Avainsana: filosofia
-
Kaiken teoria vol2: Elämä entropian ja järjestyksen rajalla
Elämä esiintyy dynaamisessa tasapainossa entropian ja järjestyksen välillä. Molemmat ovat välttämättömiä, mutta eri tavoin: 1. Entropia – Elämän moottori Entropiaa pidetään usein “häiriönä” tai “sekoittuneisuutena”, mutta fysiikassa se on tarkemmin energian hajaantumista. Entropian kasvu synnyttää energiavirtoja, joihin elämä perustuu:Auringon energia: Aurinko luo gradientteja, jotka mahdollistavat kemialliset reaktiot ja sääilmiöt.Ilmakehän ja merien kierto: Tuuli, sade ja…
-
Politiikan, lainsäädännön ja moraalin tulee perustua tieteeseen ja filosofiaan
Lähes kaikkeen, mitä teemme liittyy politiikka ja ennenkaikkea moraali ja etiikka. Hyvä politiikka perustuu moraaliin. Hyvä laki heijastaa ja peilaa moraalia. Poliittisen päätöksenteon pitää pohjautua tieteeseen ja etiikkaan. Politiikassa on tärkeä erotella erilaiset arvot: on absoluuttisia arvoja (kuten että tappaminen on väärin) ja subjektiivisia arvoja (kuten että hyvä väri talolle on punainen). Hyvä politiikka ei…
-
Oodi humanismille – teknokraattisesta virhepäätelmästä ja tieteiden äidistä
Usein teknokraatit ja kovien tieteiden edustajat vähättelevät filosofiaa, psykologiaa ja humanistisia tieteitä kuin ne olisivat jotain hömppää ja ”ei niin eksaktia tiedettä”. Filosofia on kaikkien tieteiden äiti: moderni tiede syntyi antiikin Kreikassa juuri filosofiasta. Alkuun se oli ihmettelyä ja pohdintaa, joka loi perustan kaikelle tieteelle. Filosofiasta irrallista tiedettä ei ole. Psykologia tutkii mieltämme, sisäistä maailmaamme…
-
Onnellinen maailma olisi Muumilaakso – utopiat eivät ole mahdottomia
Psykologisten tutkimusten mukaan ihmistä 30-40% ihmistä on ilkeitä ja noin 20-30% erittäin empaattisia, suvaitsevaisia ja kilttejä. Loput tältä väliltä. Tutkimusten mukaan tämä noudattaa lähes normaalijakaumaa, mutta ilkeitä on hieman enemmän kuin tosi empaattisia. Psykologien mukaan jokainen ihminen syntyy hyvänä ja viattomana. Pahuus on jotain sosiaalisesti opittua. Pahuus tarttuu ihmiseen, kuten silloin, kun koulun ”pahat pojat”…
-
Maailman ongelmien juurisyyt pähkinänkuoressa
Maailman ongelmien syyt on huonoissa suhteissa muihin (ja omaan itseen) (esim. ahneus, välinpitämättömyys, viha) Se ettei arvosteta luontoa ja muita ihmisiä, mikä kumpuaa ”toiseudesta”. Maailman ongelmien juurisyyt: 1) ihmisten huono suhde muihin ihmisiin -> sosiaaliset ongelmat, kuten rasismi, köyhyys, sodat 2) ihmisten huono suhde luontoon -> ekologiset ongelmat, kuten ilmastonmuutos, vesipula, metsäkato Eli kaikkien globaalien…
-
Popper, suvaitsevaisevaisuuden paradoksi, Hitler, Trump ja nykyajan populistinen äärioikeisto
Itävaltalais-brittiläinen filosofi Karl Popper kirjoitti kirjassaan ”Open society and its enemies” vuonna 1945 ”suvaitsevaisuuden paradoksista” ja varoittaa fasismin ja sen sivustakatsomisen vaarasta. Paradoksi kuuluu suurinpiirtein näin: Jos suvaitsevaiset ihmiset suvaitsevat ja hyväksyvät suvaitsemattomuutta, on seuraus, että suvaitsemattomat, kuten fasistit ja natsit, ottavat vallan ja tuhoavat suvaitsevaisuuden. Hyvä ei voi siis suvaita suvaitsemattomuutta ja pahuutta, muuten…
-
Konemaailman loppu, postmodernit kuplat ja ykseys moninaisuudesta
Noin vuodesta 1880 vuoteen 1945 voimme puhua modernina aikakautena. Tällöin teknologia, tiede ja yhteiskunta muuttuivat ja kehittyivät monin tavoin: sähkö, lennätin, radio, auto, lentokone ym. Maailma pieneni teknologian (liikenne ja viestintä) kautta, kuva maailmasta selveni tieteen avulla, maailma integroitui (matkailu, kultakanta, aikavyöhykkeet, tiede, SI-järjestelmä) ja samankaltaistui, moderni globalisaatio alkoi ja ihmisten materiaalinen hyvinvointi pääasiassa kasvoi…
-
Kompleksisuus ja viheliäiset ongelmat – kompleksiset ongelmat vaativat yhtä suurta kompleksisuutta ratkaisuissa
Kun ongelma on yksinkertainen, siinä on vähän osatekijöitä ja sen vuorovaikutukset ovat lineaariset. Tällöin ongelman ratkaisu on helppoa löytää. Ympäristö- ja kestävyysongelmat ovat kuitenkin hyvin harvoin yksinkertaisia ja lineaarisia. Sosioekologinen järjestelmä on hyvin monimutkainen, siinä on lukuisia muuttujia ja vuorovaikutuksia. Esimerkiksi luontokatoon ja ilmastonmuutokseen vaikuttaa valtava määrä eri tekijöitä, eikä niiden ratkaisuksi voi esittää yksinkertaisia…