Maailmassa oli nyt 15.11.2024 klo 0.10 Suomen aikaa yhteensä ihmisiä 8 188 237 968. Kun luet tämän tekstin loppuun luku on kasvanut tuhansilla. Vuodessa maailman väkiluku kasvaa 71 miljoonaa eli kasvuvauhti on 0,87%. Kivikaudella ihmisiä oli noin miljoona. Vuonna 1800 maailman väkiluku ylitti miljardin. 2030-luvulla globaali väestö on jo 9 miljardia. Se kasvanee vielä 10 miljardiin vuosisadan loppuun mennessä. Siitä se alkaakin vähetä; ehkä jo ennen vuosisadan loppua.
Nämä luvut näyttävät aluksi hälyttäviltä. Rajalliselle maapallolle ei vain mahdu liikaa ihmisiä. Kuten Rooman klubi jo 60-luvulla esitti: kasvulla on rajat ja rajat ovat tulossa pian (lähivuosikymmeninä) vastaan. Suuri ihmispopulaatio yhdistettynä suureen henkilökohtaiseen ekologiseen jalanjälkeen ja hiilijalanjälkeen ei ole maapallolle mahdollinen kantaa. Muuten luonnonvarat loppuvat ja ekosysteemit ja ilmasto tuhoutuvat. Usein väestönkasvulla pelotellaan ihmisiä.
Kuitenkin on hyviä uutisia: globaali väkiluku on kääntynyt laskuun lukuunottamatta Afrikkaa ja muutamaa Aasian maata. Väestöpommia ei ole tulossa. Monissa maissa varsinkin Euroopassa (Suomi mukaanlukien) lapsiluku on jo noin 1-1,5. Jotta väestö kasvaisi, lapsiluvun tulisi olla yli 2,1 synnyttävää naista kohden. Globaali väestökäyrä kasvoi varsinkin 1900-luvulla kiihtyvästi ja maapallon väkiluku lähes triplaantui. Syynä oli lisääntynyt energian ja ruuantuotanto sekä parantunut terveystilanne. Aivan, kuten luonnossa, kun kasvi- tai eläinpopulaatiolla on paljon ylimääräistä ravintoa ja energiaa käytössään, se kasvaa. Suurin yksittäinen syy, joka mahdollisti kiihtyvä väestönkasvun olivat fossiiliset polttoaineet, erityisesti öljy. Öljyn kiihtyvä käyttö nosti maapallon väkiluvun kasvun liian korkeaksi. Öljy mm. mahdollisti maatalouden vihreän vallankumouksen ja satojen triplaamisen sekä valtavan talouskasvun, jotka pitivät hengissä suurta ihmispopulaatiota.
Globaali väestönkasvu oli nopeimmillaan 2,1% 60-luvulla. Siitä se on pienentynyt alle puoleen. Luonnossakin populaation kasvu noudattaa yleensä aina S-käyrää. Tämä tarkoittaa, että populaatio ei aluksi kasva, mutta kun se saa uusia resursseja, se kasvaa kiihtyvästi, kunnes resurssien vähetessä, populaation kasvu hidastuu, ja lopulta se alkaa kutistua. Väestönkasvu olisi ongelma, jos se ei pysähtyisi, mutta kaikki data maailmalta näyttää, että väestö alkaa vähetä. Tähän isoja syitä ovat resurssien vähenemisen (nykyään harvalla on esim. oma maatila) lisäksi erityisesti ehkäisyvälineet, ehkäisyvalistus, sosiaaliturvan paraneminen (jottei lapsia hankita työvoimaksi ja vanhuuden turvaksi), urbaani elämäntapa sekä tärkeimpänä tyttöjen ja naisten koulutus. Koulutetut naiset ymmärtävät, että kovin iso lapsiluku voi olla haitaksi ja taakaksi heille. Näitä kaikkia on yhä syytä edistää globaalisti.
Väestönkasvusta ei siis tarvitse olla enää huolissaan, koska se on kääntymässä väestön vähenemiseksi. Muuten kyllä, jos väestö vain kasvaisi. Väestönkasvulla pelotellaan usein ja monet näkevät sen olevan ympäristöongelmien juurisyy. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Ihmisten liian suuri määrä ei ole ongelmien juurisyy, vaan liian suuri kulutus ja se miten elämme. Ongelma on liian suuri ekologinen jalanjälki ja hiilijalanjälki. Liian suuri lihansyönti ja liian fossiilisten polttoaineiden ja luonnonvarojen läyttö, kuten metsänhakkuut ja kaivostoiminta. Ympäristöongelmat johtuvat siitä, että luonnosta otetaan liikaa, sotketaan luonnon luonnollisia kiertokulkuja ja sinne dumpataan jätteitä ja myrkkyjä ja muita sinne kuulumattomia aineita, kuten fosforia ja hiiltä. Biodiversiteetin häviämisen suurin syy on maankäyttö ja suojelualueiden puute (kaivokset, maanviljely ym.) Liian pieni osa maapallon pinnasta maasta ja meristä on suojelun ulkopuolella. Yksi gambialainen kuluttaa noin 100 kertaa vähemmän kuin yksi amerikkalainen, ja hiilipäästöt ovat amerikkalaisella 60 kertaa suuremmat. Tämä on ongelman ydin. Tuhlaileva elämäntapa vaatisi kymmeniä maapalloja, kun taas kestävä elämäntapa vain yhden. Ongelma ei ratkea perustamalla siirtokuntia Marsiin.
Ruokaa riittäisi jopa yli 10 miljardille ihmiselle hyvin, kun ruoka viljeltäisiin luomuviljelynä ja ihmiset vähentäisivät lihansyöntiä ja siirtyisivät kasvisproteiinipitoiseen ruokavalioon. Lihansyönnin vaikuttavuuden osuus ilmastonmuutoksessa on noin 25-30% ja se on näin suurimpia yksittäisiä ilmastoon negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Proteiinit ovat elintärkeitä ja ihmiset tuottavat maataloudessa lihaa juuri proteiinin takia. Proteiinia saa kuitenkin erittäin hyvin soijasta, linsseistä, pavuista, herneistä, riisistä, jyvistä ja siemenistä. Soijasta saa jopa enemmän proteiinia (jopa 50g proteiinia 100 grammassa soijaa) kuin lihasta ja lihassa on runsaasti epäterveellistä ja huonoa rasvaa, jonka syönti lyhentää elinikää. Maailman pitkäikäisimmät ihmiset ovat Kaliforniassa (Loma Linda) asuvia adventisteja, jotka ovat pääsääntöisesti vegaaneja sekä Japanissa erityisesti Okinawalla asuvat ihmiset, jotka ovat myös enimmäkseen vegaaneja. Nämä ihmiset elävät yleisesti yli 100-vuotiaiksi.
Ruuan ohella välttämätöntä on muutos täydellisesti uusiutuvaan energiaan ja sähköiseen liikenteeseen sekä ylipäätään kulutuksen vähentäminen. Suomalainen sanonta kuuluu: ”Sopu sijaa antaa.” Tasa-arvoinen ja demokraattinen maailma, jossa ihminen elää sopusoinnussa luonnon kanssa, mahdollistaa suurenkin ihmispopulaation elon maapallolla.
Daniel Elkama
https://www.healthline.com/nutrition/soybeans#_noHeaderPrefixedContent
https://www.bluezones.com/explorations/loma-linda-california/