Usein teknokraatit ja kovien tieteiden edustajat vähättelevät filosofiaa, psykologiaa ja humanistisia tieteitä kuin ne olisivat jotain hömppää ja ”ei niin eksaktia tiedettä”. Filosofia on kaikkien tieteiden äiti: moderni tiede syntyi antiikin Kreikassa juuri filosofiasta. Alkuun se oli ihmettelyä ja pohdintaa, joka loi perustan kaikelle tieteelle. Filosofiasta irrallista tiedettä ei ole. Psykologia tutkii mieltämme, sisäistä maailmaamme ja sitä mikä on elämässä tärkeää. Psykologia on läsnä kaikessa ihmistoiminnassa.
Maailma ei ole kone, jonka ongelmat ratkaistaan yksinkertaisilla luonnontieteellisillä, teknisillä toimenpiteillä ja ”koneen huollolla”. Maailman ongelmien ratkaisu vaatii syvää poikkitieteellisyyttä, ymmärrystä ja yhteistyötä, arvojen ja etiikan pohdintaa sekä kompleksista systeemiajattelua. Jos menetämme sielumme koneelle, niin menetämme kaikkein arvokkaimman, mitä meillä on.
Filosofia ei ole hömppää, vaan väline todellisuuden syvälliseen ymmärtämiseen: varsinkin sellaisten käsitteiden kuin moraali, hyvyys, pahuus, tieto, merkitys ja arvo. Ilman näitä maailma olisi merkityksetön. Juuri arvot ja merkityksellisyys tekevät elämästä arvokasta, hyvää ja tärkeää.
Matematiikka ja luonnontieteet voivat antaa ratkaisuja, mutta ne eivät yksinään riitä: ne voivat kertoa “mitä tapahtuu”, mutta filosofia auttaa ymmärtämään miksi se tapahtuu ja miten siihen tulisi suhtautua. Filosofia määrittää, mikä on meille arvokasta ja tärkeää ja mitä haluamme luoda ja vaalia: millaisen maailman haluamme.
Kieli ei ole matematiikkaa vähempiarvoisempi tai vain viestintäväline; se on todellisuuden peili, kuten matematiikkakin ja ajattelun, moraalin ja maailman mallintamisen väline. Kun sen hallitsee tarkasti, kieli voi olla yhtä eksakti ja täsmällinen kuin matematiikka, mutta se sisältää lisäksi arvot, merkityksen ja kontekstin. Tarkin kuvaus maailmasta ei ehkä olekkaan matemaattinen kaava, joka ei siis sisällä näitä edellämainittuja ulottuvuuksia.
Daniel Elkama
Ecoblogi - A Blog by Daniel Elkama 
Jätä kommentti