Tukholmasta ja Pariisista Glasgow’hun

Pariisin ilmastokokous 2015 oli merkittävä merkkipaalu taistelussa globaalia ilmastonmuutosta vastaan. Siihen oli johtanut ilmasto- ja kestävän kehityksen kokousten sarja, joka alkoi Tukholmasta 70-luvulla. Tukholmassa tuotiin esille joukko ympäristöön liittyviä huolia. Rion ympäristökokous 90-luvulla oli erittäin merkittävä kestävän kehityksen periaatteiden lyödessä itsensä läpi. Durbanissa ja Kööpenhaminassa ei saatu juuri mitään aikaiseksi. Pariisissa 2015 saatiin vihdoin päätettyä ilmastotoimista, jotka olisivat riittäviä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Valitettavasti Yhdysvallat erosi sopimuksesta seuraavana vuonna, mutta liittyi siihen 2021 uudestaan. Pariisin sopimuksen toimien käytännön toteutumisessa ei kuitenkaan onnistuttu. Ainoa maa, jossa onnistuttiin tavoitteissa oli Gambia Länsi-Afrikassa. Toivona on, että maat pitävät Glasgown kokouksessa tehdyt lupaukset.

Fakta on, että ilmasto jatkaa lämpenemistä ja hiilipäästöt vain lisääntyvät. Kiina rakentaa vauhdilla lisää hiilivoimaa. Nyt siellä on rakenteilla 200 uutta voimalaa. Kiinan päästöt ovat kohta jo melkein yhtä suuret kuin muulla maailmalla yhteensä. Kiinan osuus on jo nyt noin 12 miljardia tonnia maailman 40 miljardista tonnista vuotuisia hiilipäästöjä, ja tulee kasvamaan 16-20 miljardiin lähivuosina. Öljyntuottajamaiden tuotanto kasvaa. Todennäköisesti kaikki olemassaolevat öljyvarat tullaan nykyisellään käyttämään loppuun, mihin menee noin 20 vuotta ottaen huomioon kulutuksen kasvu. Jokainen öljypisara joka jää maan poveen on voitto. EU on maailman valtioista ja valtioliitoista ainoa, jossa hiilipäästöt on saatu laskuun ja päästökauppa toimimaan. EU näyttää esimerkillään, että toivoa on. Kuitenkaan Pariisin 1,5 asteen tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Kaikkialla muualla paitsi EU:ssa ja USA:ssa hiilipäästöt jatkavat voimakasta kasvua. Tämä johtuu ennenkaikkea talouskasvusta ja tuotannon kasvusta. Erityisesti Kiinan ja Intian keskiluokka kasvaa ja kuluttaa yhä enemmän. Samoin muuallakin globaalissa etelässä kulutus ja talous ovat kasvussa. Myös meidän ja muun teollistuneen maailman ekologinen jalanjälki on siirtynyt entistä enemmän globaaliin etelään, varsinkin Kiinaan. Kiinasta on tullut eräänlainen maailman tehdas. Globaalin etelän teollisuustuotanto ja alkutuotanto palvelevat pitkälti vauraampien maiden tarpeita. Meidän kulutusvalinnoillamme on suuri merkitys.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan jo 8 vuoden kuluttua. Todennäköisesti lämpeneminen jatkaa vielä nousua pitkään,kuten auto jolla on moottoritiellä pysähtyessään pitkä jarrutusmatka. Todennäköisimmin globaali keskilämpätilanousee 3-4 astetta ja arktisilla alueilla 6-8 astetta. Suomessa lämpötila on noussut jo 3 astetta, mikä näkyy jo erinäisiä sään ääri-ilmiöinä. Kuulostaa pessimistiseltä, mutta tämä on valitettava totuus. Sitä suuremmalla syyllä tarvitaan voimakkaita ilmastotoimia ja siirtymistä uusiutuvaan energiaan sekä liikenteen sähköistämistä. Jos lämpötila nousee vielä tuosta 4 asteestakin enemmän, niin peli alkaa olla menetetty ja nykyisenkaltaiselta luonnolta ja yhteiskunnalta katoaa olemassaolon perusedellytykset. On siis hyvä, että Glasgowssa on tehty kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Aika näyttää, miten ne toteutuvat käytännössä. Pariisin sääntökirjan velvoitteista ja kansainvälisistä markkinamekanismeista on ehdottoman tärkeä päästä lopulliseen sopuun. Pariisin sopimukseen liittyvä kunnianhimomekanismi eli se, että 5 vuoden välein pyritään entistä tiukempiin rajoituksiin ja päästötavoitteisiin näyttäisi kuitenkin nyt toimivan. Valoa on siis näkyvissä tunnelin päässä. Arvioisin, että 2030-luvun alussa päästöt saadaan globaalisti laskuun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: