Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Teknologia on ihmisen keino hallita luontoa ja  luonnonvoimia: se on ihmisen luoma systeemi, koneet ja metodit hallita ympäristön energiaa, luonnonvaroja ja muita resursseja. Se käsittää niin tietotaidon kuin fyysisen infran ja koneet. Teknologia voi palvella joko hyvää tai pahaa. Teknologiasta on yleensä aina jotain haittoja, mutta ne voivat olla hyvinkin pieniä oikeilla metodeilla. Ei ole mitään selkeää luonto-teknologia -dikotomiaa, jossa teknologia olisi pahis. Nykyään lähes kaikki  luonnonympäristötkin ovat ns. antromeerejä eli ekosysteemejä, joissa sekä ihminen että luonto ovat läsnä. Se on varmaa, että intensiivinen ihmistoiminta ja kulutus, etenkin luonnonvarojen ottaminen ympäristöstä, niiden käyttö ja jätteiden ja päästöjen dumppaaminen luontoon, on aiheuttanut tuhoisan ympäristökriisin, mukaanlukien kiihtyvä luontokato, ilmastonmuutos ja muut haitalliset ympäristömiutokset. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö ihminen ja luonto voisi elää rinnakkain, jos elämäntapamme olisi toisenlainen. Keskeisintä on kulutuksen vähentäminen sekä siirtyminen puhtaaseen energiantuotantoon, kiertotalouteen ja kasvisproteiinin tuotantoon.

Ympäristötieteessä ymmärretään että kaikki ihmistoiminta aiheuttaa häiriötä ympäristössä. Täysin haitatonta teknologiaa ei ole. Kaikki ihmistoiminta ei kuitenkaan aiheuta lainkaan suurta tuhoa tai isoja ympäristönmuutoksia, ja jotkut ihmisen aiheuttamat toiminnot ovat jopa hyväksi luonnolle, biodiversiteetille ja ekosysteemipalveluille. Kaskiviljely, niittyjen ja perinnebiotoopien ylläpito ja puistot ovat arvokkaita ihmisen luomia elinympäristöjä, jotka rikastuttavat biodiversiteettia suuresti. Agroekologinen viljely, joka jäljittelee luonnon normaalia toimintaa ja sen kiertoja säilyttäen maaperän ja säästäen vettä on winwin -tilanne sekä ihmisen että luonnon kannalta. Esimerkiksi ihmisten maanviljelyn ohessa harjoittama pienimuotoinen mehiläistenhoito Afrikassa ja Euroopassakin on lisännyt suuresti myös luonnonkasvien pölyttymistä ja biodiversiteettia. Agroekologisesti viljellyt pellot vilisevät nisäkkäitä ja lintuja. Agroekologinen viljely kertoo siitä, että ihmisen ja luonnon harmoninen rinnakkaiselo on mahdollista. Maatalouden aiheuttamista ympäristöongelmista jopa 95 % liityy lihantuotantoon ja lihantuotanto aiheuttaa 25 % globaaleista ilmastopäästöistä. 70 % maailman viljasta menee hukkaan eläinten rehuksi, josta saadaan vain pieni määrä ravintoa. Samalla miljardi ihmistä näkee nälkää. Kasvissyöjäksi ryhtyminen onkin helpoin tapa suojella ympäristöä. Kasvisruuan tuotannolla ja hiilinegatiivisella viljelyllä, jossa esimerkiksi jätetään kasvin osia ja juuria peltoon ja näin vähennetään hiilen häviämistä maaperästä, voitaisiin koko maataloussektori muuttaa hiilen lähteestä hiilinieluksi.

Joskus teknologiaan liittyen on hyvinkin suuria yllätyksiä, esimerkiksi harjuihin hiekanoton takia tehdyt hiekkakuopat ovat pelastaneet laajasti törmäpääskyjä, jotka tekevät niihin pesiä ja niihin syntyneet lammet voivat vilistä elämää. Eläimet usein hyväksyvät ihmisen tekemät keinotekoiset elinympäristöt kuten luonnonympäristötkin. Esimerkiksi saimaannorppa on hyväksynyt laajasti ihmisten tekemät tekopesät. Hulevesien hallintaan käytetyt ihmisen tekemät purot vilisevät vesikasveja, -lintuja ja muita vesieliöitä. Ihmisten retuperällä jättämät joutomaat voivat vilistä elämää ja olla hyvin suuria biodiversiteetiltaan. Eläimet ja kasvit hyväksyvät elinympäristön, kunhan niillä on sopivat olosuhteet eli sopiva ekolokero riippumatta onko se pääosin ihmisen vai luonnon tekemä.

Teknologia voi olla todella saastuttavaa ja tuhoavaa. Bhopalin kemikaalionnettomuus Intiassa tappoi kymmeniä tuhsansia ihmisiä ja Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus Neuvostoliitossa jopa yli 200 000 (joidenkin arvioiden mukaan yli miljoona). Ilmansaasteet tappavat vuosittain 7 miljoonaa ihmistä ja olemme lämmittäneet fossiilisia geologisia kerrostumia polttamalla maapallon keskilämpötilaa yli 1,5 astetta aiheuttaen ekokatastrofin. Maapallon elävästä biomassasta olemme hävittäneet kahdessa vuosituhannessa puolet, kun vuonna 1 biomassaa oli yli 1000 Gt, nyt on enää jäljellä 550 Gt. Eli olemme tuhonneet puolet luonnosta. Maapallon metsät peittivät ennen 2/3 planeetastamme, nyt vain 1/3. Olemme siis aiheuttaneet maapallolle, luonnolle  ja ihmiskunnalle kasan vakavan ongelmia. Syy on valtava kulutuksen kasvu ja huono teknologia. Hyvällä teknologialla ja pienemmällä kulutuksella maapallo kestäisi. Väestönkasvu ei ole lähtökohtaisesti ongelmien syy, Afrikassa jossa väestö kasvaa nopeasti ihmisten ekologinen jalanjälki on usein 1/50 siitä mitä eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla. Afrikassa ja Euroopassa on suunnilleen sama määrä ihmisiä, mutta Euroopan hiilipäästöt ovat kaksikymmentä kertaa suuremmat. Afrikassa on nerokkaasti laajalti hypätty yli fossiilivaiheesta suoraan uusiutuvaan energiaan, etenkin aurinkoenergiaan, jota Afrikassa on tarjolla loputtomasti.

Ei pidä paikkaansa, että ympäristö olisi koko ajan voinut huonommin ja huonommin ihmisen vaikutuksesta. Tämä on pessimistinen romanttinen ja fatalistinen kuvitelma, jossa ihminen nähdään pahiksena ja luonto hyvänä,ja ettei asioille voi tehdä mitään. Tällaisella ajattelulla meillä koko ihmiskunnalla ja maapalolla ei ole mitään toivoa. Mielenkiintoista on, että uuden teknologian avulla ympäristövaikutukset ovat usein suhteellisesti pienentyneet. Vanhalla teknologialla ekologinen jalanjälkemme ja hiilijalanjälkemme olisivat paljon suuremmat.ja maapallo olisi jo tuhoutunut. Esimerkiksi maailman metsät olisivat hävinneet ilman siirtymistä puunpoltosta fossiilisiin ja lopulta sähköön. Ilman maaöljyn käyttöönottoa valaat olisivat kuolleet sukupuuttoon, koska lampuissa ym. käytettiin valaanrasvaöljyä. Valaat kävivätkin 1800-luvulla lähellä sukupuuttoa. Nykyäänkim valaita on vain 5 % siitä mitä aikoinaan niitä kulki maaillman merillä. Ilman autojen katalysaattoreita Eurooppa kärsisi vieläkin tuhoisista happosateista ja kaupungit pahemmista ilmansaasteista. Vakavia happosateita ei ole enää juuri EU-alueella lukuunottamatta muutamia raskaan teollisuuden maita. Lontoossa ei esiinny enää 50-luvun tappavia savusumuja. Ilman uusiutuvaan energiaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista maapallo tuhoutuisi suurelta osin. Simon Kuznetsin esittämän Kuznets’ Curve -teorian mukaan ympäristöongelmat ensin pahenevat talouskasvun, kulutuksen kasvun ja saastuttavan teknologian takia. Kun talous kasvaa lisää, tietotaito ja puhdas teknologia, kuten uusiutuva energia ja sähköautot, lisääntyvät ja sitä kautta ympäristön tila alkaa parantua. Tämä on nähtävissä monella indikaattorilla kaikissa länsimaissa ja monessa Globaalin etelänkin maassa. Kaikessa, kuten ilmastonmuutoksen kohdalla se ei vielä näy, mutta uskonkin vakaasti, että kun siirymme laajamittaisesti uusiutuvaan energiaan, tuulivoimaan, aurinkoenergiaan ja vetyteknologiaan, niin se tulee näkymään. Uusi teknologia ei ole lähtökohtaisesti vihollinen, vaan usein ainoita keinoja ratkaista ympäristöongelma.

Charles Perrow esittää Perrow’s accident theoryssa, että kun teknologia saavuttaa liian korkean kompleksisuuden, sitä ei voida enää hallita monimutkaisuutensa takia ja onnettomuudet ovat väistämättömiä. Tämä ei kuitenkaan pidä yleensä paikkaansa. Se on pitänyt paikkansa lähinnä kahdessa äärimmäisen kompleksisessa teknologiassa, toinen on avaruusraketit ja -sukkulat ja toinen on ydinvoima. Lentokoneissa, roboteissa, aurinkopaneeleissa tai autoissa se ei ole pätenyt, jotka nekin ovat hyvin kompleksista teknologiaa. Uskonkin, että mitä enemmän meillä on perustutkimuksen tuomaa tietoa luonnonlaeista sekä teknologista tietotaitoa, sitä pienemmäksi riskit pienentyvät. Tämä näkyy esimerkiksi autojen ja lentokoneiden turvallisuuden kehityksessä. Vielä 70-luvulla autoilu oli melko vaarallista, nykyään auto-onnettomuuksissa kuolee alle 5% mitä tuolloin. Sähkölaitteet, kuten puhflimen akut aiheuttavat nykyään enää aniharvoin tulipaloja verrattuna entiseen. Syynä on teknologian ja turvallisuuden parantuminen tiedon kasvun ja teknologian laadukkuuden  myötä. Kun tunnemme läpikotaisin jonkin koneen tai laitteen toiminnan ja vuorovaikutuksen ympäristön kanssa, voimme tehdä siitä vaarattoman.

Apokalypyisillä otsikoilla ja pelottelulla saa usein paljon lukijoita kirjoille ja populistisille tutkimuksille. Fosforin loppuminen kaivoksilla ei johda ruokapulaan, koska keinolannotteita ei oikeasti tarvita, esimerkiksi juuri luonnonmukaisessa ja agroekologisessa viljelyssä. World Watch Instituten ja YK:n mukaan (mm. Maailman tila 2011) Afrikassa on mm. Mosambikissa kolminkertaistettu sadot agroekologisella viljelyllä. Suomessakin oikeanlaisella luomuviljelyllä saa lähes yhtä suuren sadon kuin tehoviljelyllä. Lannoitteet vain tuhoavat vesistöjä ja Itämerta rehevöitymisen kautta. Hiekka ei ole loppumassa. Lasista kierrätetään 100 %. Asfaltista kierrätetään monessa maassa jo 100 %, mukaanlukien Suomi. Betonista voitaisiin kierrättää lähes 100 % ja monessa maassa siitä suurin osa kierrätetäänkin. Aurinkopaneelit ja tuulivoimaloiden lavat voidaan kierrättää sataprosenttisesti. Tuulivoimaloita valmistetaan jopa puusta esimerkiksi Ruotsissa.

Täysi kiertotalous, jossa kaikki kiertätetään teollisessa ekosysteemissä, on viimeaikaisten teknologian edistysaskeleiden ansiosta täysin mahdollinen. Kaikki materia ydinjätettä lukuunottamatta on kirrätettävissä. Kun materiaa pilkotaan, rouhitaan ja kuumennettaan, sen kemiallinen rakenne on aina palautettavissa alkuperäiseksi. Se mitä tarvitaan on hyvin korkeat lämpötilat, mitä saadaan uusiutuvasta energiasta ja vetyteknologiasta. Syntyvä hukkalämpö voidaan ohjata yhdyskuntien lämmittämiseen. Meillä voi olla tulevaisuudessa jopa rajaton määrä energiaa käytössämme, kun opimme täysin valjastamaan auringon tarjoama  valtavan energiamäärän. Energiankulutuksen määrä ei tarkoita kasvavia ympäristöongelmia, kun se tuotetaan puhtaasti uusiutuvalla energialla, eikä fossiilisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla. Energiantuoton hyötysuhde kasvaa koko ajan mm. aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloissa. Suomessa jo 25 % energiasta tuotetaan tuulivoimalla ja määrä tuplaantuu tulevina vuosina jo nyt rakenteilla olevien ja suunniteltujen tuulipuistojen ansiosta.

Uuteen teknologiaan liittyy usein pelkoja, milloin kuvitellaan tuulivoimalan tappavan lintuja ja milloin 5G:n vaikuttavan aivoihin. Näistä ei ole kummastakaan tieteellistä näyttöä. Lintuja kuolee eniten kissojen (suurin syy), liikenteen, maa- ja metsätalouden ja ikkunoiden tappamina. Lintujen kuolemista tutkitusti alle 0,001% liittyy tuulivoimaan.  Ainoastaan silloin tuulivoimalat ovat uhka linnuille, jos ne rakennetaan isojen lintujen, kuten kotkien reviirille. Tämän voi ehkäistä kattavilla luontoselvityksillä ja ympäristövaikutusten arvioinneilla. Täszäkin ratkaisevaa on siis tiede ja tieto. 5G puolestaan säteilee vähän voimakkaammin, mutta ei aiheuta vaaraa ihmisille tai eläimille. Internetissä liikkuu paljon täysin väärää disinformaatiota liittyen uuteen teknologiaan, mukaanlukien väärennettyjä kuvia ja viittauksia vanhoihin tutkimuksiin, jotka on todettu virheellisiksi. Nämä ihmisten pelot ovat kuitenkin vain heidän korviensa välissä. Kun radio keksittiin 1800-luvulla, maailman pelättiin täyttyvän radioaalloista ja kaiken elämän tuhoutuvan. Syynä pelkoon oli ihmisten tietämättömyys fysiikasta. Yhä edelleen esitetään jopa aivan hulluja salaliittoteorioita liittyen teknologiaan. Yhdysvaltain Kongressissa edustaja väitti muutama vuosi sitten ”juutalaisten lämmittävän maapalloa ja sytyttävän metsäpaloja avaruuslaserilla”. Nämä ilmastonmuutokseen liittyvät salaliittoteoriat ovat paitsi pähkähulluja myös vaarallisia, koska tietämättömät ihmiset tyhmyyksissään uskovat näihin. Vuoden 2022 tutkimuksessa on arvioitu että amerikkalaisista jopa 10 % uskoo litteään maahan. Ihmisten tieteellinen tietämättömyys on kasvanut ja luottamus tieteeseen vähentynyt viime aikoina. Tämän takia on mm. somen salaliittoteoriat, medialukutaidon ja oppimistulosten heikentyminen ja valkoisen työväestön syrkäytyminen. Kiinan ym. maiden etu taloudellisessa ja tieteellisessä kilpailussa länsimaihin nähden on se, ettei siellä uskota salaliittoteorioihin samalla tavoin.

Pelko on inhimillistä, mutta jos se tarkoittaa hyvästä kehityksestä putoamista ja edistyksen lakkaamista, se on hyvin vaarallista. Pahimmillaan tämä uuden teknologian ym. pelko voi vaarantaa koko planeettamme turvallisuuden, kun ihmiskunta ei ota vaadittavia edistysaskeleita. Pelko on jotain mikä on evoluutiossa syntynyt ihmisaivoihin vahvistamaan selviytymistä, esimerkiksi uudet ihmiset saattoivat pelottaa kulkutautien takia. Värikkäät kasvit ja marjat saattoivat epäilyttää niiden myrkyllisyyden takia. Nyky yhteiskunnassa nämä pelot suuntautuvat esimerkiksi teknologiaan ja ovat täysin järjettömiä. Itse asiassa koko lajimme on olemassa vain siksi, että pelot voitettiin. Ilman rohkeutta lähteä Afrikasta maailman ääriin ihmiskunta (se pieni popilaatio) olisi jäänyt pienelle alueelle Etiopiaan Afrikkaan ja ehkä tuhoutunut tietyissä luonnonkatastrofeissa tai kulkutautien takia. Rohkeus mahdollisti kehityksemme luolamiehistä sivistyneeksi yhteiskunnaksi. Usein antiliberaalit voimat polttivat rovioilla suuret tiedemiehet ja tämäkin johtui pelosta. Vuonna 1600 italialainen tiedemies Bruno poltettiin Roomassa roviolla paavin toimesta, koska hän sanoi avaruutta äärettömäksi. Bruno onkin kuulu tieteen marttyyri, jolla on nykyään patsas tuolla aukiolla Roomassa, jossa hänet poltettiin. Ihmiskunnan ainoa suunta on eteenpäin, jos haluamme vähentää kärsimystä, luoda onnellisemman yhteiskunnan ja pelastaa planeetan. Joskus otamme takapakkia, kuten tänä aikana kun äärioikeisto ja disinformaatio voimistuu ja diktaattorit pullistelevat. Kuitenkin lopulta valo aina voittaa varjon. Hyvä yhteiskunta on tieteen, sivistyksen, empatian, myötätunnon ja ennen kaikkea viisauden ohjaama. Jo antiikin viisaat filosofit tämän ymmärsivät. Kulkekaanmme heidän jalanjäljissään kohti parempaa maailmaa.