Kategoria: Yleinen
-
YK:n biodiversiteettikokous Kiinan Kunmingissa
Tänä vuonna maailman johtajat ja järjestöt kokoontuvat Kiinan Kunmingissa solmiakseen uuden kattavan biodiversiteettisopimuksen. Tällä hetkellä maailman maapinta-alasta on suojeltu 17 % ja meristä 10 %. Esimerkiksi WWF tavoittelee molemmista 30 % suojeluastetta. Jotkut ovat ehdottaneet, minä mukaanlukien, että puolet Maapallosta suojeltaisiin. Suojelualueiden perustaminen on tehokas keino suojella lajeja, ekosysteemejä ja biodiversiteettia. Kansallis- ja luonnonpuistot ovat…
-
Olennaiset asiat ympäristönsuojelussa
Mikä oikeasti vaikuttaa ympäristöön? Monesti lentoliikennettä kritisoidaan ympäristösyistä. Kuitenkin lentoliikenne on vain 2 % vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Autoliikenteen osuus on moninkertainen. Samoin tietotekniikan ja internetin käyttö. Ympäristönsuojelussa kannattaa puuttua niihin asioihin, joiden haitta on suurin ja hyöty pienin. Pienimuotoisiin asioihin keskittyminen ei hyödytä. Esimerkiksi Formula-kisojen kieltäminen ei vaikuttaisi maapallon hiilipäästöihin juuri lainkaan. Oma hiilijalanjälkeni on alle…
-
Kehitysapu – vauraiden maiden velvollisuus
Suomi maksaa tällä hetkellä bruttokansantuotteesta 0,45 % kehitysapua, noin 1 032 miljoonaa euroa. Apu on kohdennettu ensisijaisesti kaikkein köyhimpiin maihin, joista monissa myös soditaan tai yhteiskunnalliset olot ovat epävakaat. Eniten avustuksia annetaan Afganistaniin, Etiopiaan, Syyriaan, Mosambikiin, Myanmariin, Somaliaan, Tansaniaan, Sierra Leoneen ja Nepaliin. Afrikan mantereella ja Aasiassa sekä muualla globaalissa etelässä kärsitään nälästä, puhtaan juomaveden…
-
Perustulo poistaa köyhyyden
Thomas Paine oli yksi Yhdysvaltojen perustajaisistä. Hän esitti vuonna 1795 kirjassaan Agrarian Justice ensimmäisen mallin kaikille kansalaisille ehdoitta maksettavasta perustulosta. Yhdestä perustulomallista on käytetty nimitystä sosiaalinen osinko. Tämä perustuu siihen, että jokaisen kansalaisen voidaan katsoa omistavan oikeuden yhteiseen kansallisomaisuuteen, ikään kuin kansallisen osakkeen. Perustulon oikeutus lähtee siis siitä, että kaikki kansalaiset yhdessä omistavat maansa tasavallassa.…
-
Elinor Ostrom, yhteismaan dilemma ja paikallisdemokratia
Yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä Elinor Ostrom oli ensimmäinen nainen, joka sai taloustieteen Nobelin vuonna 2009. Hän tutki paljon yhteismaiden, kuten pienten yhteisöjen yhdessä omistamien laitumien, metsien ja pohjavesien hallintaa. Hän kyseenalaisti aiemmin vallalla olleen ajatuksen, että yhteisomistus johtaa luonnonresurssien ylikulutukseen. Ostromin havainto oli, että demokraattiset yhteisöt joilla oli selkeästi määritellyt rajat ja paikallisiin oloihin sopeutetut ja valvotut…
-
Poliittinen ääriajattelu nousee osattomuudesta
Natsien vainoja Amerikkaan paennut juutalainen filosofi Hannah Arendt kirjoittaa teoksessaan Totalitarismin synty vuodelta 1951, että totalitarismi syntyy kun ihmiset ovat erillään toisistaan. Kun ihmiset ovat erillään, heillä ei Arendtin mukaan ole valtaa asioihin, toisin kuin silloin, kun tehdään yhteistyötä. Tällöin kansankiihottajilla ja autoritaarisilla johtajilla on tilaisuus saada ihmisten myötämielisyys ja valta itselleen. Vahvat johtajat vetoavat…
-
Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastokriisiin
Ydinvoimaa alettiin käyttää ensin aseissa, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeissa 1945, ja sen jälkeen 50-luvulta lähtien energiantuotannossa atomivoimaloissa. Ydinvoimaa markkinoidaan usein huippumodernina hi-techina, joka ratkaisee ilmastonmuutoksen. Näin ei kuitenkaan ole. Kerron miksi… Ydinvoima ei ole hi-techia, vaan vaarallinen kylmän sodan aikakauden energiantuotantomuoto. Esimerkiksi Suomessa Loviisan voimalat ovat neuvostovalmisteisia. Neuvostoliitossa Tšernobylin onnettomuus osoitti, että ydinvoimaan liittyy suuria…
-
Luomuviljely turvaa ekosysteemipalvelut
Luonnonmukainen viljely on kestävää ja turvaa arvokkaat ekosysteemipalvelut, kuten suojelee maaperää ja vedenkiertoa sekä pölyttäjähyönteisten toimintaa. Luomuviljely synnyttää vähemmän CO2-päästöjä ja se ei rehevöitä vesistöjä. Se suojelee biodiversiteettia, sitoo hiiltä, säästää vettä ja suojelee uhanalaisia lajeja. Tutkimusten mukaan luomuviljely ei ole tavanomaista viljelyä kalliimpaa ja taloudelliset voitot ovat suuremmat. (Guardianin artikkeli). On arvioitu, että luomuviljelyllä…
-
Ilmastonmuutoksesta ja ratkaisuista
Ilmasto on muuttunut läpi historian pääsääntöisesti hyvin hitaasti. Nyt ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa globaalisti ennennäkemätöntä tahtia. Arktisilla alueilla ilmasto on lämmennyt jo 2-4 astetta. Kasvihuoneilmiön ja sen yhteyden ilmastoon havaitsi ruotsalainen tiedemies S. A. Arrhenius jo 1896. Ilmastonmuutos on lisännyt suuresti luonnonhasardeja, kuten tulvia, trooppisia sykloneja ja kuivuutta. Kuivuus on aiheuttanut vakavaa nälänhätää esimerkiksi Somaliassa…
-
Kuntavaaliteemojani-Kestävä Vantaa
Olen ehdolla Vantaalla kunnallisvaaleissa keväällä 2021. Rakennetaan yhdessä kestävä Vantaa, joka on koti jokaiselle. 1. Kaupungin tulee siirtyä fossiilivapaaksi ja luopua ydinvoimasta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmansaasteiden vähentämiseksi kaikki sähkö tulisi tuottaa puhtailla uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla ja liikenne tulisi sähköistää. Sähkön latauspisteitä autoille ja HSL:n busseista sähköbusseja. 2. Moni sosiaalinen kehityskulku on huolestuttava. Lähiöiden kurjistumiseen on puututtava.…
-
Kestävät kaupungit
Urbanisaatio on globaali kehityskulku: väestö ja yritystoiminta keskittyvät entistä enemmän kaupunkeihin. Haasteena on kehittää turvallinen, terveellinen, ekonominen, innovatiivinen, ekologinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö. On pidettävä huolta maaseudusta ja luonnosta, koska olemme riippuvaisia alkutuotannosta ja ekosysteemipalveluista. Kaupunkiluonto on tärkeä osa hyvää kaupunkia. Meidän on sopeuduttava muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, torjuttava uhkia, kuten lisääntyviä luonnonhasardeja, sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyyttä,…