Totuus ydinvoimasta – atomin tuhoisa voima, kuolleet kylät ja radioaktiiviset pohjavedet – Ecoblogi

Ydinkoe Bikinin atollilla 1946

Ydinsäteilyn vaarat eivät ole kadonneet minnekkään, vaikka niistä ei nykyään puhuta yhtä paljon. Fyysikko Oppenheimerin suunnittelema ensimmäinen atomipommi räjäytettiin New Mexicon aavikolla 16.7.1945. Hieman myöhemmin pudotettiin satoja tuhansia ihmisiä helvetillisellä tulimyrskyllä tappaneet pommit Japaniin Hiroshimaan ja Nagasakiin. Ensimmäinen sähköä tuottava ydinreaktori EBR käynnistyi Yhdysvalloissa 1951. Ydinpommit ja ydinvoimalat ovat liittyneet aina toisiinsa. Samat suuryritykset, kuten ranskalainen Areva ja venäläinen Rosatom valmistavat sekä ydinvoimaloita että ydinpommeja. Samat uraanikaivokset myyvät uraania ydinaseisiin ja ydinvoimaloihin. Ydinvoimaloiden ydinjätteeksi syntyntynyttä plutoniumia käytetään ydinpommeihin. Moderni ympäristöliike syntyi ydinkokeita vastustavasta liikkeestä. Tyynellämerellä, Siperiassa ym. tehtiin kauheita ydinkokeita, joiden seurauksena kokonaisia saaria hävitettiin ja lukuisia ihmisiä kuoli säteilyn seurauksiin. Yhä edelleen monilla saarilla säilytetään radioaktiivista materiaalia. Suurvallat pelkäsivät ympäristöaktivisteja jopa niin paljon, että Ranskan agentit räjäyttivät Greenpeacen Rainbow Warrior laivan Uudessa-Seelannnissa 10.7.1985. Yksi ihminen kuoli iskussa.

Rainbow Warrior upotettuna sataam Uudessa-Seelannissa

Yöllä 26.4.1986 Ukrainan sosialistisessa Neuvostotasavallassa lähellä Kiovaa tapahtuu Tšernobylin ydinvoimalaitoksen reaktorissa tuhoisa räjähdys, jota seuraa nopeasti leviävä tulipalo. Tšernobylin ylle nousi valtava kilometrien korkuinen aavemainen violetti valopatsas, joka johtui vaarallisesta betasäteilystä. Samanlainen, mutta himmeämpi valopatsas on havaittavissa yleisesti ydinvoimaloiden yllä, sillä ne vuotavat kaikki ilmakehään betahiukkasia. Onnettomuudessa kuoli suoraan satoja ihmisiä, mutta tappavinta olivat sen jälkiseuraamukset ja lukuisat syöpäkuolemat. Tšernobylin onnettomuus on aiheuttanut New York Academy of Sciencen tutkimusten mukaan vähintään 985 000 ihmisen kuoleman. Greenpeace on arvioinut kuolleita olleen vähintään 200 000. Yhä edelleen Tšernobyl aiheuttaa entisen Neuvostoliiton alueella syöpäkuolemia. Onnettomuuden hinnaksi lasketaan satoja miljardeja dollareita. Tšernobylin ympärillä on nykyään kymmenien kilometrien alue, jonne on pääsy kielletty yhä edelleen korkeiden radioaktiivisten lukemien takia ja itse voimalan päälle on rakennettu valtava betonirakennelma estämään säteilyn leviämistä. 1979 tapahtui Yhdysvalloissa Harrisburgissa Three-Mile Islandilla vakava ydinonnettomuus reaktorin sulaessa. Yhä edelleen alueella esiintyy syöpää ja lasten epämuodostumia. Venäjän Kyštymissä oli Majak-niminen ydinjätteen jälleenkäsittelylsitos, jossa tapahtui 1957 vakava räjähdys, joka aiheutti 10 000 ihmisen evakuoinnin. Alue on yhä edelleen Tšernobylin tavoin no-go zonea. Jopa Suomen Loviisan ydinvoimalasta vietiin ydinjätteitä Majakiin käsiteltäväksi. 2011 tapahtui Japanissa Fukushiman onnettomuus, jossa Tōhokan maanjäristyksen aiheuttama tsunami vyöryi ydinvoimalan päälle aiheuttaen jäähdytysjärjestelmän pettämisen ja kolmen reaktoriytimen ylikuumenemisen ja sulamisen. Alue on eristetty ja sinne on pääsy kielletty korkean radiosktiivisuuden takia. 160 000 ihmistä evakuoitiin alueelta ja valtavat määrät vettä ja maata on pitänyt puhdistaa. Arviolta onnettomuus on aiheuttanut tähän mennessä yli 200 miljardin dollarin kulut.

Tšernobylin hylätty huvipuisto no go -zone

Hylättyjä kaasunaamareita koulussa Tšernobylin alueella

Ydinvoimaan liittyy aina suuronnettomuuden riski. Onnettomuuksia tapahtuu ehkä harvoin, mutta kun sellainen tapahtuu, ovat seuraukset äärimmäisen vakavat ja vaikutukset koskevat jopa miljoonia ihmisiä. Kuolleita voi olla miljoona tai enemmän. Tšernobylin myrkyllisiä radioidotooppeja satoi laskeumana jopa Länsi-Suomeasa asti, jossa yhä joidenkin sienilajien syönti on kielletty niiden radioaktiivisuuden takia. Sienet imevät paljon vettä ja siihen liuenneet radionuklidit rikastuvat usein niihin. Neljä edellämainittua ydinkatastrofia ovat sattuneet 10-20 vuoden välein ja aiheuttaneet suunattoman suurta inhimillistä kärsimystä ja valtavia taloudellisa menetyksiä. Ydinonnettomuudet ovat mahdollisia myös ydinjätteiden kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen yhteydessä. Loppusijoitusta ei ole edes vielä ratkaistu. Ainoastaan Suomessa on Olkiluodossa ”Luola”, jonne ydinjätteet haudataan kuparin, lyijyn, betonin ja kivimurskan alle 200 000 vuodeksi. Silloinkin ydinjätteet tulevat olemaan lopulta myrkyllistä lyijyä, joksi uraani ja myös ydinjätteet hitaasti muuttuvat. Ydinjätteiden loppusijoitus on valtavan kallista ja sopivia paikkoja loppusijoitukseen on hyvin vähän. Esim. maanjäristysherkille alueille ei voida loppusijoittaa ydinjätteitä. Yhä edelleen ydinvoimaloiden alueella on varastoituna tynnyreissä ydinjätettä 60-luvulta saakka. Ydinjätettä on tällä hetkellä 88 000 tonnia ja sitä tulee joka vuosi lisää noin 2000 tonnia. Pienessä Suomessa syntyy jopa 70 tonnia ydinjätettä, joka vuosi. Myös kaikki ydinvoimalan osat, kuten reaktorilattila ym. ovat niin saastuneita radioaktiivisesta säteilystä, että ne joudutaan loppusijoittaa luoliin. Kun ydinvoimala otetaan pois käytöstä, on alue niin saastunutta, että siitä tulee no go -zone viosisatojen ajaksi. Ydinvoima ei ole hi techia, vaan 60-vuotta vanhaa teknologiaa ja täysin järjetöntä. Ydinvoimaloiden turvallisuus ei ole juuri parantunut ja ne ovat yhä edelleen pääosin samaa kylmän sodan aikaista teknologiaa. Ydinvoima vaatii valtavasti materiaaleja ja mineraaleja, lauhdevesiputket ovat kymmeniä kilometrejä, samoin sähkölinjat, elektronisia komponentteja vaaditaan tuhansia ja niissä käytetään harvinaisia maametalleja. Ydinvoimala käyttää itse asiassa paljon enemmän harvinaisia maametalleja, kuten zirkoniumia, kuin esimerkiksi uusiutuva energia tai muu huipputeknologia vaatii. Ydinvoimaloiden lauhdevesijärjestelmään imeytyy vuodessa miljoonia kaloja, jotka paistuvat kuoliaaksi, kun lauhdevettä käytetään reaktorin jäähdyttämiseen. Yksin Olkiluodossa kuolleita kaloja on viodessa yli 10 miljoonaa.

Nukke Tšernobylissä

Ydinvoimaloiden uraanin fissioreaktiossa syntyy tappavia radioaktiivisia aineita, gammasäteilyä sekä alfa- ja betasäteilyä. Ne ovat paitsi myrkyllisiä myös voimakkaan varautuneita ja sisältävät paljon energiaa, minkä vuoksi ne rikkovat DNA:n atomirakennetta ja aiheuttavat siten myrkytyksiä, säteilysairauksia, syöpää ja lasten epämuodostumia. Samoin uraanikaivoksilla kaivettavan uraanin pitoisuudet ovat niin suuria, varsinkin kun sitä rikastetaan, että se levitessään pölynä ilmaan ja maaperään ja liukenemalla vesiin, saastuttaa ja sairastuttaa kaivoksen lähialueiden ihmisiä. Intian Jadugora on surullisimpia esimerkkejä, jossa entiset uraanikaivokset ovat vuotaneet uraania ja muita radionuklideita ja sairastuttaneet tuhansia ja aiheuttaneet lukuisia kauheita epämuodostumia lapsille.

Epämuodostumista kärsivä tyttö Jadugora, Intia

Maailman suurin uraanikaivos Rössing, Namibia

Uraanikaivokset ovat modernia kolonialismia. Ne perustetaan yleensä köyhien ihmisten, alkuperäiskansojen ja pientilallisten maille, jossa ne saastuttavat ihmisten elinympäristöä, hengitysilmaa, juomavettä ja viljelymaata. Erityisesti uraanikaivoksia perustetaan Globaaliin etelään, kuten Afrikkaan, Intiaan ja Kazakstaniin. Australiassa kaivokset perustetaan aboriginaalien maille ja Kanadassa intiaanien maille. Ei ole suljettua systeemiä, kuuluu termodynamiikan laki. Eli kaivokset aina vuotavat ympäristöönsä ja näitä jätteitä ei voida koskaan täysin puhdistaa. Uraanikaivokset saastuttavat aina pohjavesiä ja pintavesiä, ilmaa ja maaperää. Uraania liukenee aina veteen ja päätyy lähialueen ihmisten juoma- ja pesuveteen. Uraanikaivokset ovat lähes aina avolouhoksia, joilla räjäytetään uraanipitoista kalliota ja näin uraanipölyä päätyy ihmisten hengitysilmaan. Uraani hajoaa hitaasti miljardeja vuosia muiksi radionuklideiksi, jotka ovat yhtälailla vaarallisia, esimerkiksi vaarallista radonkaasua esiintyy aina uraanikaivosten yhteydessä, ja leviää sieltä ihmisten hengitysilmaan. Muita radionuklideita liukenee uraanin ohella vesiin. Uraani muuttuu hitaasti miljoonissa vuosissa lyijyksi ja siksi tätä myrkyllistä raskasmetallia on aina uraaniesiintymien yhteydessä ja uraanikaivokset siis saastuttavat myös lyijyllä ympäristöä.

Uraanikaivoksia perustetaan usein kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueille ja ne tuhoavat kokonaisia ekosysteemejä. Suomessa Talvivaara on tuhonnut lukuosia lähijärviä raskasmetalleilla ja rikkiyhdisteillä. Monesta lähijärvestä on kuollut kaikki elämä ja ne ovat muuttuneet suolajärviksi. Karoossa Etelä-Afrikassa uraanikaivos on käyttänyt lähes kaiken veden ja alueen kylissä kärsitään vesipulasta. Uraanikaivokset tarvitsevat aina prosesseihinsa valtavasti vettä. Saskatchewanissa Kanadassa uraanikaivokset on perustettu intiaanien pyhille maille ja ne ovat tuhonneet tieltään ikimetsiä ja hiilinieluja. Intian Jadugorassa uraanikaivokset ovat saastuttaneet pohjavesiä ja ihmisten juomavesiä, ja kymmenet tuhannet ovat sairastuneet ja on syntynyt tuhansia epämuodostuneita lapsia.

Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastokriisiin. Ydinvoima on lineaarista ja sen ongelmat sijoittuvat etenkin alkupäähän ja loppupäähän: uraanikaivokset tuhoavat ympäristöä ja ydinjätteet kestävät ihmisen näkökulmasta lähes ikuisesti. Uraania ei muutenkaan riitä ikuisesti eli jossain vaiheessa on kuitenkin siirryttävä uusiutuvaan energiaan. Nykyiset uraanireservit loppuvat 30 vuodessa. Uusiutuva energia taas on sirkulaarista. Ainoa tapa tuottaa energiaa puhtaasti on uusiutuvan energian tuotanto tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla sekä muilla uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Tuuli- ja aurinkovoima perustuvat säähän ja niitä on tarjolla rajattomasti. Ne ovat täysin puhtaita lukuunottamatta mineraalien hankintaa ja rakentamisvaihetta. Mineraaleja voidaan kuitenkin kierrättää loputtomiin, kun ne on kerran kaivettu esiin. Uraanikaivos on paljon vaarallisempi ympäristölle ja ihmisille kuin muut kaivokset, kuten kulta- tai kuparikaivokset. Kun uraanikaivos poistuu käytöstä, sen jätekivet, jäteliemet- ja sakat pitää loppusijoittaa ja peittää bentoniitilla. Entinen uraanikaivos on aina ongelmajätealue ja se pitää eristää aidoilla no go -zoneksi. Harvinaisia maametallejakin tarvitaan paljon enemmän ydinvoimaan kuin uusiutuvaan energiantuotantoon. Uusiutuva energia vaatii ydinvoimaa vähemmän kaivostoimintaa ja uusiutuvan energian vaatima kaivostoiminta on paljon vähemmän haitallista ympäristölle kuin uraanikaivokset.

Hylätty uraanikaivos on ongelmajätealue tuhansia vuosia

Ydinvoima on kallista. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat jopa 15 kertaa halvempaa kuin ydinvoima tuotettua MWh kohden. Ydinjätteen loppusijoitus on tähtitieteellisen kallista. Ydinvoimaloiden rakentaminen on valtavan hidasta, Olkiluoto 3:a rakennettiin Suomessa lähes 20 vuotta. IPCC:n mukaan ilmastokriisi pitää ratkaista ja siirtyä hiilipäästöttömään energiaan 7 vuodessa, jotta estämme kriuttisen lämpenemisen, jonka seuraukset olisivat katastrofaaliset. Ydinvoimaloiden rakentaminen kestää paljon kauemmin kuin tämä 7 vuotta ja uraanireservitkin loppuvat parinkymmenen vuoden päästä, eli ne eivät ole kestävä ratkaisu, eivätkä ne voi edes olla mikäänlainen ratkaisu, kun katsotaan ajallisesta perspektiivistä. Useissa maissa ei ollakkaan enää rakennettu yhtään uutta ydinvoimalaa vuosikymmeniin, mm. Yhdysvallat, Ranska ja Saksa. Yhdysvalloissa ja Ranskassa ydinvoimalat alkavat olla käyttöikänsä lopussa. Saksassa jopa vuonna 2023 suljettiin viimeiset ydinvoimalat ja lopetettiin täysin ydinvoiman käyttö. Moni maa, kuten Italia ja Itävalta, eivät ole koskaan edes rakentaneet ensimmäistäkään ydinvoimalaa. Saksassa ei ole, toisin kuin väitetään, korvattu ydinvoimaa kivihiilellä vaan ydinvoima on korvattu uusiutuvalla energialla, lähinnä tuuli- ja aurinkovoimalla. Saksan sähköstä jopa 30% tuotetaan yksin tuulivoimalla. Uudet kivihiilivoimalat on rakennettu vain korvaamaan vanhoja hiilivoimaloita, ei ydinvoimaloita. Saksa on uusiutuvan energian lippulaiva, joka on korvannut kaiken ydinvoiman ja valtavasti fossiilienergiaa uusiutuvalla energialla. Koko maailman tulisikin kiinnittää huomiota Saksan onnistumiseen vihreässä siirtymässä. Sitä paitsi ydinvoima ei ole edes hiilipäästötöntä. Uraanikaivosten koneet käyvät dieselillä, uraania luljetetaan diesellaivoilla ja dieseljunilla, ydinvoimaloiden lauhdutusjärjestelmän koneet käyvät dieselillä. On laskettu, että ydinvoiman hiilipäästöt ovat noin 30-40% MWh kohden siitä mitä ovat öljyn hiilipäästöt. Ydinvoiman osuus globaalista energiantuotannosta on vain 2,5%, eikä sen määrää voi juuri tuosta kasvattaa rajallisten uraanireservien takia. Ainoa kestävä ratkaisu on uusiutuva energia, jota voidaan saada rajattomasti.

Ydinvoiman käyttöönotto on ollut ihmiskunnan historian suurimpia virheitä. Se on kallista, lineaarista, tuhoavaa, saastuttavaa, tappavaa, vaarallista ja turhaa. Uusiutuva energia on puhdasta ja sen potentiaali on rajaton. Aurinko säteilee joka hetki maapallolle sellaisella teholla, jolla saataisiin tyydytettyä ihmiskunnan energiantarve tuhatkertaisesti. Käytämme vielä vasta hyvin pienen osan siitä valtavasta potentiaalista, jota uusiutuva energia meille mahdollistaisi. Ihmiskunnan on otettava askelia eteenpäin, eikä jumittauduttava vanhaan, vaaralliseen ja saastuttavaan teknologiaan. Ydinvoiman aikakausi on ohi, niin EU kuin YK ymmärtävät tämän. Vain jotkut talousmaailman etuja ajavat ja ideologiset oikeistokonservatiivit haluavat ydinvoimaa, täysin järjenvastaisista syistä. Ainoa tie pois ilmastokriisistä, ainoa kestävä ratkaisu energiantuotantoon, on uusiutuva energia, jota voimme käyttää tuhannet ja taas tuhannet vuodet. Tulemme olemaan tällä pallolla tuhansia tai miljoonia vuosia.