Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

Miltä näyttävät tulevaisuuden ekologiset kaupungit? Ekologinen kaupunki on mahdollisimman monimuotoinen, vihreä ja se ottaa oppia ja mallia luonnosta. Ekologinen kaupunki perustuu täysin uusiutuvaan energiaan ja sähkön käyttöön liikenteessä. Kaupunki on ekosysteemi ja kun se toimii mahdollisimman paljon luonnonekosysteemin tavoin, ihminen ja luonto voivat hyvin. Tällöin kaupunki itsessään ”elää”. Ekologinen kaupunki on resilientti ja torjuu uhkia ja tämä perustuu erityisesti monimuotoisuuteen.

Vihreä infrastruktuuri on nykyään tärkeä käsite. Samoin sininen infrastruktuuri. Tavallinen infrastruktuuri tarkoittaa perusrakennetta, jonka varaan koko yhteiskunta rakentuu. Perusrakennetta ovat erilaiset verkostot, jotka mahdollistavst yhteiskunnan energian ja resurssien käytön, esim. vesijohdot, valaistus, voimalaitokset, sähkölinjat, tietoliikennekaapelit, tiet, viemäriverkosto ym. Vihreä infra taas tuo kaupunkiin ekosysteemipalveluita ja mahdollistaa niistä nauttimisen. Osa ekosysteemipalveluista on kriittisen välttämättömiä. Sininen infra taas tarjoaa veteen liittyviä ekosysteemipalveluita.

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ja sen ekosysteemien tarjoamia palveluita, jotka hyödyttävät ihmisiä ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi viheralueet estävät tulvia ja puhdistavat ilmaa sekä viilentävät lämpötilaa kesähelteillä. Kaupunkivihreää on yleensä liian vähän ja sitä pitäisi lisätä reilusti. On laskettu että minimissään tulisi olla 50 m2 viheraluetta jokaista kaupungin asukasta kohden. Huomaa, tämä on minimi, jotta kriittiset ekosysteemipalvelut toteutuisivat. Sen sijaan hyvänä voitaisiin pitää esim. 200 m2. Jotkut suurkaupungit ovat hyvin vihreitä. Esimerkiksi Helsingistä on kolmasosa puistoja ja kaupunkimetsää, noin 126 m2 asukasta kohden. Muita esimerkkejä on esimerkiksi Vancouver ja Barcelona.

Kaupungeissa on paljon lämpöä imevää pintaa (asfaltti, betoni, tiilet) ja liikenne ja rakennukset synnyttävät ja vuotavat lämpöä. Puhutaankin ns. urbaanista lämpösaarekkeesta. Kaupungeissa onkin usein tukalan kuuma. Etenkin puut varjostaessaan ja vettä haihduttaessaan viilentävät kesähelteillä lämpötilaa jopa useita asteita. Helleaallot ovat usein tappavia kaupungeissa, joten puut ovatkin hengenpelastajia. Helleaallot yleistyvät ilmaston lämmetessä. Kasvillisuus, maaperä ja puistot imevät valtavasti vettä, mikä vähentää tuhoisia tulvia ja etenkin pienentää tulvapiikkiä. Tulvat lisääntyvät ilmastonmuutoksen takia suurimmassa osaa maailmaa ja tämänkin takia vihreä infrastruktuuri on erittäin tärkeää. Tulviin kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä, suurin osa kaupungeissa. Puut myös puhdistavat ilmaa vakavista ilmansaasteista. Puiden lehdet synnyttävät ilmaan ionisaatiota, joka pudottaa saastehiukkaset maahan. Ilmansaasteet tappavat vuosittain 7 miljoonaa ihmistä globaalisti. Viheralueiden ansiosta pelastetaan ehkä miljoonia ihmisiä. Paikkatietojärjestelmillä kaupungin ilmanlaatua tutkiessani huomasin, miten valtava ero on vilkasliikenteisen tien ja sen vieressä olevan pienenkin puiston välillä. Tien vieressä jalkakäytävällä ilmanlaatu on yleensä huono, muutaman metrin päässä puistossa tyydyttävä tai jopa hyvä. Etenkin puut puhdistavat ilmaa tehokaasti. Paitsi ihmisen fyysiselle terveydelle, myös psyykkiselle terveydelle, virkistäytymiselle, sosiaaliselle elämälle ja harrastuksille, urbaanit viheralueet ovat äärimmisen tärkeitä. Japanin miljoonien asukkaiden tiheästi rakennetuissa metropoleissa ja mm. Britanniassa lääkärit jopa kirjoittavat ahdituksesta ja masennuksesta kärsiville potilaille vihreitä reseptejä eli määräyksiä liikkua luonnossa.

NBS eli nature based solutions, suom.  luontopohjaiset ratkaisut, tarkoittaa erilaisten yhteiskunnan ongelmien, kuten edellämainitut ilmanpuhdistus puiden avulla ymm tai hulevesien hallinnan tai jätehuollon, ratkaisemista luonnon ja ekosysteemien avulla. Maanpinnalla virtaavia hulevesiä on esimerkiksi kotikaupungissani Vantaalla Kartanonkoskella hoidettu talojen välissä virtaavien rakennettujen kaupunkipurojen avulla, jotka vieläpä tukevat biodiversiteettia ja vesikasvillisuutta. Puurakentaminen on yksi merkittävä NBS: puu on luonnosta saatava ekologinen rakennusmateriaali, joka varastoi suuret määrät hiiltä. Puu ei myöskään sido niin paljon lämpöä ja ei siksi vahvista samoin urbaania lämpösaarekketta kuin betoni. Betonin tuotanto aiheuttaa myös moninkertaiset hiilipäästöt. Puusta voidaan rakentaa paljon muutakin kuin taloja. Jännittävää on, että nyt on jopa keksitty miten tehdään biologisia puolijohteita elektroniikkaan. Luontopohjaisissa ratkaisuissa biodiversiteetin suojelu on aina supertärkeää, koska ekosysteemipalvelujen tuotto ja toiminta ovat suoraan verrannollisia biodiversiteetin runsauteen. Eli siis mitä suurempi biodiversiteetti, sitä paremmat ja laadukkaammat ekosysteemipalvelut.

Ihmisen toiminta parhaimmillaan rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta. Tästä esimerkkinä ovat perinnebiotoopit ja puistot. Ihmisen toiminta tarjoaa monille lajeille uusia ekolokeroita ja sopivia elinympäristöjä. Ihminen ja luonto voivat hyvinkin elää rinnakkain. Yksi hyvä trendi puistojen ja viheralueiden hoidossa on dynaamiset istutukset ja dynaaminen viheralueiden hoito. Dynaamiset istutukset ovat puistojen ja viheralueiden istutettuja luonnon kasviyhdyskuntia jäljitteleviä monilajisia ja kerroksellisia sekaistutuksia. Niissä  on pelkän puiden ja nurmikon sijaan puita, pensaita, kenttäkasveja, perennoja, heiniä, kukkakasveja, sipuleita ym. Dynaamisten istutusten ansiosta biodiversiteetti ja mm. ötököiden, pölyttäjien ja lintujen määrä kasvavat ja kasviyhdyskunnat ovat vastustuskykyisempiä ulkoisille uhille. Dynaamiset istutukset eivät päästä haitallisia rikkakasveja kasvamaan ja ne ovat helppohoitoisempia.

Viherkatot ovat oiva tapa lisätä biodiversiteettia ja pölyttäjiä, mutta myös vähentää tulvia ja hulevesiä. Viherkattoja oli jo muinaisilla viikingeillä, nykyään niitä voi olla minen jalkapallokentän kokoisina suurten varastohallien ym. katoilla. Viherkatot tarjoavat turvapaikkoja linnuille, ötököille, perhosille, pölyttäjille ja kukkakasveille. Viherkatot on hyvä tapa lisätä vihreyttä tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, johon ei maan pinalla voida saada puistoa. Kaupunkipuutarhat ja urbaani maatalous tuottavat esim. vihanneksia ja hedelmiä. Ne voivat lisätä suurestikin omavaraisuutta, varsinkin jos niitä olisi nykyistä enemmän. Mehiläistenhoitokin onnistuu aivan kaupungin ytimessä. Helsingissä aivan ydinkeskustassa päärautatieaseman vieressä Mannerheiminiellä, eli vilkkaimmalla kadulla, olevan rakennuksen katolla, hoidetaan mehiläisiä ja saadaan joka vuosi kymmeniä kiloja hunajaa. Kaupunkiniityt ovat viherkattojakin tehokkaampia tapoja tukea biodivesiteettia. On tutkittu, että maan tasolla olevan viheralueen biodiversiteetti on aina paljon suurempi kuin saman kokoisen viherkaton. Maan tasolla ötököitö ym. on enemmän, mutta myös monia nisäkkäitä.

Tulevaisuuden utopistinen ekokaupunki saisi kaiken energiansa lähellä tuotetulla puhtaalla uusiutuvalla energialla, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergialla. Kaupungeissa on erityinen potentiaali sijoittaa rakennusten katoille aurinkopaneeleja, jotka ovat tehokkaita myös pohjoisimissa kaupungeissa suurimman osan vuotta. Pienostuulivoimaloita on myös kätevä sijoittaa talojen katoille ja ne voivat tuottaa jopa 2 0 000 W/voimala. Sain itse politiikassa toimiessani Vantaan kaupungilla läpi aloitteen aurinkopaneelien sijoittamisesta vähitellen, varsinkin uudisrakennusten kohdalla, kaikkien julkisten rakennusten, kuten koulujen ja päiväkotien katoille. Katot ovat kaupungissa lähinnä aavikkoa ja hukkatilaa, jonne on erittäin helppoa ja järkevää sijoittaa energiantuotantoa ja viherkattoja sekä kaupunkiviljelmiä. Resurssien kierrätys kaupungeissa on myös erittäin tärkeää. Kaikessa materian käytössä olisi tärkeä pyrkiä kestävään kiertotalouteen. Materian kokonaismäärä maapallolla ei kasva vaan luonnonvarat ovat rajalliset. Energiantuotantoa on puolestaan helppo kasvattaa uusiutuvalla energialla lähes loputtomiin. Varsinkin auringon potentiaali on valtava. Kun ei tuule tai aurinko paista, voidaan polttaa vetyä, josta ainoa päästö on puhdas vesihöyry. Energiaa voidaan varastoida myös mm. hiekkaan ja veteen.

Kierrätyksessä esim. Pohjoismaat, Hollanti ja Saksa ovat erittäin kehittyneitä. On huomattavan arvoista, ettei ole juuri mitään materiaa, mitä ei voida kierrättää. Tarvitaan vain vaadittava teknologia ja kierrätyslaitokset. Jätteen synnyssä ja kierrätyksessä on toki vielä parempi, jos tavara voidaan korjata tai käyttää uudelleen. Lähes kaikki materia, mitä luonnosta saadaan voidaan kierrättää, koska kaikki on sulatettavissa korkeassa lämpötilassa ja palautettavissa alkuperäiseen kemialliseen muotoonsa. On esimerkiksi pelätty hiekan loppuvan, koska sitä tarvitaan mm. asvaltin valmistuksee, mutta asvaltti on 100% kierrätettävä aine. Suomessa lähes kaikki asvaltti kierrätetäänkin. Sulattaminen ja kierrätys vaativat paljon energiaa, mikä pitää tuottaa kestävästi uusiutuvalla energialla tai vedyllä.

Ekokapungissa kaikki liikenne on sähköistetty ja pyöräily ja kävely paikasta toiseen on helppoa. Liikenteen käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla ja liikenne on pitkälti älyohjattua. Mielenkiintoista on, että vaikka suurin osa esim. Suomen energiasta menee tällä hetkellä liikenteeseen, niin liikenteen sähköistäminen lisäisi Suomen sähkönkulutusta vain 20%. Sähkömoottorit ja sähköinen liikenne ovat niin ekotehokkaita ja korkeita hyötysuhteeltaan. 

Tulevaisuuden ekokaupunki olisi siis mahdollisimman vihreä ja omavarainen, niin energian kuin ruuan puolesta. Tällainen kaupunki jäljittelee luonnon normaalia ja luonnollista toimintaa ja käyttää erilaisia ekosysteemien toimintaa jäljitteleviä luontopohjaisia ratkaisuja ongelmien ratkaisemisessa. Se kierrättäisi kaiken kiertotaloudessa, kuten luontokin tekee ja tuottaisi kaiken energian puhtailla uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Ekologinen yhteiskunta ottakoon aina mallia luonnosta. Luonto on maailman paras arkkitehti ja insinööri. Tämä kirjoitus pohtii lähinnä kaupunkia ympäristön kannalta, toki voitaisiin pohtia paljon myös esim. taloutta ja kulttuuria. Näidenkin tulisi olla mahdollisimman monimuotoisia, jolloin kaupunki olis mahdollisimman resilientti. Sosiaalinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ruokkivat esimerkiksi luovuutta ja innovatiivisuutta sekä näiden kautta ongelmien luovaa ratkomista. Elävä kaupunkikulttuuri (kuten sivistys, musiikki, taide ym.) on myös tärkeä elävän kaupungin merkki ja ominaisuus, elävä, monimuotoinen ja saavutettava.  Hyvä talous taas keskittyy kaupunkilaisten hyvinvointiin. Hyvän talouden ominaispiirre on tavoite palvella, eikä tavoite maksimaalisiin voittoihin. Hyvä talous pyrkii maksimaalliseen onnellisuuteen.

Danel Elkama