Ecoblogi – A Blog by Daniel Elkama

22.5. vietettiin kansainvälistä YK:n biodiversiteetin päivää. Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Sitä voidaan mitata geeneinä, lajeina tai erilaisina biotooppeina ja ekosysteemeinä. Luoja tai Luonto, miten vaan ajatteletkaan, on luonut uskomattoman monimuotoisen ja värikkään ekosysteemien tilkkutäkin täynnä erilaisia eliölajeja. Biosfääri eli elokehä peittää koko Maapallon pinnan syvimmistä meristä korkealle ilmakehään. Syvimmissäkin pimeissä ja kylmissä merissä ja niiden hautavajoamissa on arkeoneja ja bakteereja. Maalla korkeimmat Kalifornian punapuut yltävät yli sadan metrin korkeuteen. Siemeniä ja ötököitä lentää yli kymmenen kilometrin korkeudessa. Biosfääri on äärimmäisen kompleksinen ja monimuotoinen vaihdellen piikikkäistä siileistä, kilpikonnista, merten sateenkaaren väreissä bioluminesenssin avulla loistavista kampamaneeteista ja sademetsien yöllä loistavista sienistä valtaviin valaisiin ja kärsäkkäisiiin elefantteihin.

Evoluutio on geenialleelien suhteiden muutoksia populaatioissa. Geenit määräävät, millaisia muotoja eliöt saavat. Kun genotyyppi muuttuu, muuttuu eliölaji. Evoluutiolle on tyypillistä, että eliöt keksivät uusia selviytymistrategioita ja sopeutuvat erilaisiin elinympäristöihin muuttuen geeniperimältään paremmin sopeutuviksi ja uusia selviytymisstrategioita käyttäviksi. Uudet selviytymistrategiat ja ympäristöön sopeutuminen lisäävät lajien resilienssiä ja selviytymiskykyä. Tämä luo uudenlaisia lajeja. Elämälle tärkeimpiä asioita ovat selviytyminen ja resilienssi. Eliöissä on DNA:n muodossa dataa, tietoa, joka ohjaa eliön elintoimintoja luoden ja kasvattaen resilienssiä.

Biodiversiteetti luo toimivan ekosysteemin. Lajien väleillä on paljon yhteyksiä ja erilaisia suhteita. Ekosysteemit muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa osat elävät eräänlaisessa symbioosissa tai yhteiselämää, jossa ne hyödyttävät kokonaisuutta. Luonnossa kaikki virtaa, energian ja materian virrat ja kiertokulku luovat pohjan ekosysteemien elämälle. Elämä rakentuu näiden virtojen varaan. Kaikki eliöt tarvitsevat energiaa ja erilaisia aineita, kuten vettä, typpeä ja maaperää. Kasvien kyky valmistaa energiapitoista sokeria auringon valosta luo perustan ekosysteemille. Kasvit sitovat fotosynteesissä hiiltä ja auringon valon fotonien energiaa ja valmistavat biomassaa, jota eläimet syövät ja sienet ja ötökät hajottavat luoden maaperää ja palauttaen aineet kiertoon.

Luonto tarjoaa lukuisia erilaisia ihmistä hyödyttäviä ekosysteemipalveluita. Nämä palvelut ovat luonnon ilmaiseksi tarjoamia palveluita, kuten veden ja ilman puhdistus saasteista, ruuantuotanto, lääkeyrtit, veden kiertokulku, maaperän syntyminen, ilmaston stabiliteetin ylläpito ja pölytys.  Ekosysteemipalveluista osa on kriittisen tärkeitä ihmisyhteisöjen toiminnalle ja olemassaololle. Etenkin puut ovat merkittäviä ekosysteemipalveluiden ylläpitäjiä. Ne mm. viilentävät ilmaa, puhdistavat ilmaa ilmansaasteista ja estävät Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo vuodessa on paljon enemmän kuin koko maapallon BKT.

Ekosysteemipalveluiden toimivuus ja tehokkuus riippuvat hyvin suurelta biodiversiteetistä ja sen suuruudesta ja runsaudesta: ekosysteemipalveluiden toimivuus ja tuottavuus ovat suoraan verrannollisia biodiversiteettin runsauteen. Mitä enemmän luontoa ja lajeja, sitä toimivammat ja tuottavammat ekosysteemipalvelut. Esimerkiksi suuri kukkakasvien biodiversiteetti tukee suurta mehiläispopulaatiota, mikä lisää kasvien pölytystä ja tämä lisää ruuantuotantoa.

Kiinalainen sananlasku sanoo: yksi oksa on helppo taittaa, mutta kaksi jo vaikeampi. Systeemiajattelulla ajatellen, kun tarkastelemme systeemiä, niin se on kompleksinen ja täynnä erilaisia osatekijöitä ja vuorovaikutuksia, joiden rikkominen oksien tapaan on on vaikeaa. Tämä luo pohjan ekosysteemin resilienssille. Aivan kuin geenien moninaisuus luo pohjan lajien selviytymiselle. Biodiversiteetiltaan korkealla tasolla oleva ekosysteemi on terveempi, hyvinvoivempi, elinvoimaisempi ja  vastustuskykyisempi ulkoisille uhille ja haitallisille ympäristömuutoksille., kuten ilmastonmuutokselle, kuivuudelle, vesipulalle, metsäpaloille, tuhohyönteisille tai muutoksille lajistossa ja ekologiassa. Sitä paremmin luonto kierrättää ja puhdistaa vettä, puhdistaa ilmaa tai estää tulvia, mitä korkeampi biodiversiteetti. Korkea biodiversiteetti lisää sekä luonnon että ihmisen hyvinvointia. Biodiversiteetin lisääminen on useimmiten winwin -tilanne, josta sekä ihminen että luonto hyötyvät. Ihmistoiminta voi keskinkertaisen häiriön hypoteesin mukaan jopa kasvattaa biodiversiteettia, esimerkiksi agroekologinen luomuviljely ja mehiläisten hoito lisäävät usein luonnon monimuotoisuutta suuresti. Toisaalta liian intensiivinen ihmistoiminta, metsästys, ilmastonmuutos, maankäyttö (maa- ja metsätalous) ja rakentaminen ovat suurimmat syyt biodiversiteetin häviämiseen ja luontokatoon. Vaalikaamme siis monimuotoisuutta kaikkialla ja kaikessa ihmistoiminnassa. Montrealin biodiversiteettikokous oli äärimmäisen tärkeä, koska siinä numeerisesti määritelty selkeät suojelutavoitteet, kuten 30% suojelu jokaisen valtion maapinta-alasta. Numeerinen määrittely on äärimmäisen tärkeää, etteivät lupaukset jää vain juhlapuheiksi.

Daniel Elkama