Lentäminen ja ympäristö – kohtuulentäminen ei ole ympäristörikos

Lentäminen, mukaanlukien kaikki henkilö- ja tavaraliikenne sekä lentokenttäinfra) aiheuttaa globaalisti noin 2,5% hiilidioksidipäästöistä. Liikenne aiheuttaa kokonaisuudessaan 24-27% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (Our World in Data; EPA). Tästä 3/4 on tieliikenteen osuus. Eli autoliikenne aiheuttaa noin 20% globaaleista ilmastopäästöistä, Suomessa ja Yhdysvalloissa 22-27% kuluttajan hiilijalanjäljestä johtuu autoilusta. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 t CO2/vuodessa ja tästä autoilun osuus on noin 2,25 t (Sitra). Oma hiilijalanjälkeni on noin 4 t /vuosi eli noin 40% keskimääräisestä Suomessa, ja lennän joskus lähinnä Euroopassa. Voit kuvitella vuotuisen hiilijalanjälkesi 1m x 1m x 1m hiilikuutioiksi, joita keskimääräisesti suomalaisella on 10 kpl vuodessa. Jo tämä tuntuu hyvin suurelta, mutta kaasumaisessa muodossa esim. happeen yhdistyneenä hiilidioksidina tämä määrä hiiltä on tilavuudeltaan tietysti vielä valtaisasti suurempi, tuhansia kuutiometrejä.

Suomi on harvaanasuttu maa, jossa kaupunkikeskusten ulkopuolella välimatkat ovat pitkiä ja tarvitaan melko paljon liikennettä ja infraa (sähkö, lämmitys, tietoliikenne, vesi ym.) Tästä johtuen energiankulutuksemme on ekstensiivisempää ja asukasta kohden suurempi kuin Euroopassa keskimäärin. Meillä siis keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 t CO2/vuosi ja Europassa keskimäärin 6,5 t/vuosi. Maailman keskiarvo on noin 4t/vuosi ja suuren kulutuksen ja autoilun ”luvatussa maassa” Yhdysvalloissa se on jo yli 16 t/vuosi. Sen sijaan Afrikassa, jonka päästöt ovat alle 1% globaaleista päästöistä, olevasa Malissa hiilijalanjälki on vain 0,09 t CO2/vuosi. Globaalisti kestäväksi tasoksi on arvioitunoin 2,5 t/vuosi.

Jos haluamme pitää asutuksen Suomessa, meidän on hyväksyttävä se, että päästömme ovat hieman yli keskiverron, muuten elämä Suomessa ei olksi mahdollista. Meillä tarvitaan enemmän lämmitystä kuin esimerkiksi Britanniassa tai Italiassa. Meillä tarvitaan enemmän liikennettä ja rakennettua infraa (tiet, linkkimastot, vesiputket, sähkölinjat). Lentämisen kohdalla meillä pitää olla yhteydet muuhun maailmaan ja varsinkin Eurooppaan. Suomi on myös niin pitkä maa, että kotimaan sisäisiä lentoja tarvitaan. Toisaalta vaikka päästömme ovat suuremmat, meillä on myös EU-alueen suurimmat hiilinielut. Kuitenkin Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi saada alle tason 2,5 t /vuosi. Tähän päämäärään päästään erityisesti siirtymällä täysin uusiutuvaan energiaan, tuuli- ja aurinkovoima sekä vetyteknologia, liikenteen täydellisellä sähköistämisellä+vetyyn siirtymällä, kasvisruokavalioon siirtymällä, pehmeällä metsätaloudella, vähäisellä teollisuudella ja agroekologisella hiilinegatiivisella viljelyllä. Nämä on ne myös kuluttajalle kolme keskeisintä kysymystä, miten vähentää omaa hiilijalanjälkeä: 1) ostanko uusiutuvaa energiaa? 2) miten liikun? 3) mitä syön ja kulutan? Ostan itse uusiutuvaa energiaa, autoilen ja lennän vähän ja syön enimmäkseen vegaaniruokaa, lihaa en ollenkaan. Kulutan vähän ja eettisesti ja ekologisesti, ja enemmän elämyksiä ja palveluita kuin tavaraa.

Sitten lentämiseen… Nykyään on tullut hieman muoti-ilmiöksi vastustaa lentämistä. Toiset miettivät, voiko somessa julkaista kuvia matkoilta. Lentämisen osuus on kuitenkin hyvin pieni kokonaisilmastopäästöistä ja liikenteen kokonaispäästöistä, meriliikenteen ja tietoliikenteenkin osuus ovat jo yhtä suuria. Kohtuullinen lentäminen ei ole ympäristölle ja ilmastolle vahingollista. Muut syyt ovat paljon merkittävämpiä ilmastopäästöjen lähteitä ja siksi ne pitäisi priorisoida ensisijaisiksi. Kuten sanottu tieliikenteen osuus hiilipäästöistä on 3/4 liikenteen kokonaispäästöistä eli 20% kaikista ilmastopäästöistä. Paljon olennaisempaa on vähentää autoliikenettä kuin lentoliikennettä. Meriliikenne tuottaa lentoliikenteen tavoin noin 2,5% ilmastopäästöistä. Ottaen huomioon, että meriliikenne on ylivoimaisesti suurin volyymiltaan kaikesta tavaraliikenteestä, niin sen päästöt ovat melko pienet. Samaa luokkaa kuin edellisten ovat tietoliikenteen päästöt, noin 2%. Tietoliikenne puolestaan vaatii valtavasti infraa, kuten palvelimia, kaapeleita ja linkkitorneja ja vie valtavasti sähköä. Tosin esim. Google käyttää uusiutuvaa energiaa. Laitteiden valmistus kuitenkin vaatii teollisuutta ja isoja kaivoksia. Tietoliikenteen päästöt ovat joissain arvioissa jopa paljon lentoliikennettä suuremmat (noin 4%). Toisaalta tietoliikenne vähentää ihmisten, postin ja tavaroiden liikkumisen tarvetta, ja helpottaa elämäämme lukuisilla tavoilla, parantaa terveyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kirjoitan tästä myöhemmin oman postauksen.

Lentämistä erottaa autoilusta ja muusta liikenteestä myös se, että yleensä ihmiset lentävät vähän, 1-2 kertaa vuodessa ja enimmäkseen lyhyempiä lentoja kuin mannertenväliset lennot. Lentokoneilla myös kuljetetaan samalla paljon rahtia eli ne lentäisivät kuitenkin ja lentokoneessa on samalla suuri joukko matkustajia, jopa satoja ihmisiä. Nämä kakki pienentävät hiilijalanjälkeä. Huomattava on, että lentämisestä ei juurikaan vapaudu ilmaan myrkkyjä (lentokerosiini palaa melko puhtaasti korkeassa lämpötilassa), vaan lähinnä hiilidioksidia ja vesihöyryä, jonkin verran (alle 1 %) typen ja rikin oksideita, hiivetyjä, hiukkasia ja häkää. Autosta näitä vapautuu paljon enemmän. Vaikka kerosiini on haitallinen, kuten kaikki fossiiliset polttoaineet, se on vähemmän haitallinen kuin esim. bensiini, diesel, hiili, turve ym. fossiiliset. Lentopetrolista saadan ekologisempaa sekoittamalla siihen biokerosiinia, jota saadaan biomassasta, esimerkiksi sokeriruuosta tai jopa paistorasvasta fermentoimalla. Biokerosiinin käyttö on kasvanut koko ajan. Biokerosiinin päästöt ovat vain noin 20% tavanomaisesta maaöljypohjaisesta kerosiinista.

Moni ei itseasiassa tiedä, että lentokoneen hiilipäästöt kilometriä kohden ovat pienemmät kuin autolla ajaessa: käytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset päästöt ovat noin 150 g/km, kun lentokoneen päästöt ovat noin 90-100 g/km. Lentokoneen päästöt ovat siis alle 66% auton päästöistä kilometria kohden. Lentomatka Amsterdamiin (noin 1500 km) on tällä perusteella alle 150 kg ja esimerkiksi tämän ICAO:n laskurin (joka ottaa kaikki tekijät huomioon) perusteella 130 kg. https://www.icao.int/environmental-protection/CarbonOffset/Pages/default.aspx Autolla Amsterdamiin mentäessä päästöt olisivat valtavasti suuremmat, mitä lisää vielä se, että lentokoneella pääsee suoraan, mutta autolla joudut kiertämään paljon.

Finnairin mukaan edestakaiset lennot Tokioon ovat noin 500 kg hiilipäästöiltään. New Yorkiin ja takaisin lennettäessä puolestaan hiilipäästöt kasvavat jo 700 kg suuruiseksi. Jo Kanariansaarille ja takaisin lennettäessä päästöt ovat 647 kg. Kuitenkin Amsterdamin reissun päästöt ovat vain 260 kg. Tässä on siis huomattava ero, että onko kyseessä mannertenvälinen  vai esimerkiksi Euroopan sisäinen suhteellisen lyhyt lento. Lentokoneiden reittiin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttaa kuitenkin myös esim. maan pallonmuotoisuus ja vallitsevat planetaariset tuulet. Tokioon on esimerkiksi yllättävän lyhyt matka Suomen ja Japanin pohjoisen sijainnin sekä maapallon pyöreyden takia. Pelkkä matkan pituus ei vaikuta vaan myös lentokoneen korkeus, tuulet ym. Nousu ja laskeutuminen vaativat enemmän polttoainetta. Näistä johtuen Singaporeen lennettäessä hiilijalanjälki, 636 kg, on pienempi kuin Kanarialle.

On huomattava, että yksittäisen lentomatkan päästöt ovat suuret, kuitenkin lyhyellä lennolla melko pienet. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki autoilusta on 2,25 t/vuosi. Huomioon ottaen, että kaikilla ei ole autoa, niin jokaisen autoilijan hiilijalanjälki on keskimäärin 3 t/vuosi. Tämä vastaa neljää edestakaista New Yorkin reissua (0,7 t) ja 12 edestakaista Amsterdamin matkaa (0,26 t). Jos siis verataan ihmistä, joka autoilee paljon ja ihmistä joka autoilee hyvin vähän tai ei lainkaan, mutta lentää vaikka 2 kertaa vuodessa, niin autoilijan hiilipäästöt ovat paljon suuremmat. Jotkut autoilevat jopa esim. 25 000 km vuodessa ja katumaasturin päästöt voivat olla jopa 200 g/km. Tästä tulee 5000 kg eli 5 t hiilijalanjälki vuodessa. Näin paljon autoilevan vuotuisesta autoilusta aiheutuva hiilijalanjälki vastaa noin 25 edestakaista Amsterdamin matkaa. Laajamittainen autpilu on siis vähäistä lentämistä isompi ongelma.

En yritä nyt vähätellä lentämisestä aiheutuvia ongelmia, on erittäin tärkeää vähentää lentoliikenteen päästöjä mahdollisimman paljon, vaan yritän suhteuttaa kokonaisuuteen. 1-2 lyhyttä lentoa vuodessa ei ole vielä ongelma, varsinkaan jos olet muuten ekologinen ihminen ja esim. ostat uusiutuvaa energiaa ja syöt kasvisruokaa. Ihminen voi monella tapaa kompensoida omalla elämäntavalla ja valinnoillaan, juuri esim. tuulisähköä ostamalla, lentämisestä syntyneitä päästöjä. Voit myös kompensoida lahjoittamalla rahaa ilmastoprojekteihin, esim. puiden istuttamiseen kehitysmaissa. Moni lentoyhtiö tarjoaa tällaista kompensointipalvelua, eivätkä ne ole edes kalliita. Lentoyhtiöillä on myös erilaista kalustoa, toisilla vähäpäästöisempää. Usein myös ihmisillä voi olla usean vuoden taukoja lentämisessä, jos he välillä lentävätkin vaikka toiselle mantereelle. Minusta ei ole järkevää siis syyllistää ihmisiä kaikesta lentämisestä tai demonisoida lentämistä ja vaatia sen lopettamista. Ihmisillä voi asua sukua ja ystäviä eri puolilla maailmaa, työ tai opiskelu voi vaatia matkustamista, mutta myös ihan turistina matkailu on sallittua ja hyväksi ihmiselle. Matkailu avartaa ja virkistää, antaa elämyksiä ja mahdollistaa kiinnostavia harrastuksia. Samalla oppii uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin. Ihmiset ovat aina matkustaneet. Matkailu mahdollistaa monenlaisia asioita: innovaatiot leviävät, kulttuurit kohtaavat, ihmiset oppivat uutta ja saavat elämyksiä, globalisaatio ja yhteistyö edistyvät.

Lentämisestä tulee ongelma silloin, kun se on liiallista. Suomalainen julkkismalli sanoi taannoin Iltalehdessä olevansa hyvin harmissaan, kun ei voi koronarajoitusten takia lentää vuodessa kymmeniä kertoja. Tälläinen ylellisyys on vahingollista maapallolle. Myös silloin kun kyseessä on vaikka tyyliin 5 mannertenvälistä lentomatkaa vuodessa. Usein nämä lentomatkat on vielä runsaan autoilun päälle. Suomalaisista suurin osa matkailevista ja lentävistä ihmisistä on varakkaita ihmisiä, joilla on myös usein auto tai pari. Usein matkailijat aiheuttavat myös kohdemaahan ekologisia ongelmia. Esim. vähäisiä vesivaroja käytetään uima-altaisiin tai jätteitä tulee paljon ja niitä ei kierrätetä. Mitä jos kaikki tekisivät näin? Se johtaisi dramaattiseen ilmastopäästöjen kasvuun ja ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien pahenemiseen. On myös hyvin vahingollista, jos kiinalaiset, intialaiset, afrikkalaiset ja muut kasvavien talouksien ja kehitysmaiden ihmiset alkavat lentää länsimaissa totutulla tavalla. Tätä maapallo ei kestäisi, ainakaan nykyisellä ilmailuteknologialla, joka aiheuttaa suuria päästöjä. Tällöin lentoliikenteen osuus ilmastopäästöistä ei olisi enää 2,5% vaan ehkä jopa lähemmäs 10%.

Ilmailuala on myös suuresti alkanut kiinnittää huomiota ilmasto- ja ympäristövaikutuksiinsa. Biokerosiinin käyttö on fästä esimerkiksi. Tulevaisuudessa on tulossa myös aivan uudenlaisia ekologisia lentokoneita: esimerkiksi Euroopan suurin lentokonevalmistaja Airbus kehittelee uuden polven sähkö- ja vetylentokoneita. Airbusin ZEROe -hanke pyrkii täysin päästöttömiin koneisiin, vedyllä toimivasta suihkumoottorista tulee ilmaan pelkkää vesihöyryä. Israelilainen start up – Eviation esitteli puolestaan 2019 ensimmäisen täysin sähkömoottorilla toimivan matkustajakoneen ”Alicen”, jolla voi lentää yhdellä latauksella jopa yli 1000 km. Nämä ja muut uudet innovaatiot tulevat muuttamaan koko ilmailun 2030-luvulla. Jos mietitään, miten nopeasti ilmailu ja lentokoneet ovat kehittyneet Wrightin veljesten ensimmäisestä lentokoneesta vuodelta 1903, Flyer 1, niin voi lujasti luottaa, että myös vety- ja sähkölentokoneet lyövät vielä itsensä läpi 2030-luvulla. Varsinkin vetyteknologia on ottanut huimia harppauksia viime vuosina.

Matkailla voi myös eettisesti ja ekologisesti, lentämisen kompensoiden, jätteet kierrättäen, vettä säästäen, ekologisesti majoittuen, kuluttaen ja ruokaillen, ja jopa niin että matkailu entisestään parantaa kohdemaan luonnon tilaa. Esimerkiksi matkailijat ja siitä saatavat tulot parantavat usein kehitysmaiden ihmisten elämää ja elintasoa. Kouluja ja sairaaloita perustetaan. Demokratia ja ihmisoikeudet yleensä edistyvät. Talouden parantuessa myös luonnonsuojeluun ja ympäristöystävälliseen teknologiaan ja infraan, esim. aurinkopaneeleihin ja vedenpuhdistukseen sekä vettä säästävään teknologiaan on varaa. Matkailu ja siitä saatavat rahat kannustavat perustamaan luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja sekä suojelemaan uhanalaisia lajeja. Moni iso nisäkäslaji, mm. norsu, olisi todennäköisesti hävinnyt Afrikasta ilman safariturismista seurannutta luonnonsuojelua. Matkailu on aina ollut yksi suurimmista syistä perustaa luonnonsuojelualueita. Mallorcan saari Espanjassa tunnettiin 70- ja 80-luvulla liikaturismista seuranneista ongelmista. Kuitenkin turismista saaduilla rahoilla ongelmat korjattiin, vedet ja uimarannat puhdistettiin laadultaan huippuhyväksi ja nyt jopa 1/3 saaresta on biodiversiteetiltaan arvokasta luonnonsuojelualuetta. Ekoturismi on eri puolilla maailmaa kannustanut myös esim. kilpikonnan ja delfiinien suojelu- sekä puidenistutusprojekteihin ym. Usein moni, varsinkin nuoret, matkaa myös vartavasten juuri osallistuakseen näihin projekteihin. Ekologisesti matkaava turisti siis paitsi ansaitsee synninpäästön, niin myös matkailu (ekologisesti) on ylipäätään erittäin kannustettavaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: