Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Väitän, että meidän olisi järkevintä sähköistää kaikki liikenne ja tehtaat ja siirtyä täysin puhtaaseen luonnonvoimista saatavaan uusiutuvaan energiaan 20-vuodessa. Otan esimerkiksi toisen historian suuren vallankumouksen. Digitalisoituminen oli yksi ihmiskunnan suurimmista edistysaskelista. Digitaalinen vallankumous 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja 2000-luvulla johti tiedon vallankumoukseen, jota edes viime vuosisadan scifikirjailijat eivät kyenneet ennustamaan. Tieto oli nyt helposti kaikkien saatavilla kaikkialla maailmassa. Nykyään jopa Afrikassa köyhät kalastajat käyttävät älypuhelimella sää- ja navigointiappeja ja pienviljelijät tutustuvat netin kautta uusiin ekologisiin viljelymenetelmiin. Tieto on resursseista arvokkaimpia. Se mahdollistaa yhteiskunnan muutoksen parempaan. Digitaalinen vallankumous yhdisti kaikki laitteet: enää ei tarvitse erillistä puhelinta, tietokonetta, kameraa, ääninauhuria, videonauhuria, videokameraa ja cd-soitinta. Tämä mahdollisti tiedon nopean siirron ja leviämisen, muokkaamisen, tallentamisen ja jakamisen, ja entistä helpomman elämän. Myös materian tarve väheni ja tehostui. Digitalisoituminen on kasvattanut datamäärät valtaviksi ja nopeuttanut kaikkea toimintaa. Kaikenkaikkiaan digitaalisuuden tultua standardiksi ihmiskunnan hyvinvointi, talous ja tieto ovat kasvaneet valtavasti. Sama pitäisi tehdä standardisoimalla sähkö kaikeksi voimanlähteeksi. Tämä toimisi kuin laitteiden yhdistäminen, säästäisi materiaalia, parantaisi ympäristön tilaa, kasvattaisi taloutta ja helpottaisi ihmisten elämää.

Sähkö on digitalisoitumiseen verrattava standardi. Sähköistyminen on ollut ihmiskunnalle valtava edistysaskel, joka alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla: sähkövalo, lennätin, puhelin, sähköinen liikenne. Sähköä voitiin käyttää hyvin moneen tarkoitukseen ja sitä voitiin tuottaa monella tavalla. Ennen sähköä poltettiin puuta, turvetta ja hiiltä, mikä pilasi ilmanlaatua. Sähkön käyttöönotto olikin erittäin hyvä ilman puhtauden kannalta ja on sitä yhä edelleen, esim. sähköinen liikenne. Uusiutuvaa vesivoimaa käytettiin runsaasti jo 1800-luvulla. Ensimmäinen sähköauto keksittiin 1800-luvulla jo ennen polttomoottoriautoa. Saastuttava polttomoottori voitti I-maailmansodan ja imperialismin takia, panssarivaunuihin, -juniin ja sotilasajoneuvoihin tarvittiin öljyä, jota saatiin halvalla Texasista ja entisen ottomaani-imperiumin alueelta, kuten Irakista ja Syyriasta, 30-luvulla öljybisnes kukoisti Saudi-Arabiassa ja Venezuelassa, joista tuli silloin maailman rikkaimpia maita. Nykyään öljyä pumpataan eri puolilla maailmaa vanhoilla liitukautisilla (60 miljoonan vuoden takaisilla) matalan meren alueilla, joissa oli paljon sinilevää ja muuta fytoplanktonia. Öljy on kuitenkin geopoliittisesti arka, siitä soditaan ja konfliktit heilauttelevat öljyn hintaa voimakkaasti. Öljyllä kiristetään toisia valtioita, esim. Lähi-Itä länsimaita. Venäjälle öljylähteiden ehtyminen on seikka, joka lisää mahdollisesti sen geopoliittisia aikeita, samoin monelle muulle öljyntuotajamaalle. Öljy on ehtyvä luonnonvara, jonka loputtua siitä riippuvaiseksi tullut talous helposti romahtaa. Öljy riittää kulutuksen kasvu ja uudet esiintymät huomioiden ehkä noin 20-30 vuotta. Öljyyn liittyy riistoa esim. Afrikassa ja vakavia ihmisoikeusrikoksia. Monelle maalle öljy on ainoa vientituote, jota ostetaan rikkaisiin maihin pilkkahintaan.

Ennen kaikkea öljy aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia. Se pilaa ihmisten ja muiden lajien juomavettä ja hengitysilmaa sekä saastuttaa maaperää. Öljy tuhoaa ekosysteemejä. Öljyonnettomuudet ovat erittäin vakavia, kuten taannoinen British Petrolin Meksikonlahden öljyonnettomuus, jossa öljylautta oli jo pienen valtion kokoinen. Raakaöljy on itsessään myrkyllistä ja tappaa esimerkiksi kaloja ja merilintuja. Öljylähteet pilaavat tuhoisasti ihmisten elinympäristöä ja vaarantavat terveyttä, suoraan sanottuna se tappaa. Nigeriassa Royal Dutch Shellin öljylähteillä poltetaan epäpuhdasta öljyä ja maakaasua niin, että yli 500 000 ihmistä on sairastunut vakavasti esim. hengityselinsairauksiin, monet ovat kuolleet. Biopolttoaineihin käytettävä palmuöljy ei ole sen eettisempää. Öljypalmujen viljelyn takia plantaasien tieltä on hävinnyt käsittämättömät määrät sademetsää. Suurin osa Indonesian saaria aikoinaan peittäneistä sademetsistä on hävinnyt ja esim. harvinaiset orankit ja sarvikuonot ovat vaarassa hävitä sukupuuttoon. Suomalainen Neste Oil on sotkenut näppinsä tähän likaiseen palmuöljybisnekseen ja jopa palkatut rikollisjoukot ovat sytyttäneet metsäpaloja hävittämään metsä plantaasien tieltä. Fossiilisten polttoaineiden poltto lisää paitsi ilmakehän hiiltä myös saastuttaa varsinkin kaupunkien ilmaa. Huono ilmanlaatu ja ilmansaasteet tappavat yli 7 miljoonaa ihmistä vuosittain, varsinkin Kiinassa ja Intiassa, mutta myös Euroopassa yli 500 000. Fossiiliset polttoaineet ovat kiveä ja mönjää, jotka ovat varastoituneet syvälle kallioperän uumeniin. Luonto ei osannut varautua siihen, että ne nostettaisiin haudoistaan pinnalle ja poltettaisiin. Luonnolle ne ovat siis myrkkyä, eikä sillä ole niille kunnollista vastustuskykyä. Kaivokset myös tuhoavat ympäristöä laajalti ja aiheuttavat suunnattomasti jätettä.

Biomassaa käytetään yhä edelleen globaalisti paljon polttoaineena. Polttopuun keruu on suurin syy Afrikan metsäkatoon. Polttopuulla lähinnä kypsennetään siellä ruokaa, mikä on tietysti välttämätöntä, kuivaa riisiä ja viljaa ei voi syödä. Kuitenkin sähköiset liedet, jotka toimivat aurinkopaneeleilla tai aurinkokeittimet ovat osoittautuneet erinomaisiksi vähentämään polttopuun tarvetta. Biomassan keruussa on aina se ongelma, että sitä ylikäytetään ja näin metsät ja muu luonto häviävät. Monissa kylissä sähköisiin liesiin virtaa tuotiin paneeleihin on yhdistety myös esim. radio, WiFi-hotspot ja latausasema älylaitteille. Loogisesti Afrikassa paras tapa tuottaa sähköä on aurinkovoima. Kyliin voidaan rakentaa ja asentaa esim. majojen katoille aurinkopaneelit, mistä saadaan kaikki kyläläisten tarvitsema sähkö. Aasiassa ja Etelä-Amerikassa biomassaa käytetään runsaasti myös lämmitykseen. Suomessakin laajamittainen biomassan poltto energiaksi aiheuttaa metsäteollisuuden ja avohakkuiden kautta suurta vahinkoa ympäristölle ja metsäluonnolle ja -lajeille, ekosysteemipalveluille ja biodiversiteetille. Suomessakaan ei voida siis energiantuotantoa laskea biotalouden ja biomassan varaan. Biomassa on maailman energiankäytöstä edelleen suuri osa. Biomassan laajamittainen poltto on myös haitallista ilmanlaadulle. Ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnan energiasta saadaan fossiilisilla polttoaineilla. Ydinvoima on toisena. Ydinvoimaan liittyy erittäin suuria ongelmia: radioaktiiviset jätteet säilyvät 200 000 vuotta vaarallisina, ydinvoimalaonnettomuuksien riskit ovat aina läsnä ja uraanikaivokset saastuttavat radioaktiivisuudella ja myrkyllisillä raskasmetaleilla ihmisten vedet, ilman ja maaperän, kuluttavat loppuun makean veden varat ja tuhoavat kokonaisiaekosysteemeitä varsinkin globaalissa etelässä köyhien ihmisten elinympäristössä. Uraanikaivokset tappavat ihmisiä. Eettistä ja kestävää uraania ei ole. Uraanista myös soditaan ja uraanikaivostoiminta liittyy AINA ydinaseteollisuuteen.

Fossiiliset polttoaineet, biomassa ja uraani ovat siis ekologisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan erittäin negatiivisia ja ympäristölle ja ihmisille haitallisia. Jäljelle jää energian ja sähkön tuotantoon uusiutuvat puhtaat energiantuotantomuodot: erityisesti tuuli- ja aurinkovoima, pienimuotoinen vesivoima, aaltovoima ja geoterminen energia. Suomessa ja esim. Britanniassa jo puolet sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla, mukaan tosin lasketaan uusiutuva biomassa. Suomessa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on jo 15 %, kun se oli vielä kymmenen vuotta sitten pari prosenttia. Suomessa tuuliolot ovat erinomaiset, varsinkin rannikoilla ja tuntureilla. On rakenteilla suuria off Shore -tuulipuistoja kauas merelle, esim. Ahvenanmaan saaristoon. Tuuliolojen kartoitus on erittäin tärkeää uusien potentiaalisten voimaloiden sijoittamisen kannalta. Tuulivoimalat eivät ole vaarallisia linnuille, jos ne sijoitetaan kauas lintujen tunnetuista muuttoreiteistä ja pesimäalueilta. Nykyiset sähkölinjat tappavat vuosittain yli 200 000 lintua, tuulivoimalat korkeintaan ehkä muutaman kymmentä. Aurinkovoima on meillä pohjoisessakin hyvin potentiaalista, aurinkovoima ei perustu lämpöön vaan valoon ja meillä on kesäisin valtavasti valoa, oikeastaan kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen eli puoli vuotta. Talvellakin valoa on tammi-helmikuussa melko paljon. Olennaista on myös kulma, jossa paneelit ovat suhteessa Aurinkoon. Oikein asemoituna ne keräävätpaljon valoenergiaa. Suomessa neliömetrin aurinkopaneeli kerää puolet siitä kilowattituntimäärästä, mitä saman kokoinen paneeli ikuisen Auringon Portugalissa. On myös kehitetty uuden polven aurinkopaneeleita, jotka keräävät myös muita Auringon sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksia kuin valoa, esim. infrapunaa ja ultraviolettia, vähän kuin puunlehden eri pigmenttikerrokset keräävät eri aallonpituuksien valoa. Näin niiden teho on moninkertainen. Aurinkopaneeleita voitaisiin asentaa vaikka useimpien talojen katoille. Geoterminen energia on myös tulevaisuuden energiamuoto. St1:llä on menestyksekäs kokeilu meneillään Aalto-yliopiston Otaniemessä. Syvältä maasta saadaan puhdasta energiaa, kun magma lämmittää vettä, jonka energia muutetaan sähköksi. Toiminta on hieman kuin tekninen geysir. Geoterminen energia ei vaadi vulkanismia (tosin se on etu), kuten Islannissa, vaan sitä on saatavilla lähes kaikkialla. Islanti tuottaa lähes kaiken sähkönsä geotermisella energialla. Aaltoenergiassa ovat suomalaiset tehneet merkittäviä innovaatioita ja koevoimalat on jo Portugalissa Atlantilla sekä Pohjanmerellä. Suomessa Itämeren aallot mahdollistavat laajan aaltoenergian hyödyntämisen. Vesivoima on isossa mittakaavassa ympäristölle vahingollista, mutta pienehköt voimalat ovat järkeviä. Noin 10 % Suomen sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Näistä uusiutuvista energiantuotantomuodoista on jokaiselle maalle ja alueelle luotava oma sopiva kombinaatio, joka ottaa huomioon alueen maantieteelliset, esim. ilmastolliset ja pinnanmuodolliset, erityispiirteet ja energiantuotanto sopeutetaan niihin. Suomessa toimisi kaikki edelliset, Norjassa erityisesti tuuli ja vesivoima, Afrikassa erityisesti aurinkovoima. Uskon vakaasti, että maailma voisi siirtyä täysin puhtaaseen uusiutuvaan energian tuotantoon.

Uusiutuvaa energia vaatii paljon infraa, mikä vaatii kaivoksia. Tämä tekee niiden ekologisesti jalanjäljestä suurimman osan. Kuitenkin kun riittävä määrä metalleja on kaivettu esiin, niitä voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää lähes loputtomiin suljetussa teollisesa ekosysteemissä kiertotalouden periaattein. Kaikki tuulivoimaloiden lavoista vesivoimaloiden turbiineihin voidaan kierrättää. Huomionarvoista on myös, että fossiilisten kaivaminen ja uraanikaivokset ovat paljon haitallisempia ekosysteemeille ja paljon laajamittaisempaa kuin vaadittava mineraalien kaivuu tuulivoimaloihin ja aurinkopaneeleihin olisi niiden yleistyessä normiksi.

Eli siis puhtaiden uusiutuvien kombo ja sähkö standardiksi. Miksi sähkö standardiksi? Onko järkeä olla riippuvainen useista tavoista tuottaa energiaa, öljy, biopolttoaineet, biomassa, vety, kun kaikki voidaan standardisoida sähköksi, toimimaan sähköllä? Kaikkiin edeltäviin liittyy myös suuria ympäristöongelmia, kuten aiemmin kerroin. Liikenne on kokonaisuudessaan järkeä sähköistää: jopa sähkömatkustajalentokoneita on kehitetty ja niillä lennetty menestyksellä. Laivat puolestaan voisivat liikkua sähköohjatuilla robottiteknologialla varustetuilla purjeilla. Näitäkin on koekäytössä jo erityisesti esim. Japanissa. Sähköautot on todettu hyviksi ja niillä voi ajaa jo yhdellä latauksella Suomen päästä päähän. Raitiovaunut, sähköjunat ym. ja tietysti sähköautot puhdistavat kaupunki-ilmaa, miljoonat ihmiset eivätenää kuole ilmansaasteisiin. Sähköpolkupyörät yleistyvät. Kaupunkien ilmanlaadun suurin pilaaja on fossiilisiin perustuva liikenne. Toki tehtaat myös. Mitä jos tehtaissakaan ei enää poltettaisiin mitään, vaan kaiken standardiksi tulisi sähkö, kaikki tehtaan koneet pyörisivät sähköllä. Näin jo monessa tehtaassa onkin. Ja robotit tekevät suurimman osan työstä. Savupiipputeollisuus jää historiaan. Tämä on visioni tulevaisuuden maailmasta. Liikenteen sähköistämistä ei uhkaa sähköriippuvuus, päin vastoin päästään eroon riippuvuudesta tuontiöljystä ja maakaasusta sekä biopolttoaineista. Sähköä tuotettaisiin erityisen runsaasti paikallisesti pienillä tuulivoimaloilla, vesivoimaloilla ja aurinkopaneeleilla, niin sen saanti olisi varmaa. Olisi kylä ja kaupunginosakohtaiset sähköosuuskunnat ja myös kylä ja kaupunginosakohtaiset sähköverkot. Ne olisivat täysin omavaraiset ja riippumattomat valtakunnanverkosta. Valtakunnanverkkoa ei enää juurikaan tarvittaisi ja valtava määrä infraa voitaisiin purkaa ja jättää rakentamatta, ja kierrättää sen mineraalit tuulivoimaloiden ym. rakennusmateriaaliksi. Paikalliset sähköverkot myös olisivat riippumattomia ja varmoja myrskytuhojen keskellä, joita ilmastonmuutos myös tulee lisäämään, ja näin ei tulisi laajoja valtakunnallisia sähkökatkoja. Verkot olisivatmyös hyvin suojassa kyberiskuilta ja hybridisodankäynniltä. Ideaali olisi,että sinulla olisi omakotitalossasi oma aurinkopaneeli, tai taloyhtiöllä, jolla voit ladata oman sähköautosi. Mikä voisi olla varmempi voimanlähde autoon. Tuontiöljykö?

Tämä saattaa kuulostaa utopistiselta, mutta tämä olisi järkevin toimintatapa ja maailma 20-vuoden kuluttua. Kehitys on aina ottanut suuria edistysaskelia. Uusiutuvan energian ja sähkön vallankumous tulee olemaan niistä yksi.