Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Lähes kaikkeen, mitä teemme liittyy politiikka ja ennenkaikkea moraali ja etiikka. Hyvä politiikka perustuu moraaliin. Hyvä laki heijastaa ja peilaa moraalia. Poliittisen päätöksenteon pitää pohjautua tieteeseen ja etiikkaan. Politiikassa on tärkeä erotella erilaiset arvot: on absoluuttisia arvoja (kuten että tappaminen on väärin) ja subjektiivisia arvoja (kuten että hyvä väri talolle on punainen). Hyvä politiikka ei ikinä riko absoluuttisia arvoja. Tiede ja filosofia yleensä näyttävät meille, mikä on paras politiikka. On totta, että tiede voi joskus erehtyä, mutta näin ei ole varmojen asioiden, paradigmojen kohdalla. Aatteet ja uskonnot perustuvat usein tunneargumentteihin, arvostuksiin ja uskomuksiin. Ihmisillä on erilaisia käsityksiä oikeasta ja väärästä. Toki on tärkeä arvostaa myös subjektiivisuutta, mutta esimerkiksi ilmasto tai lääketiede eivät ole subjektiivisia mielipidekysymyksiä. Ne ovat kovaa faktaa. Ilmastodenialismi ja lääketieteen vastaisuus vaarantavat ihmisten terveyden ja hengen ja koko planertan tulevaisuuden.

”Kun tunnemme läpikotaisin luonnon ja yhteiskunnan lainalaisuudet, voimme tehdä hyviä uusia interventioita.”

-Akateemikko Erik Allardt

Tiede on absoluuttista. On totta, että tiede muuttaa käsityksiään, aina paradigmaan asti.

Paradigmoja ovat esim 1+1=2, kvanttimekaniikan perusta, suhteellisuusteoria, ilmastonmuutos ja evoluution perusteoria.

Ilmastonmuutos voidaan todistaa matemaattisen tarkasti, tätä sanotaan deduktiiviseksi teoriaksi, sihen tiede aina pyrkii. Nämä ovat täysin varmoja totuuksia. Tiede muuttuu ja iteroi kunnes se löytää absoluuttisen totuuden ja teorian eli paradigman. Sitten se jatkaa uusia interventioita.

Tiede siirtyy uusille alueilla, kunnes löytyy taas varmoja paradigmoja ja sen jälkeen se etsii jälleen uusia tutkimuskohteita. Tiede siis muuttaa käsitystään, kunnes on varma jostain ja sen jälkeen jatkaa loputtomalla tiedon merellä totuuden tutkimista.

Se on tieteen puhtain malli kun saadaan ehdottoman varma matemaattinen kaava

Ilmastonmuutoksen todistamiseen tarvitaan oikeastaan vain kvanttifysiikan perusperiaatteet, tietoa geometriasta ja tilasto- ja todennäköisyysmatematiikkaa. Evoluution todistamiseen tarvitaan biokemian teoriaa sekä tilasto- ja todennäköisyysmatematiikkaa. Ilmastonmuutos ja evoluutio voidaan todistaa  matemaattisilla kaavoilla.

Deduktiivinen teoria ei tarvitse tuekseen edes havaintoja. Einstein kehitti suhteellisuusteorian ilman havaintoja, matemaattisesti. Se todistettiin vasta jälkeenpäin myös havainnoilla paikkansapitäväksi, Edingtonin toimesta.

Faktapohjainen politiikka on siis parasta. Jo antiikin filosofit lähtivät ajatuksesta, että etiikan päämääränä on hyvä elämä. Kokonaisvaltaisesti hyvä elämä. Osin tämä on subjektiivinen kysymys, mitä on hyvä elämä, mutta monesta asiasta voimme sanoa varmasti, että ne ovat hyvää tai pahaa. Kuten aiemin sanoin on sekä subjektiivisia että objektiivisia, absoluuttisia arvoja.

Sanon lyhyesti:
1) täsmällinen kieli peilaa todellisuutta kuin matematiikka
2) jos täsmällisellä kielellä, argumenteilla perustelee jonkin asian loogisesti, se on yhtä pätevä kuin matemaattinen totuus
3) sana hyvä on pohjimmiltaan jotain, joka lisää hyvinvointia
4) jotkut asiat kuten sota, sairaus, kärsimys ja köyhyys poistavat hyvinvointia ja ovat siksi hyvän vastakohta eli paha
5) terveys, rakkaus, onnellisuus, ilo ja vauraus lisäävät hyvinvointia ja ovat siksi hyviä

Tässä on objektiivisen moraalin perusta fillsofi G. H. Von Wrightin mukaan ja tämä on mielestäni paras selitys objektiiviselle moraalille.

Etiikka on kaikessa läsnä ja meillä on velvollisuus seurata etiikkaa valintoihin kykenevinä tietoisina olentoina. Näin vähennämme kärsimystä ja luomme onnellisempaa, parempaa maailmaa.

Daniel Elkama