Avainsana: Biodiversiteetti
-
Metsien sosialisointi – voiko maata, vesiä, ilmaa ja luontoa omistaa? Jos voi niin kuka?
Metsäjätti Stora Enson työntekijä syyllistyi juuri todennäköisesti törkeään luonnonsuojelurikokseen ajaessaan raskaalla metsätyökoneella useita kertoja äärimmäisen harvinaisten ja uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen asuttaman puron yli. Raakkuja kuoli ilmeisesti tuhansia. Pari vuotta sitten tuli voimaan tarpeellinen laki törkeästä luonnonsuojelurikoksesta. EU:ssa on käsittelyssä ns. ecocide-laki eli laki törkeästä luonnontuhonnasta, joka on verrattavissa kansanmurhaan. Usein lain sana ja suojelualueiden…
-
Biodiversiteetti
22.5. vietettiin kansainvälistä YK:n biodiversiteetin päivää. Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Sitä voidaan mitata geeneinä, lajeina tai erilaisina biotooppeina ja ekosysteemeinä. Luoja tai Luonto, miten vaan ajatteletkaan, on luonut uskomattoman monimuotoisen ja värikkään ekosysteemien tilkkutäkin täynnä erilaisia eliölajeja. Biosfääri eli elokehä peittää koko Maapallon pinnan syvimmistä meristä korkealle ilmakehään. Syvimmissäkin pimeissä ja kylmissä merissä ja niiden…
-
Suomenlinna – luonnon monimuotoisuuden keidas Helsingin keskustassa – miten keskisuuren häiriön ekologinen hypoteesi näkyy Suomenlinnan linnoitussaarten luonnossa
Voivatko ihminen ja luonto kukoistaa rinnakkain? Voiko ihmisen toiminta hyödyttää luontoa suuresti? Intermediate disturbance (eli keskisuuren häiriön) -hypoteesi (IDH) olettaa, että lajien rikkaus ja monimuotoisuus paikallisessa mittakaavassa on huipussaan häiriön ollessa keskivälillä voimakuutta (Grime, 1973; Horn, 1975; Connell, 1978). Näin ihmistoiminta usein lisää luonnon monimuotoisuutta. Tässä postauksessa kerron, miksi ihminen ja luonto voivat hyvinkin elää…
-
Vihreä ja elävä ekokaupunki – miltä näyttävät 2030-luvun ekologiset kaupungit?
Miltä näyttävät tulevaisuuden ekologiset kaupungit? Ekologinen kaupunki on mahdollisimman monimuotoinen, vihreä ja se ottaa oppia ja mallia luonnosta. Ekologinen kaupunki perustuu täysin uusiutuvaan energiaan ja sähkön käyttöön liikenteessä. Kaupunki on ekosysteemi ja kun se toimii mahdollisimman paljon luonnonekosysteemin tavoin, ihminen ja luonto voivat hyvin. Tällöin kaupunki itsessään ”elää”. Ekologinen kaupunki on resilientti ja torjuu uhkia…
-
Globaali kylä, bittikärpänen ja monimuotoisuus – systeemit ja synergia
Kun kaksi asiaa vuorovaikuttaa toistensa kanssa, syntyy systeemi eli järjestelmä. Kahden osatekijän järjestelmä on yksinkertaisin mahdollinen systeemi, esimerkiksi Maa ja Kuu muodostavat systeemin, jossa ne vaikuttavat toisiinsa vetovoimallaan. Koko Aurinkokuntamme on tähän verrattuna erittäin monimutkainen systeemi, jossa on miljoonia osatekijöitä. Systeemissä on aina liikettä ja dynaamista vuorovaikutusta eri osien välillä. Avaruus on systeemi, niin myös…
-
Tämän kesän seikkailuni arktisella alueella -mietteitä matkalta arktisessa Fennoskandiassa
Tein tänä kesänä jännittävän matkan halki arktisen Fennoskandian. Vietin 8 päivää Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmissa osissa Lapissa seikkaillen. Seikkailuni arktisella alueella alkoi Vantaalta, jossa nousin yöllä Rovaniemen junaan. Rovaniemelle saavuin seuraavana aamuna ja sieltä jatkoin Kilpisjärvelle bussilla. Perillä olin iltapäivällä. Kilpisjärvi on Suomen kauneimpia maisemia. Järvi rajoittuu Suomen puolella Saana- ja Malla-tuntureihin sekä Ruotsin…
-
Planetaarisista rajoista ja donitseista
Stockholm Resilience Center esitti vuonna 2009 Johan Rocksrömin mallin planetaarisista rajoista. Siinä on 9 eri indikaattoria, jotka mittaavat lähes kaikkia ympäristöongelmia. Ainoastaan oikeastaan tärkeinä jäävät ulkopuolelle valosaaste, melu, säteily ja viihtyvyys sekä esteettisyys. Planetaariset rajat ovat: makean veden käyttö, maankäyttö (mukaanlukien aavikoituminen, metsäkato ym.), biodiversiteetti, ilmastonmuutos, pienhiukkaset, kemiallinen saastuminen, ilman aerosolit ja pienhiukkaset, otsonin määrä,…
-
Lihantuotannon julma todellisuus – onnellista kanaa tai ilmastoystävällistä possua ei ole
Suurin ympäristöteko, mitä voit tehdä, on ryhtyä kasvissyöjäksi, mieluiten vegaaniksi. Tiesitkö, globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä yli 30 % tulee lihantuotannosta? Tämä on enemmän kuin kaikki maailman liikenne yhteensä. Kilo naudanlihaa on ilmastopäästöiltään jopa 50 kertaa suurempi kuin kilo perunaa. Kolmasosan maailman ilmastopäästöistä tullessa lihantuotannosta se on siis suùrin yksittäinen ilmastonmuutokseen vaikuttava asia. Lihantuotanto on syynä myös lukuisiin…
-
Montrealin biodiversiteettisopimus maalaa konkreettisia tavoitteita – kolmasosa maapallosta suojelun piiriin
Montrealin biodiversiteettikokouksessa onnistuttiin sopimaan maailmanlaajuiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Montreal oli jatkoa Kiinan Kunmingin kokoukselle, josta kirjoitin aiemmin. Sopimus ja sen tavoitteet ovat samankaltainen ja yhtä merkittävä instituutio kuin Pariisin ilmastosopimus ja sen numeraalisesti määriteltyä tavoitetta suojella 30 % maapallon maapinta-alasta ja 30 % meristä voidaan pitää Pariisissa sovitun maksimissaan 1,5 asteen maapallon keskilämpötilan nousun…
-
EU on Suomen metsien pelastaja – biodiversiteettistrategia, ennallistamisasetus ja uusi luonnonsuojelulaki
Viimeaikaisia puheenaiheita Suomessa ympäristöön liittyen ovat olleet erityisesti Emma Karin ja vihreän puolueen ansioksi luettava uusi luonnonsuojelulaki sekä yhteiseurooppalaiset EU:n ennallistamisasetus ja EU:n biodiversiteettistrategia. Nämä ovat tärkeitä toimia, joilla pyritään ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettia, mikä käsittää geneettisen monimuotoisuuden, lajien ja populaatioiden määrän sekä erilaisten ekosysteemien runsauden. Lain sana on usein paras tae luonnonsuojelulle, koska…
-
Naali kuuluu taas Suomen lajistoon – luonnonsuojelun onnistumiset luovat toivoa
Naali, joskus nimeltään myös napakettu, on pienehkö harmaa tuuheaturkkinen koiraeläin, joka elää tuntureilla ja tundralla metsärajan yläpuolella. Talvella sen turkki on kokonaan valkoinen. Naali saalistaa sopuleita ja muita jyrsijöitä. Tällä viikolla tuli ilouutinen: naali on ensi kertaa 25 vuoteen pesinyt onnistuneesti ja saanut 3 pentua Suomessa. Tämä on upea uutinen, naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen…
-
Ilmastonmuutos tänään ja polku äärimmäisestä katastrofista kestävään tasapainoon
Tähän sitä lopulta tultiin ihmiskunnan ahneuden takia: Ystäväpariskunta Intiassa kertoi, että siellä ei ole ollut monsuunia kolmeen vuoteen ja puolet palmun lehdistä on kellastuneet ja kuolleet. Kaveri Italiassa sanoo, että paikalliset ihmiset ei mene siellä ulos ollenkaan tukalien helteiden takia. Euroopassa sen isoin joki Tonava on melkein kuivunut, Ranskan isoin joki Loire ja Italian suurin…
-
Systeemiajattelu ympäristötieteissä – luonnossa mikään ei ole irrallaan
Systeemiajattelussa on kyse suhteista, siitä miten osat vaikuttavat yhdessä kokonaisuuteen ja kehityskulkuihin, muutoksiin ja ongelmiin. Näitä analysoimalla löydämme ratkaisuja. Ihminen haluaa usein pelkistää asioita, mutta todellisuudessa luonto on hyvin kompleksinen. Systeemiajattelu on ympäristötieteessä erittäin tärkeää. Ensinnäkin luonnon systeemit ovat hyvin monimutkaiset vuorovaikutussuhteiltaan. On lukuisia vuorovaikutustapoja, takaisinkytkentöjä ja yllättäviäkin yhteyksiä. Luonnossa kaikki on liikkeessä, kaikki kiertää.…
-
Tieteen kehitys, talous, kulutus ja ympäristötuhot
Luonnontieteen kehitys on perustana uusille innovaatioille ja teknologian kehitykselle. Teknologian kehitys on puolestaan perustana talouskasvulle, energiankulutukselle ja väestönkasvulle. Suurin yksittäinen tekijä talouskasvussa on teknologian kehitys. Nämä kaikki eli talouskasvu, energiankulutus, väestönkasvu ja tieteen kehitys ovat toisiinsa suoraan verrannollisia ja voimistavat toisiaan. Luonnontiede siis käytännössä luo talouskasvun ja sen myötä kasvava energiankulutus, ruuantuotanto, lääketiede ym. ovat…
-
YK:n biodiversiteettikokous Kiinan Kunmingissa
Tänä vuonna maailman johtajat ja järjestöt kokoontuvat Kiinan Kunmingissa solmiakseen uuden kattavan biodiversiteettisopimuksen. Tällä hetkellä maailman maapinta-alasta on suojeltu 17 % ja meristä 10 %. Esimerkiksi WWF tavoittelee molemmista 30 % suojeluastetta. Jotkut ovat ehdottaneet, minä mukaanlukien, että puolet Maapallosta suojeltaisiin. Suojelualueiden perustaminen on tehokas keino suojella lajeja, ekosysteemejä ja biodiversiteettia. Kansallis- ja luonnonpuistot ovat…
Ecoblogi - A Blog by Daniel Elkama 