Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Ilmasto on muuttunut läpi historian pääsääntöisesti hyvin hitaasti. Nyt ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa globaalisti ennennäkemätöntä tahtia. Arktisilla alueilla ilmasto on lämmennyt jo 2-4 astetta. Kasvihuoneilmiön ja sen yhteyden ilmastoon havaitsi ruotsalainen tiedemies S. A. Arrhenius jo 1896. Ilmastonmuutos on lisännyt suuresti luonnonhasardeja, kuten tulvia, trooppisia sykloneja ja kuivuutta. Kuivuus on aiheuttanut vakavaa nälänhätää esimerkiksi Somaliassa ja Sahelin alueella Afrikassa. Mosambikissa koettiin 2019 ilmastonmuutoksen katalysoima trooppinen hirmumyrsky. Siperiassa talot ja infrastruktuuri vajoavat maahan ikiroudan sulaessa. Kaliforniassa ja Australiassa metsät palavat. Näiden kaltaiset hasardit ovat tuhonneet lukuisten ihmisten kodit ja ajaneet jopa miljoonia ihmisiä ilmastopakolaisiksi. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtaamista haasteista suurimpia.

Nykypäivänä huolestuttavaa on, miten populistiset puolueet Suomessakin kiistävät ilmastonmuutoksen todenmukaisuutta. 99% maailman ilmastotieteilijöistä pitää ilmastonmuutosta faktana. Ilmastokriisi voidaan ratkaista vain luottamalla tieteeseen ja sen esittämiin ratkaisukeinoihin. Tiede luo ja kehittää esimerkiksi uusia puhtaita energiantuotantomuotoja. Aurinkoenergian, tuuli- ja aaltoenergian valjastaminen on tärkeää. Näistä samoista lähteistä on ihmiskunta hyödyntänyt energiaa vuosisatoja: tuuli- ja vesimyllyt, purjeet, aurinkokellot. Nyt niillä tuotetaan sähköä yhdyskunnille. Suomessa jo noin 10 % sähköstä tuotetaan tuulivoimalla, joka on puhtain tapa tuottaa sähköä. Globaalisti kehityskulku on hyvä. Liikenteen täysi sähköistäminen olisi järkevää ja ekologista. Sähköauto keksittiin samoihin aikoihin polttomoottoriauton kanssa, mutta halvan öljyn takia polttomoottori voitti. Nyt kuitenkin esim. Norjassa myydään lähes yksinomaan sähköautoja. Suomessaki jo lähes puolet myydyistä autoista on täyssähköautoja tai hybrideitä. Siirtymällä sähköautoihin vähennettäisiin myös ilmansaasteita, jotka esimerkiksi Intiassa tappavat vuosittain noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Lentoliikenteessä biopolttoaineet ja vety ovat potentiaalisia korvaamaan lentopetrolin ja jopa sähkölentokoneita on kehitetty. Laivaliikenteessä on innovatiivisia ratkaisuja esitetty myös, kuten moderneja purjeita. Maataloudessa siirtyminen puhtaaseen ja terveelliseen luomutuotantoon ja kasvisruuan suosiminen olisivat hyvin merkittäviä sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että maapallon ruokaturvan kannalta.

Edellä mainitsin monia teknisiä ja ihmisten käyttäytymisen muutokseen liittyviä ratkaisuja. Kuitenkin suuri merkitys on myös politiikalla, taloudellisilla ohjauskeinoilla (ympäristöverot, päästökauppa ym.) ja ympäristökasvatuksella ja -valistuksella. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä ei voi koskaan liikaa korostaa. On saatava mahdollisimman kattavia globaalisti sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja instituutioita sekä valvottava näitä. Pariisin ilmastosopimus oli suuri virstanpylväs, samoin Rion kehitys ja -ilmastokonferenssi. Yksilön merkitys ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ei ole niin suuri kuin politiikan merkitys. Suurin ilmastoteko onkin ääni ilmastomyönteiselle politiikalle. Lain sana on vahva takuu ympäristönsuojelulle.