Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Venäjän aggressio on lisääntynyt huomattavasti ja hälyttävästi viime aikoina. Sota kolkuttelee Ukrainan porteilla, vakoiludroonit lentelevät Ruotsin ydinvoimaloiden yllä, maihinnousualukset ja sukellusveneet partioivat Itämerellä. Tämä kehityskulku on jatkunut jo 10 vuotta hyvin voimakkaana. Aivan Tukholman ja Helsingin edustalla oli taannoin venäläinen sukellusvene, josta uutisoitiin laajalti. Airiston Helmen tapauksessa venäläiset rakensivat helikopterikenttiä ja ostivat tontteja tärkeiden laivaväylien vieressä. Supon vähän aikaa sitten julkaistun raportin mukaan Suomessa on satoja Venäjän agentteja, yksin Venäjän suurlähetystössä kymmeniä. Sodan uhka on myös Suomen, Ruotsin ja Baltian yllä enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Rehellisiä, jos ollaan niin Suomen ainoa sotilaallinen ja maanpuolustuksellinen uhka on Venäjä. Suomi ja Ruotsi ovat läpi historian käyneet kymmeniä sotia Venäjää vastaan. Venäjä on naapuri, johon ei ole voinut koskaan täysin luottaa. Venäjä on maa, jossa ei ole koskaan ollut demokratiaa. Venäjä on aina ollut autoritaarinen maa, nyky-Venäjä ihailee sekä Neuvostoliiton että tsaarinvallan suurudenaikoja. 

Venäjä on voimakkaan nationalistinen maa, jossa usein ihaillaan kaikkea venäläistä ortodoksisesta kirkosta Pietari Suureen ja Staliniin. Nämä täysin yhteensopimattomat nationalistiset elementit muodostavat lujan uskon ”äiti-Venäjän” paremmuuteen ja mahtavuuteen. Kaikkeen länsimaalaiseen suhtaudutaan epäillen, mukaanlukien tasa-arvo, demokratia ja oikeusvaltio. Venäjällä vallitsee tyystin toisenlainen maailmankuva kuin lännessä. Venäjän kansassa olisi potentiaalia luomaan demokratiaa. Venäjällä on hienoja ihmisiä, jotka eivät halua sotaa, vaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Monet venäläiset, jotka esimerkiksi matkustelevat ja seuraavat maailman asioita ovat innoissaan kaikesta läntisestä. Venäjän kulttuuri- ja tiedeväki esitti juuri huolensa Putinin toimista. Valitettavasti kansasta suuri osa kuitenkin on tietämättömiä, sulkeutuneita, nationalistisia ja epäluuloisia, mihin vaikuttaa esimerkiksi valtakoneiston aggressiivinen propaganda. Kansan syvissä riveissäkin on paljon ihailua Putinia ja Venäjän suuruutta kohtaan. Syy on varsinkin propagandan, jolla kansaa hallitaan. Ongelma ei ole Venäjän kansassa, vaan Putinissa ja hänen lähipiirissään.

Sixten Korkman kuvasi taannoin kirjassaan Venäjää valtiomuodoltaan kleptokratiaksi, varkaiden vallaksi. Onkin totta, että Putin pienine lähipiireineen, superrikkaat oligarkit ja mafia sekä korruptoitunut virkakoneisto ja FSB muodostavat Venäjän johtoportaan. Venäjän tilanteen vakavuudesta kertoo Anna Politkovskajan murha, Navalnyin murhayritys ja vankilatuomio sekä lukuisat muut esimerkit. Putin johtaa maata enenevissä määrin autoritaarisesti ja vainoharhaisesti. Putinilla on tiiviit suhteet FSB:hen ja esimerkiksi rikolliseen Yön sudet -moottoripyöräjengiin, jonka johtaja tunnetaan lempinimellä ”kirurgi”. Yön sudet on kuuluisa jengiläisten ”cruisailumatkasta” Eurooppaan, joka symboloi Euroopan valloittamista.

Venäjä on aina ollut voimakkaan laajentumishaluinen.Tarkastellaanpa Venäjän geopoliittista asemaa tällä hetkellä ja mahdollista hyökkäystä Eurooppaan: Neuvostoliiton hajottua maa menetti laajoja alueita Euroopasta. Lopputuloksena maa menetti lähestulkoon yhteydessä Itämerelle. Venäjällä on Pietarin alue Itämeren perällä ja Kalininingradin alue, jonne on sijoitettu valtavasti sotakoneistoa, kuten Venäjän Itämeren laivasto. Venäjällä on pyrkimyksenä palauttaa mahtinsa Itämeren suurvaltana. Se ei halua enää vain omata muutamaa sataa rannikkokilometriä. Venäjä tuntee olevansa ahtaalla. Todennäköistä on, että Venäjä haluaa ensin Gotlannin ja Ahvenanmaan, jotka ovat sille helppoja nakkeja. Ahvenanmaa on yhä järjettömästi demilitarisoitu 1922 sopimuksen nojalla ja Gotlannilla ei ole juuri ollenkaan sotajoukkoja ja -infraa. Tämän jälkeen todennäköisimmin hyökkäykset kohdistuvat Hankoniemelle (tärkeä Suomenlahden hallinnassa) ja arktiselle alueelle. Venäjällä on hyökkäykseen soveltuvat joukot Murmanskin ja Kuolan alueella. Alakurtissa, Petsamossa ja Äänisellä motorisoidut jalkaväkiprikaatit, jotka soveltuvat salamasotaan ja Suomen ja Ruotsin nopeaan miehitykseen. Kuolaan on sijoitettu lukuisia muita sotilaallisia yksiköitä, kuten lentotukikohta ja laskuvarjojoukkoja sekä ohjuksia. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on korostunut viime vuosina. Jäämeren sulaessa tämä korostuu entisestään. Venäjä on osoittanut käyttävänsä voimaa niin Tšetšeniassa, Georgiassa kuin Kazakstanissa ja Syyriassa. Venäjä näkee entisen Neuvostoliiton alueen omana etupiirinään, jossa se näkee oikeudekseen käyttää voimaa omia intressejä ajaakseen. Venäjää myös huolestuttaa sen hupenevat fossiiliset luonno varat, joiden myynnistä se saa suurimman osan tuloistaan.

Putin todennäköisesti haluaisi vallata Suomen, Ruotsin ja Baltian (kos tälle ei ole estettä). Korostan, että tätä ei tapahdu, jos Eurooppa ja NATO pitävät yhtä. Ukrainaan tapahtuva hyökkäys todennäköisesti alkaa amerikkalaisten tiedustelutietojen mukaan lähiaikoina. Putinin aie on vallata koko Ukraina, ei siis vain Donbassin aluetta. Putin on pitkään puhunut ”Venäjän suuruudenaikojen ja suurvalta-aseman palauttamisesta” sekä ”vanhojen rajojen palauttamisesta”, joka tarkoittaa todennäköisesti Neuvostoliiton kylmän sodan aikaisia rajoja. Putin on myös sanonut ”Ukrainan olevan luonnollinen osa Venäjää” ja että ”Ukrainan itsenäistymisen salliminen oli virhe”. Ukrainalaiset ovat kuitenkin täysin eri kansa kuin venäläiset ja demokraattinen maa, joka haluaa liittyä läntiseen  maailmaan.

Baltian mailla on kuitenkin turvanaan NATO toisin kuin Ukrainalla, Suomella ja Ruotsilla, jotka ovat vaarallisesti puolueettomia. Suomen olisi ehdottomasti kannattanut liittyä NATO:n jäseneksi samalla kuin Baltian maat ja monet muut entiset itäblokin maat vuonna 2004. Baltian mailla on ongelmanaan, jos NATO:n  yhtenäisyyttä saadaan Venäjän toimesta horjutettua, esimerkiksi vaikuttamalla USA:n sisäpolitiikkaan ja EU-maiden yhtenäisyyteen.Trumpin valtaannousu ja Capitol Hillin melakka olivat Venäjän masinoimia, samoin Euroopan oikeistopopulistipuolueet ja monet salaliittoteoriat. Trumpin valtaannousu oli lottovoitto Putinille. Trump on laitanationalisti, protektionisti ja bisnesmies, joka jättäisi Euroopan oman onnensa nojaan. Venäjä on disinformaation mestari. Trollitehtaat syntyvät valheita ja disinformaatiota solkenaan. Venäjä uskottelee naapureilleen olevansa vaaraton ja diplomaattinen mutta tarvittaessa omaa etuaan voimalla puolustava, naapureilleen, vahvoille sotilasmahdeille se kukkoilee ja pullistelee. Me emme voi olla Venäjän kiristettävänä. Jos annamme Venäjän kiristää, se vain jatkaa sitä yhä kovenevin vaatimuksin.

Jos EU:n yhtenäisyys on heikko, Venäjä näkee tilaisuuden tulleen. Meidän on EU-maissa pidettävä yhtä köyttä, silloin olemme vahvoja. Kuitenkaan emme välttämättä tarpeeksi. Venäjällä on maailman toiseksi voimakkain armeija. Euroopan yhteenlasketut joukot, laivasto, ilmavoimat ym. ovat heikommat Venäjän sotavoimia. Venäjä hyökätessään Eurooppaan saisi todennäköisesti helposti Suomen, Ruotsin, Ukrainan, Valko-Venäjän (Lukašenko hölmönä luottaa Putiniin, joka todellisuudessa haluaa myös Valko-Venäjän) ja Baltian. EU:n yhteiset sotajoukot eivät todennäköisesti riitä itäisen ja pohjoisen Euroopan puolustamiseksi.
EU:n yhteiseen puolustukseen ei voi luottaa tai laskea Lissabonin sopimuksen varaan. Lissabonin sopimus velvoittaa EU-maita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneita jäsenmaita, mutta tämä ei ole turvatakuu: apu voi olla esimerkiksi materiaaliapua, tiedusteluapua tai pakotteita, jos muut maat niin päättävät. Niillä ei ole velvollisuutta lähettää sotilaallista apua tai joukkoja. 

Suomen pitäisi ehdottomasti liittyä heti NATO:on. Jos Viro, Latvia, Liettua, Norja, Tanska, Ranska ja Britannia kuuluvat NATO:on, niin miksi ei Suomi? NATO:ssa olisimme kaltaistemme demokratioiden joukossa. Nimensä mukaisesti NATO on demokraattisten valtioiden puolustusliitto, joka puolustaa demokratiaa, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, vapauttaja markkinataloutta. Ranska ja Saksa eivät osallistuneet Irakin sotaan. Siis Suomellakaan ei olisi velvollisuutta osallistua mahdollisiin esimerkiksi terrorisminvastaisiin sotiin, mitä tosin itse kannattaisin. Terrorismi on yhteinen vihollinen. Ei ole mitään syytä olla liittymättä NATO:on. On järjetöntä pitää puolueettomuudesta kiinni periaatesyistä. Maailma on muuttunut myös oleellisesti. Nykyään on valittava puolensa. Yhdysvallat ja EU edustavat vapautta ja demokratiaa, Venäjä kuuluu samaan diktaattoriblokkiin kuin Kiina, Syyria, Pohjois-Korea ja Venezuela. Nämä diktaattorit pitävät kyllä yhtä, pidetään siis mekin, jotka asumme demokraattisessa maailmassa. Demokratia on harvinaista herkkua, 1/4 maailman maista on vapaita demokratioita. Liittoutuminen on nyt välttämätöntä. Sitten kun panssarivaunut ovat rajalla voi olla liian myöhäistä.

NATO-hakemuksen ajaksi Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Britannia antavat varmasti meille turvatakuut. Eli pelkoa ei ole. Toisaalta Jens Stoltenberg on sanonut, että Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys voitaisiin ratkaista päivässä.

Suomi ei saisi olla naivi. Venäjä on häijy suurvalta, joka käyttää kyllä voimaa, jos se on sen intresseille tarpeen. Putin janoaa valtaa ja myös käyttää sitä. Putinin lupauksiin ei voi luottaa. Putin on pelimies ja taitava bluffaamaan. Kylmän sodan suomettuneisuus on yhä yleistä Suomen poliittisissa piireissä ja kansan riveissä. Se on tolkutonta naiviutta. Venäjä ei ole rauhaa rakastava maa, vaan brutaali ja häikäilemätön tyrannia. Kylmän sodan aikana samaan aikaan Suomessa rauhanliike piti Venäjää ”kilttinä nallekarhuna” ja laulettiin ”Lenin-sedästä”, kun Neuvostoliitto uhkaili ydinaseita ja juonitteli ja soti Afrikasta Lähi-Itään ja Afganistaniin. Venäjä on raateleva karhu, jos sen intressit ovat uhattuna.
Ollaan siis liittoutuneita lännen demokraattisten ja vapaiden maiden kanssa, jotka jakavat saman arvopohjan. NATO toisi lähes täydelliset turvatakuut, koska Venäjä ei aloita helposti sotaa NATO:a vastaan, ainakaan jos Trump ei nouse enää presidentiksi ja Euroopan yhtenäisyys ei horju. Yhdessä olemme vahvoja.