Avainsana: Ilmastonmuutos
-
Donald Trump määrännyt tuhottavaksi ilmastonmuutosta tutkivia satelliitteja
Donald Trumpin järjettömät toimet saivat taas jatkoa, kun hän päätti tuhota kaksi Nasan ilmastonmuutosta ja hiilidioksidin määrää ilmakehässä tutkivaa satelliittia. Nasan Orbiting Carbon Observatories satelliitit mittaavat tarkasti ilmakehän hiilipitoisuutta ja myös kasvien kasvua maapallolla, mikä hyödyttää myös maanviljelijöitä. Nasan tutkijoiden mukaan satelliitit ovat huipputarkkoja ja huippuhyvässä kunnossa, eikä ole mitään syytä tuhota niitä. Silti Trump…
-
Hiiletön tulevaisuus on mahdollinen jo lähivuosikymmeninä – jopa Kiinassa päästöt ovat vähentyneet
Kiinasta kuuluu hyviä uutisia, jotka herättävät suurta toivoa: ensi kertaa Kiinan CO2-ekvivalentti -päästöt ovat pysähtyneet ja pienentyneet; Kiinan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2024 ensi kertaa 1,6 % pienemmät kuin edellisvuonna, vaikka energiankulutus maassa samalla kasvoi 2,5 %. Kiinan päästöt ovat noin kolmasosa ihmiskunnan kaikista kasvihuonekaasupäästöistä; Kiina on maailman ylivlimaisesti suurin kasvihuonekaasujen lähde. Kuitenkin Kiinan puolustukseksi täytyy…
-
Kun maailma ei riitä? – Onko väestönkasvu ongelma?
Maailmassa oli nyt 15.11.2024 klo 0.10 Suomen aikaa yhteensä ihmisiä 8 188 237 968. Kun luet tämän tekstin loppuun luku on kasvanut tuhansilla. Vuodessa maailman väkiluku kasvaa 71 miljoonaa eli kasvuvauhti on 0,87%. Kivikaudella ihmisiä oli noin miljoona. Vuonna 1800 maailman väkiluku ylitti miljardin. 2030-luvulla globaali väestö on jo 9 miljardia. Se kasvanee vielä 10…
-
Ilmasto-oikeudenmukaisuus ja globaali hiilivero – ei vapaamatkustukselle ilmastoasioissa
Ihmiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa ilmastonmuutokseen. Toisten hiilijalanjälki on kymmentuhat jopa satatuhatkertainen toisiin ihmisiin verrattuna. Esimerkiksi Amazonin suuromistaja Jeff Bezosin lyhyestä avaruusmatkasta tulleet päästöt vastaavat kokonaisen 200 000 asukkaan kaupungin, kuten Tampere, kaikkien asukkaiden vuotuisia hiilipäästöjä. Facebookin Mark Zuckerbergillä puolestaan on oma risteilijä, joka on kooltaan ison ruotsinlaivan, esimerkiksi Cinderellan, johon mahtuu tuhansia matkustajia,…
-
Globaali metsäkato pohjoisessa ja etelässä
Mitä enemmän auringon energiaa ja vettä, sitä enemmän biomassaa. Suurempi määrä valoa ja lämpöä sekä vettä mahdollistavat suuremman perustuotannon (npp). Siksi tropiikissa, jossa on valoisaa ja lämmintä vuoden ympäri ja sataa paljon vettä, on valtaosa maailman metsistä ja biomassasta. Trooppisissa metsissä on laskettu olevan jopa 70 % globaalista biomassasta. Samoin biodiversiteetistä suurin osa, 75 %,…
-
Sähköauto – tie, totuus ja elämä
Tiesitkö, että Aku Ankka -sarjakuvissa Mummo Ankka ajaa vuosimallin 1916 Detroit Electricillä, joka on täyssähköauto? Sähköauto ei ole siis uusi keksintö. Ensimmäinen sähköauto rakennettiin itse asiassa Skotlannin Aberdeenissä jo 1832. Polttomoottorin kehitti taas saksalainen Karl Benz vuonna 1886. Sähköauto oli pitkään suositumpi kuin polttomoottoriauto, vielä noin 1920 saakka. Sähköauto oli polttomoottoriautoa varmempi, ajo oli tasaisempaa,…
-
Vihreä ja elävä ekokaupunki – miltä näyttävät 2030-luvun ekologiset kaupungit?
Miltä näyttävät tulevaisuuden ekologiset kaupungit? Ekologinen kaupunki on mahdollisimman monimuotoinen, vihreä ja se ottaa oppia ja mallia luonnosta. Ekologinen kaupunki perustuu täysin uusiutuvaan energiaan ja sähkön käyttöön liikenteessä. Kaupunki on ekosysteemi ja kun se toimii mahdollisimman paljon luonnonekosysteemin tavoin, ihminen ja luonto voivat hyvin. Tällöin kaupunki itsessään ”elää”. Ekologinen kaupunki on resilientti ja torjuu uhkia…
-
Kompleksisuus ja viheliäiset ongelmat – kompleksiset ongelmat vaativat yhtä suurta kompleksisuutta ratkaisuissa
Kun ongelma on yksinkertainen, siinä on vähän osatekijöitä ja sen vuorovaikutukset ovat lineaariset. Tällöin ongelman ratkaisu on helppoa löytää. Ympäristö- ja kestävyysongelmat ovat kuitenkin hyvin harvoin yksinkertaisia ja lineaarisia. Sosioekologinen järjestelmä on hyvin monimutkainen, siinä on lukuisia muuttujia ja vuorovaikutuksia. Esimerkiksi luontokatoon ja ilmastonmuutokseen vaikuttaa valtava määrä eri tekijöitä, eikä niiden ratkaisuksi voi esittää yksinkertaisia…
-
Tämän kesän seikkailuni arktisella alueella -mietteitä matkalta arktisessa Fennoskandiassa
Tein tänä kesänä jännittävän matkan halki arktisen Fennoskandian. Vietin 8 päivää Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmissa osissa Lapissa seikkaillen. Seikkailuni arktisella alueella alkoi Vantaalta, jossa nousin yöllä Rovaniemen junaan. Rovaniemelle saavuin seuraavana aamuna ja sieltä jatkoin Kilpisjärvelle bussilla. Perillä olin iltapäivällä. Kilpisjärvi on Suomen kauneimpia maisemia. Järvi rajoittuu Suomen puolella Saana- ja Malla-tuntureihin sekä Ruotsin…
-
Ilmastonmuutos nyt vol2 – eskaloituva ilmastokriisi ja yleistyvien katastrofien aikakausi
Erittäin huolestuttavia uutisia: Pohjois-Atlantin lämpöanomaliat (isot poikkeukset lämpötilan keskiarvossa) ja anomaliat maapallon keskilämpötilassa viittaavat johonkin hyvin synkkään: ilmastonmuutos on eskaloitumassa ja noussut hypähdyksenomaisesti aivan uudelle tasolle. Olemme ilmeisesti jo saavuttaneet 2 asteen lämpenemisen eli maapallon keskilämpötila on noussut 15 asteesta 17 asteeseen ihmisen toiminnan seurauksena. Dinosaurusten aikana maapallon keskilämpötila oli paljon korkeampi, noin 30 astetta,…
-
Tuulivoima voimakkaassa myötätuulessa ja aurinkovoiman auringonnousu – kestävä energiajärjestelmä ei ole vain kuvitelmaa
Kaksi uusiutuvaa energianlähdettä on selkeästi yli muiden: aurinkovoima ja tuulivoima. Ne ovat kaikkein puhtaimmat ja halvimmat tavat tuottaa sähköä. Ne ovat jopa 10 x halvempia kuin ydinvoima ja paljon halvempia kuin fossiiliset polttoaineet. Säähän perustuva sähkö on määrältään loputonta ja täysin sirkulaarista kiertotaloutta. Fossiiliset ja ydinvoima ovat lineaarisia ja ympäristöongelmat painottuvat tuotannon alku ja loppupäähän:…
-
Ystävämme puut kannattelevat maailmaa- hiilinieluista ja -varastoista ja puiden merkityksestä elämälle ja yhteisöille
Puut ovat monella tavalla maailman hallitsijoita ja suojelijoita. Kuin entit Taru Sormusten Herrasta. Maapallon kaikesta biomassasta, jota on noin 600 Gt , on metsissä 450-500 Gt. Ei ole mitään yhtä massiivisia eliöitä kuin puut. Eikä ole suurempaa hiilivarastoa, eikä -nielua. Puissa on noin 80 % kasvibiomassasta eli fytomassasta. Nettoperustuotanto tarkoittaa sitä, kuinka paljon kasvit sitovat…
-
Planetaarisista rajoista ja donitseista
Stockholm Resilience Center esitti vuonna 2009 Johan Rocksrömin mallin planetaarisista rajoista. Siinä on 9 eri indikaattoria, jotka mittaavat lähes kaikkia ympäristöongelmia. Ainoastaan oikeastaan tärkeinä jäävät ulkopuolelle valosaaste, melu, säteily ja viihtyvyys sekä esteettisyys. Planetaariset rajat ovat: makean veden käyttö, maankäyttö (mukaanlukien aavikoituminen, metsäkato ym.), biodiversiteetti, ilmastonmuutos, pienhiukkaset, kemiallinen saastuminen, ilman aerosolit ja pienhiukkaset, otsonin määrä,…
-
Lihantuotannon julma todellisuus – onnellista kanaa tai ilmastoystävällistä possua ei ole
Suurin ympäristöteko, mitä voit tehdä, on ryhtyä kasvissyöjäksi, mieluiten vegaaniksi. Tiesitkö, globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä yli 30 % tulee lihantuotannosta? Tämä on enemmän kuin kaikki maailman liikenne yhteensä. Kilo naudanlihaa on ilmastopäästöiltään jopa 50 kertaa suurempi kuin kilo perunaa. Kolmasosan maailman ilmastopäästöistä tullessa lihantuotannosta se on siis suùrin yksittäinen ilmastonmuutokseen vaikuttava asia. Lihantuotanto on syynä myös lukuisiin…
-
Energiavallankumouksen jälkeen – kurkistus 2040-luvun maailmaan ja energiajärjestelmään
Kuten olen useaan otteeseen todennut: energiantuotannon tulevaisuus on globaalisti polttoon perustumattomassa puhtaassa uusiutuvassa energiassa, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimassa. Ne ovat edullisimmat, loogisimmat, kannattavimmat, helpoimmat ja puhtaimmat tavat tuottaa sähköä. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa on saatavilla kaikkialla maailmassa ja sitä voidaan varastoida energiana tuottamalla vetyä, jota poltetaan, kun ei tuule tai aurinko ei paista. Sähköntuotanto sopeutetaan eri…
-
Äärimmäinen sää on jo arkea – meidän on kasvatettava yhteiskunnan resilienssiä ja kapasiteettia
Ilmaston lämpeneminen perustuu siihen, että hiilidioksidi ym. kasvihuonekaasut molekyylitasolla absorboivat eli imevät auringon lämpöä. Molekyylin avaruudellisesta muodosta johtuen auringon säteilyenergia muodostaa atomien välille potentiaalienergiaa niiden loitontuessa toisistansa. Tämä vapautuu liike-energiana ja atomien ja molekyylien liike on lämpöä. Jos laitamme kahteen koepulloon kaasua, toiseen hiilidioksidia ja toiseen ilmaa ja lämmitämme niitä samalla teholla, se pullo missä…
-
Ilmastonmuutos tänään ja polku äärimmäisestä katastrofista kestävään tasapainoon
Tähän sitä lopulta tultiin ihmiskunnan ahneuden takia: Ystäväpariskunta Intiassa kertoi, että siellä ei ole ollut monsuunia kolmeen vuoteen ja puolet palmun lehdistä on kellastuneet ja kuolleet. Kaveri Italiassa sanoo, että paikalliset ihmiset ei mene siellä ulos ollenkaan tukalien helteiden takia. Euroopassa sen isoin joki Tonava on melkein kuivunut, Ranskan isoin joki Loire ja Italian suurin…
-
Tuuli- ja aurinkovoima + vetyteknologia riittävät tuottamaan kaiken energian globaalisti
Tiesitkö Suomessa tuotetaan jo enemmän tuulisähköä kuin on koko Helsingin (670 000 asukasta) vuotuinen sähköntarve, yli 8 TWh, mikä vastaa 10 % Suomen kokonaissähköntuotannosta? Tai, että aurinkosähköä tuotetaan maailmassa yli 600 GW teholla, mikä vastaa 600 Loviisan ydinvoimalaa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) sekä 14 muun yliopiston tutkimusryhmä julkaisi tällä viikolla tutkimuksen, jonka mukaan kaikki energia…
-
Lentäminen ja ympäristö – kohtuulentäminen ei ole ympäristörikos
Lentäminen, mukaanlukien kaikki henkilö- ja tavaraliikenne sekä lentokenttäinfra) aiheuttaa globaalisti noin 2,5% hiilidioksidipäästöistä. Liikenne aiheuttaa kokonaisuudessaan 24-27% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (Our World in Data; EPA). Tästä 3/4 on tieliikenteen osuus. Eli autoliikenne aiheuttaa noin 20% globaaleista ilmastopäästöistä, Suomessa ja Yhdysvalloissa 22-27% kuluttajan hiilijalanjäljestä johtuu autoilusta. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 t CO2/vuodessa ja tästä autoilun…
-
Suljettua systeemiä ei ole koko maapallolla- kaivokset ja tehtaat vuotavat aina ympäristöön
Suljettu systeemi tarkoittaa fysiikassa ja termodynamiikassa luonnon tai ihmisen järjestelmää, joka ei vuorovaikuta ympäristönsä kanssa niin, että se vaihtaisi ympäristönsä kanssa ainetta. Eristetyssä systeemissä ei vaihtuisi aine, eikä energia. Fakta on, että eristettyä systeemiä ei ole kuin ainoastaan koko avaruus itse, eikä maapallon pinnalta tai koko litosfääristä ja kallioperästäkään löydy ainuttakaan täysin suljettua systeemiä. Tämä…
-
Tieteen kehitys, talous, kulutus ja ympäristötuhot
Luonnontieteen kehitys on perustana uusille innovaatioille ja teknologian kehitykselle. Teknologian kehitys on puolestaan perustana talouskasvulle, energiankulutukselle ja väestönkasvulle. Suurin yksittäinen tekijä talouskasvussa on teknologian kehitys. Nämä kaikki eli talouskasvu, energiankulutus, väestönkasvu ja tieteen kehitys ovat toisiinsa suoraan verrannollisia ja voimistavat toisiaan. Luonnontiede siis käytännössä luo talouskasvun ja sen myötä kasvava energiankulutus, ruuantuotanto, lääketiede ym. ovat…
-
Tukholmasta ja Pariisista Glasgow’hun
Pariisin ilmastokokous 2015 oli merkittävä merkkipaalu taistelussa globaalia ilmastonmuutosta vastaan. Siihen oli johtanut ilmasto- ja kestävän kehityksen kokousten sarja, joka alkoi Tukholmasta 70-luvulla. Tukholmassa tuotiin esille joukko ympäristöön liittyviä huolia. Rion ympäristökokous 90-luvulla oli erittäin merkittävä kestävän kehityksen periaatteiden lyödessä itsensä läpi. Durbanissa ja Kööpenhaminassa ei saatu juuri mitään aikaiseksi. Pariisissa 2015 saatiin vihdoin päätettyä…
-
Ilmastonmuutos nyt
Palataanpa takaisin polttavan ajankohtaiseen aiheeseen, ilmastonmuutokseen, josta löytyy myös aiemmin kirjoittama blogikirjoitus: https://danielelkama.wordpress.com/2020/10/25/ilmastonmuutoksesta-ja-ratkaisuista/ Ilmastonmuutos uhkaa koko ihmiskunnan olemassaolon perusedellytyksiä. Meillä Suomessa on helpompaa sopeutua muuttuvaan ilmastoon rahan, limerenssin ja käytettävissämme olevien resurssien, tietotaidon ja teknologian avulla. Kehitysmailla ei tätä mahdollisuutta ole, vaan mahdollisesti sadat miljoonat tai miljardit ihmiset tulevat kuolemaan, jos mitään ei tehdä. Me…
-
Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastokriisiin
Ydinvoimaa alettiin käyttää ensin aseissa, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeissa 1945, ja sen jälkeen 50-luvulta lähtien energiantuotannossa atomivoimaloissa. Ydinvoimaa markkinoidaan usein huippumodernina hi-techina, joka ratkaisee ilmastonmuutoksen. Näin ei kuitenkaan ole. Kerron miksi… Ydinvoima ei ole hi-techia, vaan vaarallinen kylmän sodan aikakauden energiantuotantomuoto. Esimerkiksi Suomessa Loviisan voimalat ovat neuvostovalmisteisia. Neuvostoliitossa Tšernobylin onnettomuus osoitti, että ydinvoimaan liittyy suuria…
-
Ilmastonmuutoksesta ja ratkaisuista
Ilmasto on muuttunut läpi historian pääsääntöisesti hyvin hitaasti. Nyt ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa globaalisti ennennäkemätöntä tahtia. Arktisilla alueilla ilmasto on lämmennyt jo 2-4 astetta. Kasvihuoneilmiön ja sen yhteyden ilmastoon havaitsi ruotsalainen tiedemies S. A. Arrhenius jo 1896. Ilmastonmuutos on lisännyt suuresti luonnonhasardeja, kuten tulvia, trooppisia sykloneja ja kuivuutta. Kuivuus on aiheuttanut vakavaa nälänhätää esimerkiksi Somaliassa…
Ecoblogi - A Blog by Daniel Elkama 