenkin yhdistää luonnon ja yhteiskunnan, eco tulee muinaiskreikan sanasta oikos, οἶκος, joka tarkoittaa perhettä tai taloa. Näin oikos on myös yhteiskunnan perusyksikkö. Maapallon asutut alueet tunnetaan oikumeenina. Sanasta eko tulee mieleen sekä ekonomia että ekologia. Ekonomia, talous, tulee suomessakin sanasta talo. Ekologia puolestaan tulee luonnontaloudesta. Luonnon ekosysteemit toimivat monella tapaa samoin kuin yhteiskunta ja talousjärjestelmä. Tosin liiallisesti emme voi näitä rinnastaa, koska luomakuntaan liittyy suurempia arvoja kuin talouteen, kun puhutaan elävistä olennoista. Raamatussa sanotaan Genesiksessä, että Jumala asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa. Meidät asetettiin johtamaan luontoa ja yhteiskuntaa viisaasti, ei tuhoamaan. Tätä kutsutaan tilanhoitajaetiikaksi. Ihmisen tehtävä on olla Maapallolla kuin viisas tilanhoitaja tai puutarhuri.

Olen ympäristötieteilijä. Ympäristöllä tarkoitetaan kaikkea, mitä on havaitsijan ympärillä, tähän kuuluu sekä luonnonympäristö että yhteiskunta: luonto, rakennettu ympäristö, sosiaalinen ympäristö ja henkinen ympäristö. Ympäristönsuojelussa pyritään suojelemaan arvokasta luontoa ja lajeja (klassinen luonnonsuojelu), mutta myös luonnon toimintaa, ekosysteemipalveluita, biodiversiteettia ja arvokasta kulttuuria ja ihmisyhteiskuntaa. Näin ympäristötieteessä yhdistyvät monet luonnontieteet ja humanistiset tieteet. Lähtökohdaksi nousee ympäristöfilosofia, jossa arvotetaan mitä pitää suojella ja miksi. Luontoa ja yhteiskuntaa suojellessa yritetään ennaltaehkäistä, lievittää ja korjata haitallisia ympäristönmuutoksia, kuten ilmastonmuutosta, kuivuutta ja eroosiota, vesipulaa, metsäkatoa ja ilmansaasteita. Pyrimme luomaan terveellisen, turvallisen, luovan, vauraan ja viihtyisän ympäristön ihmisille ja muille lajeille. Nykyään ympäristötieteessä yhdeksi tärkeimmäksi käsitteeksi on noussut kestävä kehitys, sustainable developement. Termiä käytti ensimmäisenä Norjan pääministeri Brundtland 80-luvulla. Joskus ympäristötieteestä puhutaan kestävyystieteenä. Kestävä kehitys on sellaista kehitystä, jossa taataan nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet tyydyttää aineelliset ja henkiset tarpeensa. Käytännössä YK:n Agenda 2030 -tavoitteet sekä Pariisin ilmastosopimus määrittävät ympäristönsuojelua ehkä eniten tällä hetkellä. 17 Agenda 2030 -tavoittetta ovat kunnianhimoisia: nälän ja köyhyyden poistaminen, siirtyminen kokonaan uusiutuvaan energiaan ym. Kestävän kehityksen uhkana ovat niin yhteiskunnalliset ongelmat, luonnonhasardit kuin haitalliset ympäristön muutokset. Jos haluamme suojella ympäristöä, meidän pitää varautua monenlaisiin uhkiin, kasvattaa resursseja, kapasiteettia ja resilienssiä, edistää tiedettä, koulutusta, valistusta ja teknologiaa, tehdä viisasta ympäristöpolitiikkaa ja taloudenpitoa sekä luoda hyvää ympäristölainsäädäntöä. Meillä on toivoa luoda parempaa maailmaa ja pysäyttää tuhoisat kehityskulut, kuten ilmastonmuutos. Jos haluamme luoda parempaa maailmaa, meidän pitää tuntea perinpohjin luonnon ja yhteiskunnan lainalaisuudet: silloin ratkaisut on helppoa löytää, kun meillä on tiedossa juurisyyt ja paras mahdollinen tieteellinen tieto, siitä miten asiat ovat ja toimivat, ja miten ne muuttuvat.

Lopuksi kerron lyhyen tarinan: kaksi lasta oli rannalla, jonne olivat aallot tuoneet valtavat määrät, ehkä miljoonia kaloja kuivalle maalle. Oli selvää, että suurin osa niistä kuolisi. Toinen lapsi alkoi heittää kaloja mereen, jolloin toinen sanoi: ”Ei tuosta ole mitään hyötyä, melkein kaikki kalat kuolevat kumminkin.” Siihen toinen lapsi sanoi kala käsissään: ”On siitä ainakin hyötyä tälle kalalle.” Jokapäiväiset valintamme, kuten ostanko luomuruokaa, reilun kaupan tuotteita, kasvisruokaa, onko minulla uusiutuvan energian sähkösopimus, ostanko luomupuuvillaisia kestävästi tuotettuja vaatteita ja tavaroita, annanko almun tuolle kerjäläiselle…ovat hyvin merkityksellisiä AINA jollekulle jossakin. Näillä arjen teoilla saamme suuria muutoksia ja paljon hyvää aikaiseksi. Martti Luther sanoi:”Jos huomenna tulisi tuomiopäivä, istuttaisin tänään omenapuun.” Oli maailman kohtalo mikä hyvänsä, kaikki kaunis ja hyvä, mitä teemme tekee maailmaa paremmaksi paikaksi. Voimme iloita matkastamme tällä Maa-planeetalla. Ja varmaa on, että jonain päivänä Jumala luo uudet taivaat ja uuden Maan, kuten Johanneksen evankeliumissa ja Jesajan kirjassa meille luvataan. Toivo on suuri voimavara, ilman sitä olisimme hukassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: