Tiesitkö Suomessa tuotetaan jo enemmän tuulisähköä kuin on koko Helsingin (670 000 asukasta) vuotuinen sähköntarve, yli 8 TWh, mikä vastaa 10 % Suomen kokonaissähköntuotannosta? Tai, että aurinkosähköä tuotetaan maailmassa yli 600 GW teholla, mikä vastaa 600 Loviisan ydinvoimalaa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) sekä 14 muun yliopiston tutkimusryhmä julkaisi tällä viikolla tutkimuksen, jonka mukaan kaikki energia voitaisiin tuottaa globaalisti tuuli- ja aurinkovoiman sekä vetyteknologian (veden poltto vesihöyryksi) yhdistelmällä vuona 2050. Tämä on täysin mahdollista. Modernit tuulivoimalat ovat todella tehokkaita: keskimäärin tuulivoimalan teho on jo yli 3 MW. Tuulivoimateknologia on kehittynyt huimaa vauhtia ja tuuliturbiinien teho eksponentiaalisesti, samoin aurinkopaneelien ja muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen. Uuden polven aurinkopaneelit ovat huipputehokkaita. Aikoinaan puolestaan tuulivoimaloiden teho oli vaivaiset 0,05 MW ja nyt uuden polven merituulivoimaloiden teho on jo 10 MW ja maailman tehokkain tuuliturbiini 4x tehokkaampi edellistä polvea 12 MW teholla. Tehokkaimpia ovat avomeren offshore-voimalat. Korkein supertuulivoimala Tanskassa on jopa 280 m korkea eli lähes Eiffel-tornin korkuinen. Aurinkovoiman kapasiteetti on puolestaan globaalisti noussut alle 20 vuodessa 4 GW:sta yli 600 GW:iin. Tuulivoimaa oli 2021 globaalisti jo 837 GW. Nämä luvut jatkavat huimaa kasvuaan.
Suomessa oli vuoden 2021 lopussa jo 962, jotka tuottivat sähköä 3257 MW tai 3,2 GW. Aurinkovoimalla tuotettiin sähköstä yli 2% ja vesivoimalla jopa lähes 20%. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat ylivoimaisesti parhaat, puhtaimmat ja halvimmat tavat tuottaa sähköä. Yhteensä näiden kolmen (tuuli, aurinko ja vesi) osuus on 32% ja uusiutuvan energian, mukaanlukien bioenergia, 44%, lähes puolet siis. Tanskassa, Norjassa ja Britanniassa tämä on jo yli puolet. Kokonaisuudessaan Suomen sähkönkulutus on yli 80 TWh ja kaiken energian, mukaanlukien lämmitys, teollisuus (jonka osuus suurin, 50%) sekä autojen bensiini (toiseksi suurin osuus), kokonaiskulutus on 377 TWh. Tästä tuulivoiman osuus on yli 2 %. W on energian sen hetkisen tehon yksikkö, mitä voimala sillä hetkellä tuottaa tai sähkölaite kuluttaa, esim. lampun tehon voimakkuus on esim. 2 W ja television esim. 40 W. kWh on puolestaan tietyssä ajassa kulutettu tai tuotettu sähkö tai energia. Jos 2 W lamppu on vuoden koko ajan päällä, se kuluttaa 17 kWh (teho x aika tunteina), keskimäärin kotitalous kuluttaa Suomessa 5000 kWh, sähkölämmitteisessä talossa tuplasti tämä.
Ison omakotitalon kaikkien päällä olevien sähkölaitteiden samanhetkinen tehovaatimus voi olla esim. 2000 W. Tähän tarvitaan siis vähintään yli 2 kW eli 2000 W teho voimalasta, että laitteet pysyvät päällä. Suomessakin on ympäristöystävällisiä yrityksiä, jotka myyvät ja asentavat kotitalouksille omia pienoistuulivoimaloita, esim. 5 kW tai 10 kW teholla, mitkä riittävät omakotitalon kaikkeen sähkönkulutukseen ja ylikin. Esimerkkihinta on 8000 €/ 3-4 metrinen 10 kW voimala. Tämä maksaa itsensä takaisin nopeasti, jopa 5 vuodessa eli on erinomainen sijoitus. Akkuihin voi ladata talteen suuret määrät sähköä, akutkaan eivät ole kallis investointi. Olisi upeaa nähdä, miten tulevaisuudessa jokaisen talon pihalla olisi pienoituulivoimala ja/tai katolla aurinkopaneelit. Ilmaista sähköä ja täydellinen energiaomavaraisuus! Riippumattomuus sähköverkosta. Omalla tuulivoimalalla voit myös ladata sähköautoa niin paljon kuin haluat ja bensaan tai ostettuun sähköön ei mene enää rahaa. Samoin järkevää on asentaa kerrostalojen katoille aurinkopaneelit, tämä vähentää sähköntarvetta ja pienentää taloyhtiön sähkölaskua suuresti, asukkaiden sähköautojen lataus hoituu näin helposti ja ilmaiseksi. Samoin julkisten rakennusten ja yksityisyritysten katot. Vantaalla Tammiston K- Citymarket tuottaa omilla aurinkopaneeleilla suurimman osan kauppakeskuksen sähköstä. Sain itse politiikassa mukana olessani yhdessä kunnanvaltuutettu Tiina Tuomelan kanssa Vantaalla läpi suunnitelmat asentaa koulujen, päiväkotien, urheiluhallien ym. katoille aurinkopaneelit. Oli ilo, että halki puoluekentän aloitteesta innostuttiin ja allekirjoitettiin. Suuria aurinkovoimaloita on Suomessa jo useita esimerkiksi Oulussa, Keravalla ja Helsingin Kivikossa. Niiden teho voi olla esim. 0,5 MW, talvella pimeyden takia vähemmän. Kesällä ne ovat huipputehokkaita, marras-tammikuussa teho tippuu minimiin. Kuitenkin jo helmikuussa teho kasvaa huomattavaksi. Automaattisesti kääntyvillä paneeleilla tehoa voidaan myös huimasti kasvattaa. Pimeä aika Suomessa on yksi merkittävä ero tuuli- ja aurinkovoiman välillä, ja siksi tuulivoima jota saadaan ympäri vuoden, vie meillä ykkössijan, suuressa osassa maailmaa tätä ongelmaa ei ole. Suomessa puolestaan tuulee kaikkialla lähes aina ainakin jonkin verran. Meillä on tuulivoiman kannalta optimaaliset tuuliolot kaikkialla maassa. Maapallon pallonmuotoisuus ja kiertoliike Auringon ympäri johtavat siihen, että valoa on KOKONAISUUDESSAAN yhtä paljon vuodessa kaikissa maapallon kolkissa. Meillä vaan saadaan sitä valtaisasti keväästä syksyyn ja talvella hyvin vähän, pimeys ei siis juri vähennä valon kokonaiskertymää. Kesän valoisuuden takia aurinkoenergian saanti vuoden aikana on runsasta, jopa yli puolet siitä, mitä ikuisen auringon Portugalissa. Omakotitalo, jonka katolla on 20 kpl x 500 W (noin yksi m2) aurinkopaneeleita (yhteensä teho 10 kW eli 10 000 W), saa niistä vuodessa lähes kaiken tarvitsemansa sähkön, marras-tammikuussa tosin tarvitaan varaenergiaa, jota voidaan varastoida aurinkopaneeleista akkuihin. Esimerkkihinta ison omakotitalon aurinkojärjestelmälle on 5000-7000€. Uuden polven aurinkopaneelit tulevat mullistamaan aurinkoenergian tuotannon, uudet aurinkopaneelit hyödyntävät nimittäin kalvomaisen rakenteensa ansiosta kaikkia autingonsäteilyn sähkömagneettisen spektrin aallonpituuksia, ei siis vain näkyvää valoa, vaan myös infrapunaa, mikroaaltoja, ultraviolettisäteilyä… Tämä onnistuu perovskiittimineraalin ansiosta. Tavalliset aurinkokennot koostuvat lähinnä piistä, joka on mineraali ja puolijohde. Perovskiitti- eli kalsiumtitanaattikiteistä tehdään kalvopinta, joka kerää säteilyä. Lyhyet aallonpituudet sisältävät vielä paljon enemmän energiaa kuin näkyvä valo. Uusissa paneeleissa jokainen kalvopinta nappaa oman taajuuteensa, kuten lehtien viherhiukkasten eri pigmentit keräävät valon spektrin eri värejä maksimoidakseen fotosynteesin tehokkuuden. Itse asiassa siksi kasvit ovat vihreitä, koska ne hylkivät vihreää valoa, josta ne saavat vähiten energiaa. Uudet aurinkopaneelit voivat tuplata aurinkopaneelien tehokkuuden. Tällä hetkellä energiaa saadaan auringon säteilystä talteen 30%, tulevaisuudessa jopa 66%. Kokeeksi tehty talo, joka oli osin päällystetty perovskiitilla keräsi vuodessa energiaa jopa 41 kWh, mikä riittäisi 4 sähkölämmitteiselle kotitaloudelle.
Perovskiitti ei ole myrkyllistä, kos se on tavallista kalsiumtitanaattia (kalsium titaani oksidi). Titaani on metalli, mutta täysin myrkytön. Harmillista on kuitenkin, että esimerkiksi Kiinassa halvoissa paneeleissa käytetään lyijy-hybridiperovskiittia, joka on lyijyn takia ihmiselle ja ympäristölle myrkyllinen. Yksi tapa tehdä parempia ja turvallisia aurinkopaneeleja on korvata lyijy vaarattomalla tinalla, ehdottoman tärkeää on siis, että käytetään lyijyttömiä ja myrkyttömiä paneeleita. Jos ostat perovskiittiaurinkopaneeleja, niin tarkista lyijyttömyys! Kannattaa myös katsoa valmistusmaata ja yhtiötä. Kiinassa kaivosteollisuus aiheuttaa vaaraa ihmisille ja ympäristölle, niin piikaivokset kuin harvinaisten metallien kaivokset. Joskus myös muussa toimknnassaan epäeettiset yhtiöt valmistavat paneeleita, esim. Ranskalainen Areva Solar, jonka emoyhtiö on ydinvoimajätti Areva. Arevan uraanikaivokset aiheuttavat ympäristötuhoja ja kuolemaa esim. Afrikan Nigerissä ja ydinvoima on muutenkin täysin kestämätöntä. Ranskan sotilaallinen läsnäolo Pohjois-Afrikassa liittyy alueen uraaniesiintymien hallintaan.
Seuraavaksi kerron mitä haittoja mahdollisesti voi liittyä aurinkopaneelien ja tuulivoiman tuotantoon ja miksi sekä miten ongelmia voidaan ehkäistä ja ratkaista. Suurin huolenaihe on joillakin ollut maametallit, niiden riittävyys sekä niiden aiheuttama kaivostoiminta. Maametallit ovat kevyitä, pehmeitä ja kiiltäviä metalleja, joilla on erikoisia ominaisuuksia. Maametalleja tarvitaan aurinkopaneeleihin niiden optisten ja tuulivoimaloihin niiden magneettisten ominaisuuksien takia, jotta saadaan sähköä. Tutuin maametalli on alumiini. Kuitenkin fossiilisten polttoaineiden sekä ydinvoimaloiden vaatiman uraanin kaivuu ja öljyn ja maakaasun poraus, ovat vaikutuksiltaan satoja, jopa tuhansia kertoja tuhoisampaa kuin aurinko- ja tuulivoiman edellyttämien maametallien. Maametalleja sanotaan usein harvinaisiksi maametalleiksi, vaikka ne ovat yleensä melko yleisiä metalleja maankuoressa, paljon paljon yleisempiä kuin esim. kulta ja hopea. Aurinkopaneelien vaatima pii on puolestaan yksi yleisimmistä maankuoren mineraaleista ja malmia, piidioksidia on isot esiintymät. Pii tosi on puolimetalli, ei maametalli. Maametallit ovat siksi ”harvinaisia” että joskus niitä esiintyy maantieteellisesti usein tietyillä alueilla, esim. Norjassa, Thaimaassa, Intiassa tai Kongossa, vaikka esiintymät voivat olla valtaisat. Yleistä alumiiniakin esiintyy bauksiittina lähinnä tropiikissa. Maametallit eivät tule loppumaan lähivuosisatoina, vaikka uusiutuva energia ja sähköautoilu yleistyvät. Ratkaisevaa on, että ne voidaan lähes täysin kierrättää. Esimerkiksi meillä Suomessa lähes 100 % metalleista kierrätetään. Oleellista on mahdollisimman suljettu (täysin suljettu on mahdottomuus) teollinen ekosysteemi ja kiertotalous. Usein maametalleja myös saadaan muiden mineraalien ohella. Maametallit ovat yleensä myrkyttömiä tai vain lievästi myrkyllisiä isoina pitoisuuksina.
Erittelen seuraavaksi aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden mahdollisia haittoja ja vastaan kritiikkiin. Voin vakuuttaa, että tuuli- ja aurinkovoiman haitat ovat minimaaliset verrattuna öljyyn, hiileen, turpeeseen, maakaasuun ja ydinvoimaan. Erityisesti vertaan näitä ydinvoimaan, koska ihmiset enimmäkseen tietävät jo fossiilisten haitat. Moni ei tiedä, miten vaarallista radioaktiivinen uraani on maametalleihin verrattuna, miten paljon enemmän se vaatii kaivostoimintaa, pinta-alaa ja vettä sekä sitä, että ydinvoimala itse vaatii maametalleja enemmän kuin tuulivoimalat ja aurinkovoimalat tuotettua energiamäärää kohden! Ydinvoimalan reaktoriin tarvitaan valtavat määrät (tonneittain) esimerkiksi hafniumia, zirkoniumia, berylliumia ja niobiumia. Ydinvoimalaan tarvitaan yli 130 000 elektronista komponenttia (joissa usein maametalleja), 64 km metallisia putkia, 450 km kuparisia voimalinjoja ja jopa 400 000 kuutiometriä betonia (joka vaatii valtavat määrät kvartsikaivoksia). Ydinjätteen loppusijoitukseen tarvitaan valtavat määrät kuparia, lyijyä ja betonia. Palatakseni vielä maametalleihin, syy maametallien kysynnän kasvuun eivät ole juurikaan uusiutuva energia ja sähköautot, vaan yleisesti elektroniikan määrän kasvu. Vuosittain kaivetuista maametalleista alle 30 % käytetään magneetteihin ja tästä noin 15 % uusiutuvaan energiaan. (Suurempi osa menee ydinvoimaloiden magneetteihin!) Eli noin 4 % maametalleista käytetään tuulivoimaloihin. On siis järjetöntä väittää uusiutuvan energian vievän kaikki maametallit. Maametalleja käytetään vaikka mihin muuhun, usein turhiin asioihin. Sähköautoihinkin menee tällä hetkellä vain muutama prosenttia maametalleista.
Jotkut kritisoivat aurinkopaneeleita, siksi koska ne vaativat paljon ympäristölle haitallista kaivostoimintaa. Fakta on että ydinvoima vaatii paljon enemmän. Ydinvoima vaatii suhteessa tuotettuun energiaan paljon laajempia ja haitallisempia uraanikaivoksia ja myös harvinaisten maametallien kaivoksia. Haitallisia maametalleja menee ydinvoimalaan paljon enemmän kuin tuuliturbiineihin tai aurinkovoimaloihin. Aurinkopaneeliin tarvitaan erityisesti piiodioksidia, jota saadaan erityisesti kvartsista, eniten piidioksidi/ kvartsikaivoksia on Norjassa, Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Itse piidioksidi on myrkytöntä, sitä käytetään esim. hammastahnoissakin. Ydinvoimaan vaadittava uraani sen sijaan on myrkyllinen raskasmetalli ja syöpää ja lapsille epämuodostumia aiheuttava radioaktiivinen aine. Kuten aiemmassa blogitekstissä kirjoitin, mikään kaivos ei ole suljettu systeemi, aineet virtaaavat aina sieltä pois lähinnä ilman ja veden kautta. Sellainen kaivos, jossa näin ei tapahtuisi, on fysikaalinen mahdottomuus, joka sotii entropian lakia ja termodynamiikkaa vastaan. Louhittavaa mineraalia, oli se sitten piidioksidi tai uraani, liukenee aina veteen ja leviää pölynä ilmaan ja leviää näin ympäröiviin ekosysteemeihin ja ihmiste elinympäristöön. Tämän perusteella uraani on paljon pahempi kuin piidioksidi. Uraani tappaa, piidioksidi on harvoin haitallinen. Piitä hankitaan siis lähinnä kvartsikaivoksilla, niillä suurin ongelma on lähinnä kvartsipöly. Kvartsipöly on terävää ja hienojakoista ja aiheuttaa keuhkoissa pitkäaikaisena altistuksena hengityselinsairauksia. Uraanipöly aiheuttaa keuhkosyöpää ja hengityselinsairauksia kuitenkin monin kerroin enemmän, huomattavasti enemmän. Kvartsikaivoksilla on äärimmäisen tärkeää estää pölyn leviäminen ympäristöön esim. suosimalla tunnelikaivoksia, vähentämällä eroosiota ja estämällä hiekan tuulen mukana kulkeutuminen tuulensuojavallien sekä kasvipeitteisten puskurivyöhykkeiden avulla. Uraanikaivosten ongelmat ovat paljon suuremmat, pöly, veden kulutus, myrkyllisyys, radioaktiivisuus. Toinen ongelma ovat myrkylliset metallit, joita tulee maanpintaan kaivostoiminnasta aina. Näiden pitoisuuksia pitää monitoroida ja vähentää, sekä erityisesti ennaltaehkäistä sellaisten esiintymien kaivostoimintaan ottamista, missä esiintyy haitallisia metalleja. Kiinassa näin ei usein toimita ja siksi kiinalaiset paneelit voivat olla usein epäeettisiä. Norjassa ja Euroopassa valvonta on hyvin tarkkaa. Paljon mieluummin mökkeilisin kvartsikaivoksen kuin uraanikaivoksen lähellä. Hiekka on kvartsia. Piin ohella kvartsista valmistetaan tiiliä, lasia, semenrtiä, betonia ja asfalttia. Näitä kuitenkin tullaan valmkstamaan, joten miksi ei niiden ohessa piitä. Optimaalisinta onkin kaivaa piioksidia ja valmistaa piitä näiden ohella. Pii on vain pieni siivu verrattuna lasin ja betonin ym. valmistukseen.
Aurinkopaneeleissa käytetään myös pieniä määruä harvinaisia maametalleja, esim. indium, gallium, tellurium, kadmium, seleeni. Näistä osa on myrkyllisiä, ja siksi niden pääsy ympäristöön pitää minimoida. Mikään niistä ei ole kuitenkaan verrattavissa uraaniin myrkyllisyydessä. Selkeästi vaarallisin on raskasmetalli kadmium, seleeniä taas ihminen tarvitsee hivenaineena ravinnosta. Maametallien kohdalla usein määrä tekee myrkyn. Pieninä pitoisuuksina niiden vaikutus on lähinnä ärsytystä ym., suurina annoksina ne voivat sairastuttaa ja tappaa. Vastuullisessa kaivostoiminnassa näitä ei pääse ympäristöön liian suurina pitoisuuksina, mutta onnettomuuksien mahdollisuus on aina. On käytettävä parasta mahdollista teknologiaa, käyttämällä turvallisimpia menetelmiä, analysoitava ja varauduttava riskejä, noudatettava varovaisuusperiaatetta, monitoroitava ja mitattava jatkuvasti, luotava turvallisuus ja pelastussuunnitelmat. Tieteen on jatkuvasti luotava uutta parempaa teknologiaa ja menetekmiä maamineraalien louhintaa koskien. Geologinen tutkimustyö on oltava kattavaa, jotta voidaan ennaltaehkäistä ja havaita vaaroja, kuten myrkyllisten mineraalien esiintymiä kaivetavan mineraalin joukossa. Valitettavasti monissa maissa, kuten Venäjällä, Etelä-Amerikassa, Afrikan maissa ja Kiinassa lainsäädäntö, valvonta ja teknologia ovat puutteellisia, usein kaikki edellämainitut turvallisuusseikat puuttuvat. Lapset louhivat mineraaleja ja niistä soditaan. Vakavat onnettomuudet ovat yleisiä. Usein vastuussa ovat länsimaiset suuryritykset, jotka rahanahneudessaan eivät välitä ihmisistä tai ympäristöstä. Usein taas vastuussa ovat korruptoituneet hallitukset, piittaamattomuus, köyhyys ja tiedon puute. Tämän vuoksi harvinaisten maametallien kaivuuseen tulisi asettaa korkeat ympäristöstandardit ja luoda kansainväluset sopimukset ja ympäristölainsäädäntö niitä koskien. Näitä voidaan kaivaa myös jokseenkin kestävästi, sosiaalisia ja ekologisia ongelmia aiheuttamatta. Uraanikaivos ei puolestaan voi olla koskaan kestävä. Maamineraalikaivoksesta vapautuu radioaktiivisia ja vaarallisia radionuklideja paljon vähemmän kuin uraanikaivoksesta, kuten myös lyijyä ja arseenia, jotka ovat hyvin myrkyllisiä.
Tuulivoimaloissa yhtä lailla tarvitaa harvinaisia maametalleja, praseodyymiä, dysprosiumia, neodyyniä ja terdiumia. Näitä tarvitaan magneettisuuden aikaansaamiseksi, jotta lapojen liike-energia saadaan muutettua sähköksi induktion avulla. Huomattava on, että tuulivoimalaan tarvitaan 10 % lasi- ja hiilikuitua (lavat), 1 % kuparia (elektroniikka), 0-2 % alumiinia ja maametalleja alle 0,01 %. Iso 3 MW tuuliturbiini painaa yli 100 tonnia. Kuten aiemmin totesin maametalleista vain noin 4 % käytetään tuulivoimaloihin, moneen turhaan asiaan menee paljon enemmän. Vaikka tuulivoimaloita rakennettaisiin joka vuosi 10 kertaisesti lisää nykytasoon verrattuna, emme olisi pulassa, maametalleja on maapallolla ainakin 120 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi kultaa on vain 0,24 miljoonaa tonnia ja hopeaa 0,56 miljoonaa tonnia. Tuulivoimalan muut metallit eli rauta, kupari ja alumiini voidaan kierrättää täysin. Myös tuulivoimalan lasikuitulavat osataan kierrättää nykyään betoniksi. Tuulivoimalat eivät myöskään tapa lintuja juurikaan, tieteelliset arviot ovat, että globaalisti lintuja kuolee parikymmentä tuhatta, enimmäkseen isompia ja hitaampia lintuja. Suhteutetaanpa: lintuja kuolee globaalisti ikkunoihin törmäyksiin lähes 200 miljoonaa, 175 miljoonaa voimalinjoihin törmäämisiin. Kotikissat saalistavat 210-3000 miljoonaa. Tuulivoimaloihin kuolee 0,0001% siitä määrästä, mikä kuolee törmäyksiin ikkunoihin. Tuulivoimalat eivät siis ole mitään ”lintujen silppuajia”, kuten oikeistopopulistit väittävät propagandassaan. He väärentävät kuvia ja vetävät tilastoja hatusta. Minä olen biologi ja innokas lintuharrastaja, jos tuulivoimalat olisivat jonkinmoinen uhka linnuille, toisin sen ilmi. Lintujen vähenemiseen maailmassa viime vuosikymmeninä on syynä ilmastonmuutos ja tehostunut maankäyttö, kuten tehoviljely, avohakkuut ja metsäkato. Suomessa esim. kiuru on harvinaistunut tehoviljelyn takia ja vanhojen metsien kolopesijä hömötiainen tehometsätalouden ja avohakkuiden takia.
Palaan vielä Suomen energiankulutukseen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja 14 muun yliopiston tutkimukseen. Suomen kokonaisenergiankulutus, ei siis vain sähkö vaan kaikki liikenne,teollisuus, lämmitys ym. on noin 377 TWh. Jos lasketaan, että uudet voimalat ovat sähköntuotannoltaan 4 x tehokkaampia eli tuottavat noin 32 000 MWh sähköä vuodessa, niin koko Suomen energian tuottamiseksi tarvittaisiin noin 11 700 tuulivoimalaa. Tämä vaatisi, että olisi vain 11 x nykyiset noin 1000 voimalaa. Tämä ei tunnu mitenkään mahdottomalta. Jos aurinkovoimalla tuotetaan puolet sähköstä, niin tuulivoimaloita tarvittaisiin vain 5 750. Suomessa on 309 kuntaa, tämä tarkoittaisi 18 tuulivoimalaa kuntaa kohden, joissakin isoissa kunnissa voi olla 400 tuulivoimalaa. Helppo tavoite saavuttaa. Suuri osa näistä voidaan sijoittaa merelle offshore-tuulipuistoihin. Esim. Ahvenanmaan lähelle merialueelle on suunnitteilla 500 voimalan puisto. Olen positiivisesti yllättynyt, miten nopeasti muutos ja vihreä siirtymä uusiutuvaan energiaan päin ovat toteutuneet. Vetyteknologia mahdollistaa sähkön tuotannon silloin kun ei tuule, eikä ole tarjolla auringon valoa. Kun tuulee ja saadaan valoa, valmistetaan vedestä vetyä, ja tämä poltetaan hapen avulla takaisin vedeksi, kun tarvitaan energiaa. Päästönä syntyy pelkkää puhdasta vesihöyryä.
”Yhä useammat tutkijat osoittavat, että energian kysyntä voidaan kokonaisuudessaan kattaa uusiutuvilla energialähteillä. Se on pitkällä aikavälillä myös edullisempaa ja kestävyysvaatimusten mukaista”, arvioi LUT-yliopiston professori Christian Breyer tiedotteessa. Tämä luo toivoa nyt, kun ilmastonmuutos näyttää voimansa karulla tavalla ympäri maailman ja monet ihmiset ovat jo menettäneet uskonsa parempaan huomiseen.
Daniel Elkama
https://tuulivoimayhdistys.fi/
Tilastot: lintujen kuolemat syiden perusteella, aurinkovoimalan tuotanto kuukausittain, tuulivoimalan tuotanto päivittäin
Viimeinen kuva: pieni määrä ydinjätettä vaatii loppusijoituksessa valtavat määrät lyijyä
Ecoblogi - A Blog by Daniel Elkama 
Vastaa